Puoliso odottaa kiitosta siitä että oli tiskannut sillä aikaa kun synnytin esikoista!
Itkettää hormonit ja väsymys, eikä toinen tajua yhtään! Poikaystävä kiukuttelee etten huomioi häntä enkä arvosta, kun en kiittele jatkuvasti.
Kommentit (112)
Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.
Siis eikö se tehnyt muita kotihommia ollenkaan? Pelkästään tiskasi?
Syytäkin kiittää puolisoa kaikesta, jos itse on itsekkäästi ollut liikalisääntymässä tähän ylikansoitettuun maailmaan. Taas yksi ylimääräinen ihminen lisää kuluttamaan maapallon luontoa.
Oisi kiva kuulla toisenkin osapuolen tarina, tähän tarvitaan kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.
On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.
Siis kaikki paskasadut te nielette. Paljonko vastaajien äo on, ihan mielenkiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.
Sinäkö et pidä kotiasi siistinä? Vai äitikö sinun kotisi käy siivoamassa?
Viikot ennen ja jälkeen synnytyksen en saanut yhtään vapaata aikaa. Mun piti hoitaa koko huusholli ja oli oikein laadittu listat mitä pitää tehdä. Vaikka tiesin ilmankin koska mulla oli ollut oma huusholli parikymmentä vuotta ennenkuin menimme naimisiin.
Joka tapauksessa n kuukausi ennen laskettua aikaa puhkesi riita koska olisin halunut yhtenä päivänä käydä kaupungilla ostoksilla ja hoitaa pankkiasioita (ja käydä parilla tuopillakin), mutta koska vaimo oli päättänyt että hänen vanhemmat pitää kutsua kylään niin mun piti vain siivota, siivota ja siivota. Suutuin niin että paiskoin jääkaapin ovea lakaisuharjalla että siihen tuli lommo, ja hänen vanhempia ei sitten kutsuttu . En päässyt toilsaalta asioillekaan.
Tällaista on meillä ollut jatkuvasti siitä hetkestä, ja siitä on jo melkein 20 vuotta. Mä joudun siivoamaan, tiskaamaan ja pesemään pyykkiä ja mun oma elämä on toisarvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähintäänkin kohtuullinen vaatimus. Sinä olet lepäillyt täysihoidossa ja saanut uusia kivoja asioita elämääsi, toisen sillä aikaa raataessa kotiaskareiden pariss.
Ap on ollut sairaalahoidossa ja puolisonsa viettänyt yksin rentoa arkea kotona.
Missä hoidossa? Synnyttämässähän se kävi. Ponnistetaan mukula ulos ja muutama päivä lepäillään valmiin pöydän ääressä ja opetellaan ihanaa vauvaelämää. Kotona pitää pitää arki rullaamaasa.
Vierailija kirjoitti:
Viikot ennen ja jälkeen synnytyksen en saanut yhtään vapaata aikaa. Mun piti hoitaa koko huusholli ja oli oikein laadittu listat mitä pitää tehdä. Vaikka tiesin ilmankin koska mulla oli ollut oma huusholli parikymmentä vuotta ennenkuin menimme naimisiin.
Joka tapauksessa n kuukausi ennen laskettua aikaa puhkesi riita koska olisin halunut yhtenä päivänä käydä kaupungilla ostoksilla ja hoitaa pankkiasioita (ja käydä parilla tuopillakin), mutta koska vaimo oli päättänyt että hänen vanhemmat pitää kutsua kylään niin mun piti vain siivota, siivota ja siivota. Suutuin niin että paiskoin jääkaapin ovea lakaisuharjalla että siihen tuli lommo, ja hänen vanhempia ei sitten kutsuttu . En päässyt toilsaalta asioillekaan.
Tällaista on meillä ollut jatkuvasti siitä hetkestä, ja siitä on jo melkein 20 vuotta. Mä joudun siivoamaan, tiskaamaan ja pesemään pyykkiä ja mun oma elämä on toisarvoista.
Niin siinä käy kun perustaa perheen. Perhe tulee ensin, sitten vasta omat jutut.
Meillä on ihan normaalia, että toinen kiittää siivoamisesta, astiapesukoneen tyhjentämisestä yms. Mä olen ahkerampi kotitöissä, joten se on mies, joka enemmän kiittelee.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.
Joillekin napero on elinikäinen VIP ja marttyyripassi.
Siis olit sairaalassa synnyttämässä ja sillä aikaa mies siivosi omat jälkensä ja siitä pitäisi häntä kiittää? Vuonna 2020 edelleen nainen tekee kotityöt ja mies on sankari jos hiukan joskus auttaa? Kotityöt kuuluu kaikille jotka siellä kodissa asuu. Ja jos minun puolisoni olisi synnyttämässä niin siivoaisin kyllä hänen kotinsa vaikka asuisin muualla! Kuka haluaa heti ruveta siivoamaan kun tulee synnyttämästä? Ja kuka kamala ihminen sellaista edes häneltä odottaa?
eikö termiä esikoinen käytetä siinä vaiheessa kun on jo enemmän lapsia kuin yksi? Provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.
On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.
Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan
No onhan se vähän niin, että melkein pitäisi miehelle järjestää paraati, jos on saman päivän aikana tyhjännyt tiskikoneen ja vienyt roskat pyytämättä. Jos mä olen saman päivän aikana pessyt ja viikannut kolme koneellista pyykkiä, tiskannut, imuroinut kaikki 200 neliötä ja tehnyt ruuan ja siihen liittyvät toimet, niin nehän vaan kuuluu asiaan.
Jos hormoneilla selittämällä pääsee kotitöistä, niin sittenhän mies voi sanoa, ettei pysty tekemään just nyt kotitöitä, kun testosteronitasot on niin korkealla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.
On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.
Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan
Palaa asiaan kun olet itse synnyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset äiteinä näitä vätyksiä kasvattavat, isäthän ei ota edes vastuuta kasvatuksesta, mikäli palstaa on uskominen.
Lapset oppivat parhaiten esimerkistä. Poikalapsista tulee vätyksiä, jos heidän isänsäkin on sellainen. Mutta vätysisän tyttärestä tulee normaali ihminen jos äitikin on normaali.
Mun isä ainakin opetti mulle erinäisiä kikkoja. Esim. "Jos ei halua tehdä jotain tehtävää, kannattaa hoitaa se mahdollisimman huonosti. Ei pyydetä uudestaan." ja "Viisas pääsee vähemmällä."
T. Ahkeran äidin laiska tytär
Sisareni oli sairaalassa sairauden vuoksi, johon 70 prosenttia sairastuneista kuolee.
Hänen miehensä oli imuroinut sairaalajakson aikana ja odotti kiitoksia.
Minä olisin mielelläni kastroinut kyseisen miehen. Onneksi asun kaukana.