Puoliso odottaa kiitosta siitä että oli tiskannut sillä aikaa kun synnytin esikoista!

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

Monestiko mies kiittää vaimoa tiskaamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Siis kaikki paskasadut te nielette. Paljonko vastaajien äo on, ihan mielenkiinnosta? 

Jopa mieheksi olet harvinaisen yksinkertainen, jos kuvittelet, ettei tuollaista tapahdu.

Naiset hoitavat usein oman työnsä lisäksi lähes kaikki perheen kotityöt, lapset, ostokset jne. Mies vie kerran viikossa roskat ja odottaa kiitosta. 

Onnea äipälle. 🍀 ... toivottelee hopea🐺

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähintäänkin kohtuullinen vaatimus. Sinä olet lepäillyt täysihoidossa ja saanut uusia kivoja asioita elämääsi, toisen sillä aikaa raataessa kotiaskareiden pariss.

Ap on ollut sairaalahoidossa ja puolisonsa viettänyt yksin rentoa arkea kotona.

Missä hoidossa? Synnyttämässähän se kävi. Ponnistetaan mukula ulos ja muutama päivä lepäillään valmiin pöydän ääressä ja opetellaan ihanaa vauvaelämää. Kotona pitää pitää arki rullaamaasa.

Jos et tiennyt, niin synnytys vaatii lääketieteellistä hoitoa. Ilman sitä on suuressa vaarassa kuolla.

Hoitohenkilökunta avustaa synnytyksessä ja varmistaa että se sujuu mahdollisimman turvallisesti. Sen jälkeen äidille tulleet vauriot kartoitetaan ja pyritään korjaamaan niin hyvin kuin mahdollista.

Synnytyksen jälkeen äiti saa toipua toimenpiteestä hieman samaan tapaan kuin leikkauspotilaatkin, paitsi että toipumisen ohella pitää hoitaa lasta yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

 

Ehkä tuo tilanne, jossa nainen on juuri palannut synnytyssairaalasta 9 kk raskaudenvaivojen ja synnytyksen tuskan jälkeen ei ole oikea aika alkaa ylpeillä tiskauksesta. Siinä vaiheessa voisi ehkä vuolaasti kiitellä yhteisen lapsen synnyttämisestä, ja keskittyä siihen pienokaisen hoitamiseen ja unohtaa hetkiseksi sen oman navan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.

On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.

Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan

Palaa asiaan kun olet itse synnyttänyt.

Synnytys ei ole hoitoa eikä sinne jouduta vaan vapaaehtoisesti hakeudutaan. Päätös hankkia lapsi on oma valinta, kuten sekin, että mennään laitokselle hoitamaan toimenpide ja jätetään puoliso yksin kotia pyörittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

 

Ehkä tuo tilanne, jossa nainen on juuri palannut synnytyssairaalasta 9 kk raskaudenvaivojen ja synnytyksen tuskan jälkeen ei ole oikea aika alkaa ylpeillä tiskauksesta. Siinä vaiheessa voisi ehkä vuolaasti kiitellä yhteisen lapsen synnyttämisestä, ja keskittyä siihen pienokaisen hoitamiseen ja unohtaa hetkiseksi sen oman navan.

Mitä kiittämistä synnytyksessä on? Se on biologinen reaktio. Kiittikö nainen vastaavasti miestä ejalulaatiosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.

On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.

Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan

Palaa asiaan kun olet itse synnyttänyt.

Synnytys ei ole hoitoa eikä sinne jouduta vaan vapaaehtoisesti hakeudutaan. Päätös hankkia lapsi on oma valinta, kuten sekin, että mennään laitokselle hoitamaan toimenpide ja jätetään puoliso yksin kotia pyörittämään.

Toivottavasti kukaan nainen ei harhaudu synnyttämään sinulle lasta, ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Ùlia pitää kiittää siitä, että se paskoo pönttöön eikä housuunsa. Onhan ùli ke hi tys vam mai nen, eikä normaali käytös ole hänelle luontaista.

Näinpä juuri. Soittaa vissiin äidille joka kerta ja vaatii kiitosta. Eikun sehän asuu vielä äidin nurkissa...

Mun kanssani oli saman aikaan sairaalassa nainen, jonka supistukset olivat jo alkaneet. Soitti miehelleen ja pyysi taluttamaan koirat. Mies ei suostunut.

Nainen lähti synnäriltä taluttamaan koiriaan! Tuli takaisin. Ei se lapsi sittenkään vielä heti syntynyt, vaan vasta seuraavana yönä. Oli ollut vaikea synnytys ja menettänyt paljon verta. Oli epäselvää, tuleeko mies edes paikalle. Tuli se sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

 

Ehkä tuo tilanne, jossa nainen on juuri palannut synnytyssairaalasta 9 kk raskaudenvaivojen ja synnytyksen tuskan jälkeen ei ole oikea aika alkaa ylpeillä tiskauksesta. Siinä vaiheessa voisi ehkä vuolaasti kiitellä yhteisen lapsen synnyttämisestä, ja keskittyä siihen pienokaisen hoitamiseen ja unohtaa hetkiseksi sen oman navan.

Mitä kiittämistä synnytyksessä on? Se on biologinen reaktio. Kiittikö nainen vastaavasti miestä ejalulaatiosta?

I-di-oot-ti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähintäänkin kohtuullinen vaatimus. Sinä olet lepäillyt täysihoidossa ja saanut uusia kivoja asioita elämääsi, toisen sillä aikaa raataessa kotiaskareiden pariss.

Ap on ollut sairaalahoidossa ja puolisonsa viettänyt yksin rentoa arkea kotona.

Missä hoidossa? Synnyttämässähän se kävi. Ponnistetaan mukula ulos ja muutama päivä lepäillään valmiin pöydän ääressä ja opetellaan ihanaa vauvaelämää. Kotona pitää pitää arki rullaamaasa.

Jos et tiennyt, niin synnytys vaatii lääketieteellistä hoitoa. Ilman sitä on suuressa vaarassa kuolla.

Hoitohenkilökunta avustaa synnytyksessä ja varmistaa että se sujuu mahdollisimman turvallisesti. Sen jälkeen äidille tulleet vauriot kartoitetaan ja pyritään korjaamaan niin hyvin kuin mahdollista.

Synnytyksen jälkeen äiti saa toipua toimenpiteestä hieman samaan tapaan kuin leikkauspotilaatkin, paitsi että toipumisen ohella pitää hoitaa lasta yksin.

Ihminen on synnyttänyt lisää ihmisiä vuosimiljoonia ennen lääketieteen keksimistä. Minin paikoin edelleen. Se ei ole sairaus vaan normaalia elämää. Joskus voi tulla komplikaatio ja sitä sitten hoidetaan, mutta se onkin ihan eri asia. Normaali synnytys ei ole sairaus eikä sitä hoideta. Vauva pusketaan pihalle ja kätilö vähän auttelee ja neuvoo. Sitten lepäillään ja naatiskellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähintäänkin kohtuullinen vaatimus. Sinä olet lepäillyt täysihoidossa ja saanut uusia kivoja asioita elämääsi, toisen sillä aikaa raataessa kotiaskareiden pariss.

Ap on ollut sairaalahoidossa ja puolisonsa viettänyt yksin rentoa arkea kotona.

Missä hoidossa? Synnyttämässähän se kävi. Ponnistetaan mukula ulos ja muutama päivä lepäillään valmiin pöydän ääressä ja opetellaan ihanaa vauvaelämää. Kotona pitää pitää arki rullaamaasa.

Jos et tiennyt, niin synnytys vaatii lääketieteellistä hoitoa. Ilman sitä on suuressa vaarassa kuolla.

Hoitohenkilökunta avustaa synnytyksessä ja varmistaa että se sujuu mahdollisimman turvallisesti. Sen jälkeen äidille tulleet vauriot kartoitetaan ja pyritään korjaamaan niin hyvin kuin mahdollista.

Synnytyksen jälkeen äiti saa toipua toimenpiteestä hieman samaan tapaan kuin leikkauspotilaatkin, paitsi että toipumisen ohella pitää hoitaa lasta yksin.

Oletko tyhmä? Tiedätkö kuinka suuri riski synnytys oli ennen vanhaan naiselle - ja on yhä kehitysmaissa? Todella moni nainen kuolee synnytykseen ilman lääketiedettä.

Ihminen on synnyttänyt lisää ihmisiä vuosimiljoonia ennen lääketieteen keksimistä. Minin paikoin edelleen. Se ei ole sairaus vaan normaalia elämää. Joskus voi tulla komplikaatio ja sitä sitten hoidetaan, mutta se onkin ihan eri asia. Normaali synnytys ei ole sairaus eikä sitä hoideta. Vauva pusketaan pihalle ja kätilö vähän auttelee ja neuvoo. Sitten lepäillään ja naatiskellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

 

Ehkä tuo tilanne, jossa nainen on juuri palannut synnytyssairaalasta 9 kk raskaudenvaivojen ja synnytyksen tuskan jälkeen ei ole oikea aika alkaa ylpeillä tiskauksesta. Siinä vaiheessa voisi ehkä vuolaasti kiitellä yhteisen lapsen synnyttämisestä, ja keskittyä siihen pienokaisen hoitamiseen ja unohtaa hetkiseksi sen oman navan.

Mitä kiittämistä synnytyksessä on? Se on biologinen reaktio. Kiittikö nainen vastaavasti miestä ejalulaatiosta?

I-di-oot-ti

Ennenkuin opit kirjoittamaan ilman taviviivoja ja asiattomia solvauksia, yritä pysyä poissa aikuisten keskusteluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.

On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.

Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan

Palaa asiaan kun olet itse synnyttänyt.

Synnytys ei ole hoitoa eikä sinne jouduta vaan vapaaehtoisesti hakeudutaan. Päätös hankkia lapsi on oma valinta, kuten sekin, että mennään laitokselle hoitamaan toimenpide ja jätetään puoliso yksin kotia pyörittämään.

Toivottavasti kukaan nainen ei harhaudu synnyttämään sinulle lasta, ikinä.

Oletpa ilkeä ihminen ja huonotapainenkin.

Toivon todella, että aloitus on provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.

On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.

Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan

Palaa asiaan kun olet itse synnyttänyt.

Synnytys ei ole hoitoa eikä sinne jouduta vaan vapaaehtoisesti hakeudutaan. Päätös hankkia lapsi on oma valinta, kuten sekin, että mennään laitokselle hoitamaan toimenpide ja jätetään puoliso yksin kotia pyörittämään.

Toivottavasti kukaan nainen ei harhaudu synnyttämään sinulle lasta, ikinä.

Oletpa ilkeä ihminen ja huonotapainenkin.

Hui kamala. Toive pysyy silti ennallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

 

Ehkä tuo tilanne, jossa nainen on juuri palannut synnytyssairaalasta 9 kk raskaudenvaivojen ja synnytyksen tuskan jälkeen ei ole oikea aika alkaa ylpeillä tiskauksesta. Siinä vaiheessa voisi ehkä vuolaasti kiitellä yhteisen lapsen synnyttämisestä, ja keskittyä siihen pienokaisen hoitamiseen ja unohtaa hetkiseksi sen oman navan.

Mitä kiittämistä synnytyksessä on? Se on biologinen reaktio. Kiittikö nainen vastaavasti miestä ejalulaatiosta?

Jos synnytys olisi miesten tehtävä, lapsia ei syntyisi. Mies taitaa nauttia siitä ejakulaatiostaan aika paljon enemmän kuin raskaudesta ja synnytyksestä. Tiesitkö, että sinusta ei olisi siihen?

En ymmärrä miksi haluat kääntää keskutelun miesvihaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä kaipaat puolisoltasi tiettyjä asioita tässä elämänvaihessa ja hän kaipaa sinulta kiitosta. Mikä tässä on epätasapainossa? Vai eikö mies saa kaivata enää suhteessa kiitosta jos vaimo on joskus synnyttänyt?

 

Ehkä tuo tilanne, jossa nainen on juuri palannut synnytyssairaalasta 9 kk raskaudenvaivojen ja synnytyksen tuskan jälkeen ei ole oikea aika alkaa ylpeillä tiskauksesta. Siinä vaiheessa voisi ehkä vuolaasti kiitellä yhteisen lapsen synnyttämisestä, ja keskittyä siihen pienokaisen hoitamiseen ja unohtaa hetkiseksi sen oman navan.

Mitä kiittämistä synnytyksessä on? Se on biologinen reaktio. Kiittikö nainen vastaavasti miestä ejalulaatiosta?

Jos synnytys olisi miesten tehtävä, lapsia ei syntyisi. Mies taitaa nauttia siitä ejakulaatiostaan aika paljon enemmän kuin raskaudesta ja synnytyksestä. Tiesitkö, että sinusta ei olisi siihen?

En ymmärrä miksi haluat kääntää keskutelun miesvihaksi.

Kukaan ei vihaa empaattisia ja järkeviä miehiä, joita onneksi löytyy mielin määrin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä voi kiittää, kun on pitänyt kodin siistinä, vaikka tuleekin kotiin vauva kainalossa.

On itsestäänselvyys, että puoliso tekee kotihommat jos toinen joutuu sairaalahoitoon. Ei siitä erikseen tarvitse kiitellä.

Synnytys ei ole mitään hoitoa eikä sinne jouduta vaan ihan vapaaehtoisesti hakeudutaan

Palaa asiaan kun olet itse synnyttänyt.

Synnytys ei ole hoitoa eikä sinne jouduta vaan vapaaehtoisesti hakeudutaan. Päätös hankkia lapsi on oma valinta, kuten sekin, että mennään laitokselle hoitamaan toimenpide ja jätetään puoliso yksin kotia pyörittämään.

Toivottavasti kukaan nainen ei harhaudu synnyttämään sinulle lasta, ikinä.

Oletpa ilkeä ihminen ja huonotapainenkin.

Hui kamala. Toive pysyy silti ennallaan.

Se on minulle aivan yhdentekevää, tuntemattomien turhat toiveet eivät elämääni vaikuta. Minä toivon sinulle paljon hyvää ja onnellista elämääsi.