Monikö henkilö on viimeisen viikon aikana ehdottanut tapaamista "turvaetäisyydellä" sinulle tai kanssasi samassa asunnossa asuville henkilöille?
Suostuitteko/suostutteko tapaamiseen? Miksi/miksi ei?
Kommentit (28)
Nolla.
Koko korona-aikana yksi on ehdottanut. Kieltäydyin kohteliaasti vedoten siihen, että haluan pitää tiukkaa linjaa vaikka ymmärrän jos tuntuu nipottamiselta.
Ehdotettiin kaveritapaamista ulkona niin, että kutsuttuja olisi kymmenen. En suostunut.
Ehdotettiin piknikkiä, paikalla viisi. En suostunut.
Ehdotettiin kaverin kanssa yhdessä oloa sisällä. En mennyt.
Ainakin 10. Olen koko ajan tavannut ihmisiä ulkona. Miettikää että osa käy edelleen ihan töissä eikä voi olla eristyksissä...
Itse olen käynyt lenkillä ystävien kanssa ihan normaalisti, muutamilla kävelytreffeillä ja parin työkaverin kanssa pidetty illanistujaisia.
Moni, tilanne muuttui heti vapun jälkeen. Jos olisikin hyvät kaverit kyseessä olisi ok. Yksi ystäväni ehdotti kyläilyä, mutta muut ovat työkavereita ja yhteistyökumppaneita, jotka haluaisivat pitää virallisia ja epävirallisia kokouksia sisällä tai ulkona turvavälein. En edes ymmärrä miten ne toimisivat ja pari kuukautta on sujuvasti tavattu Teamsissä ja Zoomissa. Nämä ovat niitä introverttien ja ekstroverttien eroja, joita en vain käsitö.
Ei ole kukaan ehdottanut. En suostuisi sellaiseen tapaamiseen, joka perustuu siihen että pidetään koko ajan turvaväliä, koska en usko että se käytännössä olisi mahdollista luotettavasti. Tavataan sitten siinä vaiheessa, kun paikallinen tartuntatilanne on riittävästi rauhoittunut, sellaisten ihmisten kanssa, jotka hyväksyvät toisiinsa liittyvät riskit. Pirkanmaalla asun, niin voi hyvin olla että kohta jo uskaltaakin.
Yksi. En suostunut vaikka olis tehny mieli, koska ko. ihminen asuu Helsingissä yhdessä pahimmista tautipesäkkeistä.
Kaksi kaveria ehdottaneet ulkona tapaamista. En ole tavannut, voisin varmaan mutta en muutenkaan tapaa kavereita usein eikä kukaan ole ehdottanut mitään tiettyä aikaa. Asun Itä-Helsingissä ja käyn normaalisti töissä, kaupassa pari kolme kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 10. Olen koko ajan tavannut ihmisiä ulkona. Miettikää että osa käy edelleen ihan töissä eikä voi olla eristyksissä...
Pakolliset jutut on pakollisia juttuja. Kavereiden tapaaminen ei ole yhteiskunnan tai taloudellisen toimeentulon kannalta välttämätöntä. Voi joku tietysti nähdä sen sosiaalisesti välttämättömäksi, mutta kaikki eivät ajattele niin.
Tapaamista on ehdotettu, turvaetäisyyttä ei. Joo olen suostunut.
Pari ekstroverttiä on ehdottanut. Halailijatyyppejä ovat. Vaikea uskoa, että turvavälin pitäminen heidän kanssaan onnistuisi tapaamisen ajan. Siksi kieltäydyin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 10. Olen koko ajan tavannut ihmisiä ulkona. Miettikää että osa käy edelleen ihan töissä eikä voi olla eristyksissä...
Pakolliset jutut on pakollisia juttuja. Kavereiden tapaaminen ei ole yhteiskunnan tai taloudellisen toimeentulon kannalta välttämätöntä. Voi joku tietysti nähdä sen sosiaalisesti välttämättömäksi, mutta kaikki eivät ajattele niin.
Juuri näin. Ja koska osan on pakko käydä töissä kulkea ja julkisillakin ehkä, niin sitä suuremmalla syyllä turhia kontakteja pitäisi välttää. Kontaktit vähenee.
Ihmisten kanssa joita tapaan/aion tavata ei kyllä mitään erityisiä turvavälejä pidetä.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 10. Olen koko ajan tavannut ihmisiä ulkona. Miettikää että osa käy edelleen ihan töissä eikä voi olla eristyksissä...
Ajattelen niin, että juuri niitä yhteiskunnan pakollisia toimintoja hoitavien ihmisten moraalinen velvollisuus olisi välttää sosiaalisia suhteita tarkemmin kuin muiden. He ovat vastuussa haavoittuvimpien ihmisryhmien terveydestä ja elämästä. En katso hyvällä, että vanhuksia työkseen hoitava henkilö käy baarissa bailaamassa tai lenkkeilee kavereiden kanssa ilman kunnollista turväliä.
Ei ole kukaan ehdottanut, enkä menisi mihinkään turhaan tapaamiseen nyt tänä aikana. Mies käy töissä kodin ulkopuolella ja on kavereitaan tavannut pari kertaa ilman mitään turvavälejä. Mua kyllä korpeaa tämä (kuulun riskiryhmään), mutta minkäs teet aikuisen ihmisen kanssa. Hänellä itselläänkin on astma.
Olen melkein koko ajan tavannut paria, puutarhatuolit niin kauas toisistaan että puhe kuitenkin kuuluu.
Kenenkään kotona en käy eikä kukaan meillä. Aion jatkaa samaan malliin vaikka ravintolat aukeaakin.
Mä oon tavannut joitain kavereita, mutta ihan normaalisti, ilman mitään erityistä turvaväliä.
Oli ja on edelleen myös niin, että joitain ihmisiä ei tavata ollenkaan vielä.
Korona-aikana olen viettänyt aikaa ehkä 20 ihmisen kanssa yhteensä. Näistä 4 kanssa päivittäin. Lopuista 14 varmaan 3 kanssa lähes viikoittain ja loppujen kanssa kerran tai kaksi, mutta osan kanssa yön yli. Suurin osa kontakteista no on sellaisia joiden lähes kaikki kontaktit sisältyy näihin mun kontakteihin. Sitten on myös niitä, joiden töiden takia on pitänyt tavata ihmisiä..
Kymmenet ja kymmenet, paitsi että ei mistään turvaväleistä ole puhuttu.
Eivät ihmiset enää välitä. Täällä ihmiset harrastavat lähikontaktia urheilussa joukkuelajeissa, bilettävät ihmisten kotona ja muutenkin liikkuvat keskenään aivan kuin ennenkin. En ole kuullut yhdestäkään itseni lisäksi, joka olisi näistä jutuista kieltäytynyt tai vieläkin turvallisuutta sekä eristäytymistä noudattanut. Siksi olenkin saanut maineen outona ja pelkurina, kun kieltäydyn ja aion jatkossakin kieltäytyä.
Kaksi ainakin. Emme ota vielä riskiä. Ihmiset, jotka haluaisivat nähdä meitä, liikuskevat niin paljon ympäriinsä.