Lue keskustelun säännöt.
Ettekkö ymmärrä, mikä ideologia pitkän matematiikan suosimisessa todistusvalinnassa on?
20.05.2020 |
Tietysti sillä pyritään saamaan sukupuolijakaumaa Yliopistoissa korjattua ja miehiä enemmän opiskelijoihin. Japanissakin otetaan kouluihin sisään todistuksen lisäksi motivaatiokirjeiden ym. perusteella koska muuten yliopistot täyttyisivät pelkistä naisista. Sama homma kuin Harvardissa, jossa taas suositaan länsimaisia opiskelijoita aasialaisten kustannuksella.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Halutaan varmaan suosia älykkäämpiä, ei pelkästään hyvän muistin kieli-ihmisiä.
Niin, pojat ovat parempia myös englannissa.
Itse olen kieli-ihmisiä, enkä tajua miksi älykkäät ihmiset muka eivät oppisi kieliä. Eivätkö nämä älykkäät ihmiset opi omankaan kielensä sanoja, vai mikä siinä ruotsin kielessä esim on niin älyttömän hankalaa älykkäälle ihmiselle? Vaikka olisi huonomuistinenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen näkökulma. Mihin tutkimukseen perustat näkemyksesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ideologiana on pitkäjänteisten ja fiksujen opiskelijoiden saaminen yliopistoihin. Myös äikästä saa huikeasti pisteitä ja samasta syystä.
Ei vaan ideologiana on tehdä mahdollisimman simppeli valintajärjestelmä jossa aineita ei tarvitse millään tavalla painottaa haettavan paikan suhteen vaan niiden painoarvo määräytyy suoraan lukiossa olevien kyseisen aineen kurssien lukumäärän mukaan.
Yksinkertaisuuden hintana hyväksytään se että systeemi ei ole läheskään kaikille aloille todellisuudessa optimaalinen. Koska tällä tavalla saadaan kuitenkin riittävän hyviä hakijoita opiskelijoiksi, ei kanneta huolta siitä että jokunen sopivampikin joutuu epäreilusti syrjäytetyksi.
Ja niin kauan kuin pääsykoevalinnallakin on mahdollista päästä sisään, niin ne jokunen sopivampikin saavat mahdollisuutensa. Mielestäni olisikin tärkeää, että pääsykoevalinnalle jätetään tulevaisuudessakin joku kiintiö.
Toki. Mutta jos tehtäisiin todistusvalinnasta jo ihan suoraan sellainen että se painottaisi juuri sille alalle tärkeitä aineita enemmän niin pääsykokeista voitaisiin luopua vaikka kokonaan.
Nyt tämä kummallinen painotus todistusvalinnoissa pakottaa pitämään työlään pääsykoevalinnan rinnalla hamaan tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeaikaista politiikkaa seuranneena olen alkanut ajatella, että pitkä matematiikka pitäisi olla vaatimuksena kaikkiin päättäviin tehtäviin. Itse olen humanisti ja sillä alalla koko työurani tehnyt, mutta varmaan sitten pitkän matikan ansiosta osaan sen verran laskea, että tajuan miten iso raha on esim. miljardi euroa. Nykyisinhän meillä on valtiovarainministeriönkin johdossa henkilö, joka ei ole edes kirjoittanut matematiikkaa, ja se kyllä näkyy. Pelottavaa.
Koulutettuna humanistina ymmärrät varmaan myös sen että aikuinen ihminen voi ymmärtää miljardin mittaluokan vaikka ei olisi matikkaa kirjoittanutkaan.
Jos ymmärtäisi, tajuaisi varmaan myös vetää siitä johtopäätökset. Tosin esim. Katainenhan meillä oli jo ajat sitten, ja hänellä ihan oikeasti meni miljoonat ja miljardit sekaisin.
Eli matematiikkasi kertoo sinulle että jos Kataiselta on kerran mennyt luvut sekaisin niin ne menevät varmasti kaikilta muiltakin vastaavilta ihmisiltä? Lopeta jo, menit jo metsään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan varmaan suosia älykkäämpiä, ei pelkästään hyvän muistin kieli-ihmisiä.
Niin, pojat ovat parempia myös englannissa.
Itse olen kieli-ihmisiä, enkä tajua miksi älykkäät ihmiset muka eivät oppisi kieliä. Eivätkö nämä älykkäät ihmiset opi omankaan kielensä sanoja, vai mikä siinä ruotsin kielessä esim on niin älyttömän hankalaa älykkäälle ihmiselle? Vaikka olisi huonomuistinenkin.
Todellisuudessahan älykkäät oppivat sekä kieliä että matematiikkaa (joka on keinotekoinen kieli) nopeammin ja helpommin kuin vähemmän älykkäät. Sitähän älykkyys tarkoittaa. Matematiikassa hyvä on todennäköisesti myös kielissä hyvä ja toisin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse luulin, että pitkän matematiikan suosimisessa on kyse siitä, että menestyminen matemaattisissa aineissa korreloi positiivisestii loogis/älyllis/analyyttisen ajattelun kanssa.
Ja nuo taasen ovat ihan kelpo taitoja yliopisto-opiskeluun.
Se on vain jälkikäteen napattu perustelu sille että käytetään valintaan siihen sopimattomia mittareita kun ne vain sattuvat tuottamaan riittävän lopputuloksen. Kyllä aika monessa tiedekunnassa on jupistu siitä että tämä todistusvalinta ei tuo sisään läheskään aina sellaisia opiskelijoita joita he sinne haluaisivat. Menestyksekäs opiskelu kun vaatii myös motivaatiota juuri sille alalle eikä se välttämättä ole niin hyvä jos sisään on tultu vain papereilla ilman että on edes avattu yhtään sen alan kirjaa pääsykokeita varten. On voinut olla jopa ihan väärä kuva siitä mitä sen aineen opiskelu on.
Hyvään opintomenestykseen korreloi matematiikan ja äidinkielen osaaminen.
Minun puolestani voidaan lopettaa pääsykokeet ja kaikki halukkaat pääsevät yliopistoon.
Kolmannelle vuodelle pääse sitten vaikka 20 parhaiten menestynyttä, se on tulos tai ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse luulin, että pitkän matematiikan suosimisessa on kyse siitä, että menestyminen matemaattisissa aineissa korreloi positiivisestii loogis/älyllis/analyyttisen ajattelun kanssa.
Ja nuo taasen ovat ihan kelpo taitoja yliopisto-opiskeluun.
Se on vain jälkikäteen napattu perustelu sille että käytetään valintaan siihen sopimattomia mittareita kun ne vain sattuvat tuottamaan riittävän lopputuloksen. Kyllä aika monessa tiedekunnassa on jupistu siitä että tämä todistusvalinta ei tuo sisään läheskään aina sellaisia opiskelijoita joita he sinne haluaisivat. Menestyksekäs opiskelu kun vaatii myös motivaatiota juuri sille alalle eikä se välttämättä ole niin hyvä jos sisään on tultu vain papereilla ilman että on edes avattu yhtään sen alan kirjaa pääsykokeita varten. On voinut olla jopa ihan väärä kuva siitä mitä sen aineen opiskelu on.
On eri asia, mitä aineita todistusvalinnassa tulisi painottaa, jos todistusvalintaa käytetään, ja pitäisikö (pelkkää) todistusvalintaa ylipäänsä käyttää. Ainakin sellaisilla hakupainealoilla, joita ei opeteta lukiossa, kuten oikeustiede ja lääketiede on mielestäni syytä käyttää tulevaisuudessakin valintakoevalintaa. Tästä huolimatta matematiikan ja äidinkielen painottaminen todistusvalinna voi olla ihan fiksua, jos todistusvalintaa on pakko käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Hyvään opintomenestykseen korreloi matematiikan ja äidinkielen osaaminen.
Minun puolestani voidaan lopettaa pääsykokeet ja kaikki halukkaat pääsevät yliopistoon.
Kolmannelle vuodelle pääse sitten vaikka 20 parhaiten menestynyttä, se on tulos tai ulos.
Se korreloi keskimäärin niiden kanssa. Mutta kun me valitsemme opiskelemaan yksilöitä, emme keksimääräistä massaa. On ihan selvää että nämä painotukset syrjivät tiettyjä hakijoita vaikka voivatki keskimnäärin tuottaa tyydyttävänlopputuloksen. En ymmärrä miksi tätä ei voi myöntää vaan pitää vain vängätä näitä yleistyksiä. Tajuatteko että jokainen hakija on yksilö ja tunteva ja ajatteleva ihmisyksilö jolle kyse on koko elämästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeaikaista politiikkaa seuranneena olen alkanut ajatella, että pitkä matematiikka pitäisi olla vaatimuksena kaikkiin päättäviin tehtäviin. Itse olen humanisti ja sillä alalla koko työurani tehnyt, mutta varmaan sitten pitkän matikan ansiosta osaan sen verran laskea, että tajuan miten iso raha on esim. miljardi euroa. Nykyisinhän meillä on valtiovarainministeriönkin johdossa henkilö, joka ei ole edes kirjoittanut matematiikkaa, ja se kyllä näkyy. Pelottavaa.
Minua pelottaa se, että 90% poliitikoista on rumia. He varmasti tekevät päätöksiä, jotka sorsivat komeita ja kauniita siksi, että he ja heidän rumat jälkeläisensä pääsisivät itse parempiin asemiin kaikilla markkinoilla. Mitä meille hyvägeenisille huippuvalioyksilöille tapahtuu? No vetäydytään tietysti kartanoihimme harjoittamaan kulttuurielitismiä sekä bisneksiä ja jätetään valtiovalta rumien sosialistimopsien ja perunanenäkepulaisten taistelutantereeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeaikaista politiikkaa seuranneena olen alkanut ajatella, että pitkä matematiikka pitäisi olla vaatimuksena kaikkiin päättäviin tehtäviin. Itse olen humanisti ja sillä alalla koko työurani tehnyt, mutta varmaan sitten pitkän matikan ansiosta osaan sen verran laskea, että tajuan miten iso raha on esim. miljardi euroa. Nykyisinhän meillä on valtiovarainministeriönkin johdossa henkilö, joka ei ole edes kirjoittanut matematiikkaa, ja se kyllä näkyy. Pelottavaa.
Minua pelottaa se, että 90% poliitikoista on rumia. He varmasti tekevät päätöksiä, jotka sorsivat komeita ja kauniita siksi, että he ja heidän rumat jälkeläisensä pääsisivät itse parempiin asemiin kaikilla markkinoilla. Mitä meille hyvägeenisille huippuvalioyksilöille tapahtuu? No vetäydytään tietysti kartanoihimme harjoittamaan kulttuurielitismiä sekä bisneksiä ja jätetään valtiovalta rumien sosialistimopsien ja perunanenäkepulaisten taistelutantereeksi.
Näin se muuten menee. Yleensä rumat sosialistimopsit ja pottunenäkepulaiset eivät myöskään kirjoittaneet pitkää matematiikkaa, eikä heidän älyn lahjansa ole yhtään sen paremmat kuin ulkonäkönsä. Harmillista sinänsä, että lajimme valiot jäävät koko ajan enemmän marginaaliin, vaikka älyä todella tarvittaisiin julkistenkin asioiden hoitoon. Eikä ulkonäöstäkään haittaa olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole sukupuolieroja matematiikan osaamisessa. Matematiikassa lahjakkaat ovat älykkäimpiä, joten siksi sitä painotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten selität sen, että pitkää englantia ei suosita, vaikka pojat ovat siinä vielä parempia?
Ovatko oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpölöpö, lukiossa tytöt ja pojat pärjäävät ihan yhtä hyvin pitkässä matematiikassa. Toi sun teoria on vaan osoitus stereotypioista.
DXTR kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten selität sen, että pitkää englantia ei suosita, vaikka pojat ovat siinä vielä parempia?
Ovatko oikeasti?
Jep.
"Lukiolaistytöt kirjoittivat poikia enemmän laudatureita eli parhaita arvosanoja kaikissa oppiaineissa paitsi kemiassa, pitkässä matematiikassa ja englannissa. Perinteisessä poikien aineessa fysiikassa tytöt päihittivät pojat, vaikkakin hiuksen hienosti."
Vierailija kirjoitti:
Höpölöpö, lukiossa tytöt ja pojat pärjäävät ihan yhtä hyvin pitkässä matematiikassa. Toi sun teoria on vaan osoitus stereotypioista.
Tämä on kyllä ihan tilastoitu tosiasia.
Oikeastihan ongelma on tason lasku matematiikassa. Eli entistä useampi kirjoittaa sen pitkän matematiikan ja koska 5 % saa sen laudaturin joka vuosi, tasosta riippumatta. Onko 10 vuotta kirjoitettu L kuinka paljon parempi suoritus kuin tänä vuonna kirjoitettu L?
Tänäkin vuonna E:nä lähteneistä iso osa nousi L:ään koska taso heikkenee.
Minusta olisi mielenkiintoista, että joku vuosi pidettäisiin vaippapa vuoden 1993 pitkän matikan koe ja verrattaisiin tuloksia.....
Heh, vieläkö joku uskoo tuohon ikivanhaan "naiset ja tytöt vaan ei ymmärrä matikkaa"-myyttiin.. T. kympin tyttö ja kympin tytön äiti
Vierailija kirjoitti:
Oikeastihan ongelma on tason lasku matematiikassa. Eli entistä useampi kirjoittaa sen pitkän matematiikan ja koska 5 % saa sen laudaturin joka vuosi, tasosta riippumatta. Onko 10 vuotta kirjoitettu L kuinka paljon parempi suoritus kuin tänä vuonna kirjoitettu L?
Tänäkin vuonna E:nä lähteneistä iso osa nousi L:ään koska taso heikkenee.
Minusta olisi mielenkiintoista, että joku vuosi pidettäisiin vaippapa vuoden 1993 pitkän matikan koe ja verrattaisiin tuloksia.....
1993 20% kirjoittaneista sai L:n koska E:tä ei ollut olemassa...
Jos ymmärtäisi, tajuaisi varmaan myös vetää siitä johtopäätökset. Tosin esim. Katainenhan meillä oli jo ajat sitten, ja hänellä ihan oikeasti meni miljoonat ja miljardit sekaisin.