Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko siis tyhmä kun ihan aidosti nautin parisuhteesta ja toisten paasaamisesta? Sinkkuuta mielestäni jopa ihannoidaan.
21.05.2020 |
En ollut tietoisesti etsinyt parisuhdetta vuosiin ja nautinkin yksin olemisesta aika pitkälle.
Viimeksi kun olin sinkku niin elämäni oli oikein mukavaa ja nautin todella paljon mahdollisuuksistani elämässä työn saralla sekä oman terveyteni sekä itseni kehittämisestä yleisesti.
Ei siis sinänsä valitettavaa ja ymmärrän tietysti, että elämä on omalla tavallaan helpompaa.
Tuntuu kuitenkin, että jopa vielä enemmän nautin parisuhdearjesta kun voin sekä kehittää itseäni, että myöskin antaa toisille hyvää siinä sivussa.
Rakastan tehdä ruokaa, siivota yms muutenkin kuin omaksi ilokseni.
On ihana tuottaa toisille mielihyvää ja arvostaa arkea sekä toista silloin kun se on molemminpuolista.
Sinkkuna esimerkiksi en jaksanut vaivautua ja panostaa esimerkiksi kotitöihin ja ruoanlaittoon niin usein koska ei ollut "pakko". :D Ero on nyt, että teen kaiken tämän omasta halustani ja puhtaasta välittämisestä kanssaihmisiä kohtaan.
Tuntuu vaan, että nykyään suhteet lokeroidaan läheisriippuvainen ongelmaksi tai muuten vain kykenettömyyteen pärjätä itsenäisesti.
Se ärsyttää, sillä mielestäni on jopa aika surullista, että pitäisi aina vain pärjätä itsekseen ja todistaa olevansa kykenevä hallitsemaan elämäänsä itsenäisesti.
Mietin vain, miksi se on jopa nykyään hyväksyttävämpää kuin olla parisuhteessa "orjuuttamassa" itseään niin kuin moni tuntuu ajattelevan.
Pitkään sinkkuna myös kaipasin usein jonkinlaista omaa heimoa.
Itselleni on ainakin luontaista toimia yhdessä ja luoda yhteisöllisyyttä arjessa ja jakaa sydämestään hyvää ympärilleen.
Mielestäni se on osa inhimillisyyteen perustuvaa tarvetta olla avuksi ja saada sitä, pitää huolta perheestään jne.
En väitä, ettei se sinkkunakaan onnistuisi mutta tuntuu, että olemme menossa väärään suuntaan.
Tarkoitan tosiaan nyt siitä jatkuvasta itsenäisyyden painottamisesta ja pelon luomisesta yhteiselon suhteen.
Toki, jos kyseessä on selvästi toimimaton suhde niin onkin hyvä pyrkiä pois sellaista mutta ylipäätänsä ei oikein jakseta edes yrittää kun jo heti ensimmäisien ongelmien ilmetessä pelätään, että se ihminen riistää ja vie oman itsenäisyyden.
Olen omaksi onnekseni kuitenkin huomannut, että ongelmat myös johtavat sekä itsensä kasvuun, niin myös toisen joka taas tuo rikkautta ja rakkautta elämään.
Symbioosi on mahtava juttu.
Harmittaa, että nykyään se on tosiaankin enemmän säälittävää/moitittavaa kun ei laita itseään elämässä ensimmäisenä tärkeysjärjestykseen suunnilleen joka ikinen hetki.
Tuntuuko toisista tältä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanissa naisen roolina on tehdä kaikki kotityöt, hoitaa lapsi yksin ja kokata maistuvaa ruokaa alusta loppuun joka ikinen päivä, arki tai juhla, kolmesti päivässä. Ruokaostoksilla käydään usein päivittäin, jotta ruoka on varmasti niin tuoretta kuin voi olla. Naisen tehtävänä on huolehtia myös lasten ja miehen vaatteiden huollosta pesuineen, tärkkäyksineen ja kiillotuksineen. Jos miehen kengissä on huono kiilto, syy on hänen vaimonsa. Jos kotona on sotkuista, vika on vaimon. Jne. Hyvä vaimo pitää aina jääkaapissa pari pulloa miehen lempiolutta ja on ruoan sekä kylvyn kanssa valmiina, kun tämä tulee töistä kotiin. Näin siis myös rakkausavioliitoissa, ei vain järjestetyissä.
Kun tätä taustaa vasten miettii tätäkin keskustelua, tuntuu hassulta miten moni suomalainen nainen kokee epäluonnolliseksi sen, että joku haluaa passata puolisoaan. :)
Jos viime aikaisia lehtijuttuja on uskominen, niin tuo ei enää kelpaa nuorille naisille Japanissakaan. Enkä ihmettele yhtään, kyseessähän on palvelijana oleminen täysihoitoa vastaan. Itsellinen elämä itse rahoittaen ja omia valintoja tehden on tavoiteltava vaihtoehto tuohon perinteiseen rooliin verrattuna.
Miten muuten perinteisesti Japanissa, onko nainen saanut arvostusta vai onko mies sukuineen moittinut naista miehen rahoilla elämisestä? Suomessahan vastaavassa tilanteessa jopa naisen oma mies halveksii naista, kun tämä ei tienaa mitään.
Japanissa on kunnia-asia että mies elättää perheen. Vielä 10+ vuotta sitten sitä pidettiin vähän surkuteltavana asiana jos nainen "joutui" vielä naimisiinmenon jälkeenkin käymään palkkatöissä. Miehen häpeä että vaimo käy töissä.
Vaimot hoitavat kodin raha-asiat. Mies käy töissä ja antaa palkan vaimolle, joka antaa miehelle sopivan "viikkorahan" ja käyttää loput rahat kodin laskuihin ja hankintoihin, sekä laittaa osan säästöön. Koska miehet tekevät pitkää päivää ja ovat usein kotona vasta myöhään illalla niin tosiasiassa ei se vaimon elämä ole pelkkää palvelua, vaan luppoaikaakin jää. Kotirouvan elämä on edelleen monen tytön ja nuoren naisen haave.Perinteinen japanilainen malli on ahdas rooli siis _kummallekin_ sukupuolelle, mutta ei sen pointti ole naisen orjuuttaminen. Miehet kuitenkin raatavat töissä 10+ tuntia päivässä, usein viikonloputkin.
Se ei ole luppoaikaa, jos nainen joutuu koko ajan olemaan päivystysvalmiudessa milloin mies tarvitsee sitä ja tätä palvelua. Itse uskon, että Japanissakin miehet mieluusti lyhentäisivät työpäivää ja pitäisivät lomia, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Eihän se ole, kun mies joutuu yksin elättämään vaimon ja lapset. Yhdessä dokumentissa kerrottiin, että Japanissa on avioeroissa piikki siinä vaiheessa, kun mies jää eläkkeelle. Kun koko yhdessäolon ajan pari on elänyt erillään, ei enää osata olla yhdessä. Sen lisäksi kumpikin on muuttunut vuosien myötä, joten siinähän ollaan ventovieraita toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanissa naisen roolina on tehdä kaikki kotityöt, hoitaa lapsi yksin ja kokata maistuvaa ruokaa alusta loppuun joka ikinen päivä, arki tai juhla, kolmesti päivässä. Ruokaostoksilla käydään usein päivittäin, jotta ruoka on varmasti niin tuoretta kuin voi olla. Naisen tehtävänä on huolehtia myös lasten ja miehen vaatteiden huollosta pesuineen, tärkkäyksineen ja kiillotuksineen. Jos miehen kengissä on huono kiilto, syy on hänen vaimonsa. Jos kotona on sotkuista, vika on vaimon. Jne. Hyvä vaimo pitää aina jääkaapissa pari pulloa miehen lempiolutta ja on ruoan sekä kylvyn kanssa valmiina, kun tämä tulee töistä kotiin. Näin siis myös rakkausavioliitoissa, ei vain järjestetyissä.
Kun tätä taustaa vasten miettii tätäkin keskustelua, tuntuu hassulta miten moni suomalainen nainen kokee epäluonnolliseksi sen, että joku haluaa passata puolisoaan. :)
Jos viime aikaisia lehtijuttuja on uskominen, niin tuo ei enää kelpaa nuorille naisille Japanissakaan. Enkä ihmettele yhtään, kyseessähän on palvelijana oleminen täysihoitoa vastaan. Itsellinen elämä itse rahoittaen ja omia valintoja tehden on tavoiteltava vaihtoehto tuohon perinteiseen rooliin verrattuna.
Miten muuten perinteisesti Japanissa, onko nainen saanut arvostusta vai onko mies sukuineen moittinut naista miehen rahoilla elämisestä? Suomessahan vastaavassa tilanteessa jopa naisen oma mies halveksii naista, kun tämä ei tienaa mitään.
Japanissa on kunnia-asia että mies elättää perheen. Vielä 10+ vuotta sitten sitä pidettiin vähän surkuteltavana asiana jos nainen "joutui" vielä naimisiinmenon jälkeenkin käymään palkkatöissä. Miehen häpeä että vaimo käy töissä.
Vaimot hoitavat kodin raha-asiat. Mies käy töissä ja antaa palkan vaimolle, joka antaa miehelle sopivan "viikkorahan" ja käyttää loput rahat kodin laskuihin ja hankintoihin, sekä laittaa osan säästöön. Koska miehet tekevät pitkää päivää ja ovat usein kotona vasta myöhään illalla niin tosiasiassa ei se vaimon elämä ole pelkkää palvelua, vaan luppoaikaakin jää. Kotirouvan elämä on edelleen monen tytön ja nuoren naisen haave.Perinteinen japanilainen malli on ahdas rooli siis _kummallekin_ sukupuolelle, mutta ei sen pointti ole naisen orjuuttaminen. Miehet kuitenkin raatavat töissä 10+ tuntia päivässä, usein viikonloputkin.
Se ei ole luppoaikaa, jos nainen joutuu koko ajan olemaan päivystysvalmiudessa milloin mies tarvitsee sitä ja tätä palvelua. Itse uskon, että Japanissakin miehet mieluusti lyhentäisivät työpäivää ja pitäisivät lomia, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Eihän se ole, kun mies joutuu yksin elättämään vaimon ja lapset. Yhdessä dokumentissa kerrottiin, että Japanissa on avioeroissa piikki siinä vaiheessa, kun mies jää eläkkeelle. Kun koko yhdessäolon ajan pari on elänyt erillään, ei enää osata olla yhdessä. Sen lisäksi kumpikin on muuttunut vuosien myötä, joten siinähän ollaan ventovieraita toisilleen.
Olen itse ollut Japanissa vaihdossa, juuri tuollaisessa perinteisten sukupuoliroolien perheessä. Heillä oli yksi lapsi, joka oli saman ikäinen kuin minä (eli silloin lukiolainen). Perheen äiti nousi aikaisin ja kattoi aamupalan pöytään sekä valmisti eväät miehelle töihin, ja meille kouluun. Illalla teki illallisen pöytään noin klo 20 mennessä kun isä tuli töistä. Kyllä tuohon väliin mahtui päivään myös luppoaikaa, vaikka pitikin päivän aikana käydä kaupassa ja pestä pyykit. Ei ainakaan oma host äiti ollut päivisin missään "päivystysvalmiudessa" vaan kävi harrastuksissa, katsoi japanilaisia saippuasarjoja ja tapasi kaupungilla ystäviään jotka myös olivat kotirouvia.
Vierailija kirjoitti:
Japanissa naisen roolina on tehdä kaikki kotityöt, hoitaa lapsi yksin ja kokata maistuvaa ruokaa alusta loppuun joka ikinen päivä, arki tai juhla, kolmesti päivässä. Ruokaostoksilla käydään usein päivittäin, jotta ruoka on varmasti niin tuoretta kuin voi olla. Naisen tehtävänä on huolehtia myös lasten ja miehen vaatteiden huollosta pesuineen, tärkkäyksineen ja kiillotuksineen. Jos miehen kengissä on huono kiilto, syy on hänen vaimonsa. Jos kotona on sotkuista, vika on vaimon. Jne. Hyvä vaimo pitää aina jääkaapissa pari pulloa miehen lempiolutta ja on ruoan sekä kylvyn kanssa valmiina, kun tämä tulee töistä kotiin. Näin siis myös rakkausavioliitoissa, ei vain järjestetyissä.
Kun tätä taustaa vasten miettii tätäkin keskustelua, tuntuu hassulta miten moni suomalainen nainen kokee epäluonnolliseksi sen, että joku haluaa passata puolisoaan. :)
Eikös naisen tehtävä siellä ole myös huolehtia lapsen tai lasten koulutuksesta ja läksyistä.
Ja sitten kun mies jää eläkkeelle, vaimo turhautuu, kun mies onkin monien vuosien jälkeen niin paljon kotona ja "tiellä", kun aiemmin hän kävi kotona suunnilleen vain kääntymässä.
Vierailija kirjoitti:
Toihan on kivaa niin kauan kunnes mies alkaa pitää sinua itsestäänselvyytenä. Seksi kuihtuu, keskustelut muuttuvat arkiasioista kommunikoimiseksi ja kun saat rintasyövän, huomaat ettei kukaan hoivaa sinua vaan passaamista odotetaan edelleen.
Tämä se vasta olkiukko onkin. Eli jos tekee pyyteettömästi hyvää muille, pidetään itsestäänselvyytenä. Kuka sen objektiivisesti arvioi ja päättää onko nyt itse kukin antanut tarpeeksi. Ettei nyt vaan mennyt liikaa.
Minkälaista vuoristorataa sen parisuhteen "pitäisi" olla että nainen olisi tarpeeksi kiinnostava.😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Japanissa naisen roolina on tehdä kaikki kotityöt, hoitaa lapsi yksin ja kokata maistuvaa ruokaa alusta loppuun joka ikinen päivä, arki tai juhla, kolmesti päivässä. Ruokaostoksilla käydään usein päivittäin, jotta ruoka on varmasti niin tuoretta kuin voi olla. Naisen tehtävänä on huolehtia myös lasten ja miehen vaatteiden huollosta pesuineen, tärkkäyksineen ja kiillotuksineen. Jos miehen kengissä on huono kiilto, syy on hänen vaimonsa. Jos kotona on sotkuista, vika on vaimon. Jne. Hyvä vaimo pitää aina jääkaapissa pari pulloa miehen lempiolutta ja on ruoan sekä kylvyn kanssa valmiina, kun tämä tulee töistä kotiin. Näin siis myös rakkausavioliitoissa, ei vain järjestetyissä.
Kun tätä taustaa vasten miettii tätäkin keskustelua, tuntuu hassulta miten moni suomalainen nainen kokee epäluonnolliseksi sen, että joku haluaa passata puolisoaan. :)
Jos passaaminen on vapaaehtoista toisen hemmottelua ja toinen vastaa siihen aidon ilahtuneena ja kiitollisena, tuohan on ihanaa. Se että toisen rolli on passata toista oman elämänsä kustannuksella on kokonaan toinen juttu. Miksi naisen pitäisi haluta olla miehensä palvelija? Miksi mies saisi niin suurta mielihyvää siitä, että nainen hyörii vain hänen tarpeidensa ympärillä?
Eihän tuo ihan terveeltä kuulosta.
Niin. Paha kuvio on, jos vaimo palvelee ja passaa, mutta mies silti naureskelee muille, että muija kotona vaan nalkuttaa eikä tee mitään.
Alue: Aihe vapaa
Miten paasaaminen liittyy aiheeseen?