Ylipainoiset laihduttajat: mistä unelmoit?
Teen itselleni haavekarttaa kaikesta siitä, mitä haluan tehdä joskus kun olen normaalipainoinen. Ajattelin kysyä muilta reilusti ylipainoisilta (joiden ylipaino oikeasti rajoittaa elämää), mistä sellaisesta haaveilet, jota et nyt voi painosi takia tehdä/saavuttaa?
Itselläni on esimerkiksi haaveena ostaa vaatteita, jotka todella miellyttävät minua, ei pelkästään etsiä niitä mitkä vaan sattuvat päälle mahtumaan!
Kommentit (66)
Haaveet, niitä on toivottavasti kaikilla. Yksi mun haaveeni on päästä verenpainelääkkeistä. Painoindeksini oli aloittaessa yli 40 eli sairaalloisen puolella. Kun pääsin alle painoindeksin 35, eli vaikeasta ylipainosta merkittävään ylipainoon, pystyin jättämään pois toisen verenpainelääkkeen. Eli tavoite on päästä siitäkin. Ehkä sitten lievän ylipainon alarajoilla tai normaalipainossa.
Yksi haave on jaksaminen. Onhan se toista liikkua vaikka vain kävellen kun ei tarvitse kantaa ylimääräistä neljääkymmentä kiloa yllään! Muistan jostain kaukaa menneisyydestä lehtiartikkelin miehestä joka laihtuneena laittoi selkäänsä parinkymmenen kilon repun ja yritti juosta lenkin. O-ou, eihän siitä mitään tullut.
Ja kyllähän ne vaatteet on yksi haave! Olisi kiva tosiaankin saada ne normikaupasta tai tilata ihan mistä vaan netistä. Usein koot loppuvat jo 42:seen, joskus normivalmistajat tekevät jopa niinkin isoja kuin 44 :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluisin normaalikokoisen peffan mitä ei pitäisi yrittää peitellä.
Sama täällä. Se on vaan sellainen kohta mistä rasva sulaa viimeiseksi jos silloinkaan. Jos minun ruumiini löydetään tulevaisuuden arkeologisissa kaivauksissa niin pakarat on ainakin ihan muuttumattomassa kunnossa.
Voih kun olisikin muhkeat pakarat :/. Jumppaan omiani kuin hermoheikko eikä mitään tapahdu. Litteät on kuin lätsähtänyt kohokas.
Olen sitä ikäluokkaa jolle isopärseisyys oli pahin mahdollinen ongelma ulkonäössä. En usko, että itselleni muhkean perän ihannointi tulee menemään läpi vaikka kuinka aivopestäisiin. Päähän on iskostunut että ihanne olisi kapealanteisuus ja pieni pystypeppu.
Itselle sitten suotu synnyttäjän lantio ja massaa pakaroissa. :(
T. Se jonka pakarat löytyy kaivauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on jotenkin surullista, että lihavuus jotenkin on teidän haaveiden tiellä. Monta kohtaa ymmärrän kyllä, ihan käytännön asioita, mutta että haaveidenkin? Että joku ei voisi rakastua lihavaan? :(
No, kukaan ei ole koskaan rakastunut minuun. T. Tuo entinen bmi 27, ikä. 37
Viimeksi tänä aamuna haaveilin, että kauniit sormukseni mahtuisivat vielä jonain päivänä sormiini. Ostaisin yhteensopivat korvakorut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluisin normaalikokoisen peffan mitä ei pitäisi yrittää peitellä.
Sama täällä. Se on vaan sellainen kohta mistä rasva sulaa viimeiseksi jos silloinkaan. Jos minun ruumiini löydetään tulevaisuuden arkeologisissa kaivauksissa niin pakarat on ainakin ihan muuttumattomassa kunnossa.
Voih kun olisikin muhkeat pakarat :/. Jumppaan omiani kuin hermoheikko eikä mitään tapahdu. Litteät on kuin lätsähtänyt kohokas.
Olen sitä ikäluokkaa jolle isopärseisyys oli pahin mahdollinen ongelma ulkonäössä. En usko, että itselleni muhkean perän ihannointi tulee menemään läpi vaikka kuinka aivopestäisiin. Päähän on iskostunut että ihanne olisi kapealanteisuus ja pieni pystypeppu.
Itselle sitten suotu synnyttäjän lantio ja massaa pakaroissa. :(
T. Se jonka pakarat löytyy kaivauksissa.
Voi kun voitais vaihtaa. Mulla on kapea lantio ja pieni peppu ja häpeän sitä. Just taas kokeilin farkkushortseja. En ostanut koska lättäpeppu :(.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on jotenkin surullista, että lihavuus jotenkin on teidän haaveiden tiellä. Monta kohtaa ymmärrän kyllä, ihan käytännön asioita, mutta että haaveidenkin? Että joku ei voisi rakastua lihavaan? :(
Onhan se surullista näin lihavankin mielestä, mutta se on enemmän kuin totta. Ehkä normaalipainoinen ei tule miettineeksi kaikkea sitä henkistä taakkaa, jota ylipainoinen kantaa. Esim. juurikin se päivittäinen häpeä omasta olemassa olostaan! :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on jotenkin surullista, että lihavuus jotenkin on teidän haaveiden tiellä. Monta kohtaa ymmärrän kyllä, ihan käytännön asioita, mutta että haaveidenkin? Että joku ei voisi rakastua lihavaan? :(
Onhan se surullista näin lihavankin mielestä, mutta se on enemmän kuin totta. Ehkä normaalipainoinen ei tule miettineeksi kaikkea sitä henkistä taakkaa, jota ylipainoinen kantaa. Esim. juurikin se päivittäinen häpeä omasta olemassa olostaan! :(
Tämä. Kun on liian iso kaikkialle ja siitä on koko ajan tietoinen.
Haaveilen, että minun ei tarvitse jättää tekemättä mitään lasteni kanssa painorajan vuoksi. Tähän kategoriaan menee mm. issikkavaellus ja vesiliukumäet.
Haaveilen että kuorsaaminen loppuu/vähenee siinä määrin että voin nukkua puolisoni kanssa ja kehtaan yöpyä kylässä.
Mun haave on kävellä korkkareilla. Ja pukeutua kynähameeseen (johon en kyllä koskaan tule pukeutumaan, koska ne ei vaan sovi minulle, mulla on aivan liian lyhyet sääret, eikä edes laihdutus auta siihen).
Käytännöllisempi haave on se, ettei maha ole tiellä liikkuessa. Ja näyttäisin atleettisemmalta.
Muuten mulla ei ole mitään unelmia painonpudotuksen suhteen. Pitäisi ehkä alkaa miettiä niitä, ehkä toisi lisätsemppiä ja jaksamista.
Minä haluaisin jaksaa juosta edes lyhyitä lenkkejä. Se vaatii kyllä ainakin 20kg painon pudottamista, sen verran jalkoja särkee jo ihan kävelykin. Kävelen kyllä päivittäin, mutta mikään nautinto se ei ole.
Olen laihduttanut 20kg jo pahimmasta (lihoin sairauden hoitojen aikana). Mutta matkaa on vielä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä teille naurettava haave, saa nauraa. Se kuitenkin motivoi laihtumaan, eli voitan joka tapauksessa.
Olen ihastunut yhteen Hollywood-julkkikseen.
Motivoin itseäni sillä, että kun olen hoikka, tapaan hänet ja me rakastumme.
Näin lihavana en ansaitsisi sitä.
Siinäpä se. :D Tiedän tasan tarkkaan, miten absurdi koko haave on, mutta se auttaa jaksamaan. Saa nauraa ja pilkata ja mitä ikinä. :D
Musta tämä oli just hyvä, etenkin kun tiedät itsekin todennäköisyydet sen toteutumiselle, mutta saat siitä silti voimaa.
En ymmärrä aikuista ihmistä joka ei voi mennä edes rannalle jos on vähänkin läskiä eikä ole enää niin timmi kuin nuorena. Pitäisikös elämään löytää jo sisältöä ja itsevarmuutta muualtakin kuin rasvattomasta kehosta?
Kamalan surullista ja rajoittavaa. Ja oikeasti kukaan ei ole juuri sinusta kiinnostunut siellä rannallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä teille naurettava haave, saa nauraa. Se kuitenkin motivoi laihtumaan, eli voitan joka tapauksessa.
Olen ihastunut yhteen Hollywood-julkkikseen.
Motivoin itseäni sillä, että kun olen hoikka, tapaan hänet ja me rakastumme.
Näin lihavana en ansaitsisi sitä.
Siinäpä se. :D Tiedän tasan tarkkaan, miten absurdi koko haave on, mutta se auttaa jaksamaan. Saa nauraa ja pilkata ja mitä ikinä. :D
Hei joku muukin! Mulla on ihan sama juttu! Tosin se, että mä päädyn yhteen sen kanssa, vaatii siltä avioeron ja näin, mutta kuitenkin :D Tuloksia tuottava haave, nyt on lähtenyt jo 14 kg! Kuntopyörän edessä seinällä on tulostettuna sen kuva :D
Jestas, että uteliaisuus korventaa. Olisi NIIN kiinnostavaa tietää, keistä te näin haaveilette.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aikuista ihmistä joka ei voi mennä edes rannalle jos on vähänkin läskiä eikä ole enää niin timmi kuin nuorena. Pitäisikös elämään löytää jo sisältöä ja itsevarmuutta muualtakin kuin rasvattomasta kehosta?
Kamalan surullista ja rajoittavaa. Ja oikeasti kukaan ei ole juuri sinusta kiinnostunut siellä rannallakaan.
Kaikkialla toitotetaan koko ajan, ettemme ole riittävän hyviä näin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on jotenkin surullista, että lihavuus jotenkin on teidän haaveiden tiellä. Monta kohtaa ymmärrän kyllä, ihan käytännön asioita, mutta että haaveidenkin? Että joku ei voisi rakastua lihavaan? :(
No eipä ole ainakaan itselläni kosijoita näkynyt sen jälkeen, kun paino on ollut 75-88 kg.
Mun haave on, että mulla olis hyvä olla mun kropassa ja pystyisin liikkumaan normaalisti. Nyt oon todella kankea enkä taivu kaikkiin asentoihin, kun maha on tiellä ja hengästyn pienestäkin liikunnasta. Haaveilen myös siitä että vaatteet näyttäisi hyvältä päällä ja maha olisi litteä.
Haaveilen siitä, että tunnen kerrankin onnistuneeni. Ja että lähipiirissä olevat myöskin näkisivät sen, että voin onnistua. Vaikkeivät mitään ole ikinä sanoneet, voin kuvitella, että miettivät mielessään miten tämäkin laihdutusyritys tulee epäonnistumaan, kun ovat jo kuulleet vaikka kuinka monta kertaa, että tällä kertaa kilot kyllä lähtevät. Aina kiloja on sen sijaan tullut vain lisää. :(
En aio nyt millään kitudieetillä sen tehdä ja yritän hyväksyä sen, että tahti tulee olemaan hidas (noin -30 kg ja vuosi tai ehkä enemmän), niin ehkä kerrankin saisin kilot pysymään poissa.
Mä haaveilen samasta mistä moni muukin. Eli vaatteista. Läskien vaatteet ovat poikkeuksetta rumia, kaapumaisia säkkejä. Poikkeuksena ne nakinkuorimaiset tekeleet, jotka paljastavat läskimahan ja selkäihrat. Juurikin nakki tulee mieleen.
Viimeksi olin rannalla ulkomailla ja miehet osoittelivat ja nauroivat. Ihan kuin tässä lihavana olossa ei olisi tarpeeksi nöyryytystä.
Olen jo vähän laihtunut ja tyytyväinen siihen, että närästys, röyhtäily ja ilmavaivat eivät enää ole riesana.
Pohkeet ja jalkapohjat olivat kipeänä jo laihanakin. Siihen auttaa oikeat kengät tai pohjalliset sekä lääkärin arvio siitä, onko ehkä jotain rakenteellista vikaa. Mulla akillesjänne aiheuttaa sen etten koskaan ole päässyt normaalisti kyykkyyn ja pohkeet kipeytyvät helpommin.