Lue keskustelun säännöt.
Ettekkö ymmärrä, mikä ideologia pitkän matematiikan suosimisessa todistusvalinnassa on?
20.05.2020 |
Tietysti sillä pyritään saamaan sukupuolijakaumaa Yliopistoissa korjattua ja miehiä enemmän opiskelijoihin. Japanissakin otetaan kouluihin sisään todistuksen lisäksi motivaatiokirjeiden ym. perusteella koska muuten yliopistot täyttyisivät pelkistä naisista. Sama homma kuin Harvardissa, jossa taas suositaan länsimaisia opiskelijoita aasialaisten kustannuksella.
Kommentit (63)
Jos sukupuolijakaumaa haluttaisiin korjata niin pääsykokeisiin voisi laittaa fyysiset testit. Ehkä jopa kaksinkamppailut kehässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein kun meillä lukiossa pitkässä matikassa 2/3 on tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Ideologiana on pitkäjänteisten ja fiksujen opiskelijoiden saaminen yliopistoihin. Myös äikästä saa huikeasti pisteitä ja samasta syystä.
Hain itse ensi kertaa yliopistoon joskus 1980-luvulla ja jo silloin matematiikan ja äidinkielen numeroista sai korkeammat pisteet. Miksi? Sitä en tiedä.
Mutta silloin tuskin vielä tajuttiin että pian miehet ovat yliopistoissa vähemmistössä, joten aloittajan selitys ei pidä paikkaansa.
Tytöt osaavat ihan hyvin pitkää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, jos vain haluavat ne valita. Itse luin noita aineita jo 80-luvulla ilman mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Höpölöpö, lukiossa tytöt ja pojat pärjäävät ihan yhtä hyvin pitkässä matematiikassa. Toi sun teoria on vaan osoitus stereotypioista.
Pitkässä matikassa poikien keskiarvo on korkeampi kuin tyttöjen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Halutaan varmaan suosia älykkäämpiä, ei pelkästään hyvän muistin kieli-ihmisiä.
Tarkoitatko että hyvä muisti ja kielipää eivät liity älykkyyteen mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halutaan varmaan suosia älykkäämpiä, ei pelkästään hyvän muistin kieli-ihmisiä.
Niin, pojat ovat parempia myös englannissa.
Itse olen kieli-ihmisiä, enkä tajua miksi älykkäät ihmiset muka eivät oppisi kieliä. Eivätkö nämä älykkäät ihmiset opi omankaan kielensä sanoja, vai mikä siinä ruotsin kielessä esim on niin älyttömän hankalaa älykkäälle ihmiselle? Vaikka olisi huonomuistinenkin.
Omalla väärällä asenteella saa itsensä matematiikkaa osaamattomaksi tai kielitaidottomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullista, että Suomessa on niin paljon yksinkertaisia poikia ja miehiä.
Niin, Suomessa kuten kaikkialla muuallakin "yksinkertaisissa" ja huippuälykkäissä on enemmän miehiä kuin naisia. Biologialle ei oikein voi mitään, mutta toki tämä olisi hyvä nykyistä paremmin ottaa huomioon opetuksessa, jotta myös ne "yksinkertaiset" sukupuoleen katsomatta saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat hyvään elämään.
Tämä on yli 20 vuotta vanha klisee joka ei pidä paikkaansa älykkäiden suhteen.
Uusimmissa monessa maassa tehdyissä standardioisoiduissa ÄO-testeissä naiset saavat hieman parempia tuloksia kuin miehet (paitsi Australiassa). Älykkyystutkija James Flynnin mielestä miesten ja naisten älykkyys on samaa tasoa, mutta naisten paremmat tulokset johtuvat siitä että naiset ovat parempia keskittymään kokeisiin.
Miesten suurempi edustus "yksinkertaisten" parissa voi edelleen olla totta. Siitä en nyt muista yhtään uutta tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Siinä on takana se Oulun tutkimus missä havaittiin, että lukion pitkän matematiikan suorittaneet pärjäävät yliopisto-opiskelussa paremmin.
Milloin tuo tutkimus on tehty? 1970-luvullako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse luulin, että pitkän matematiikan suosimisessa on kyse siitä, että menestyminen matemaattisissa aineissa korreloi positiivisestii loogis/älyllis/analyyttisen ajattelun kanssa.
Ja nuo taasen ovat ihan kelpo taitoja yliopisto-opiskeluun.
Se on vain jälkikäteen napattu perustelu sille että käytetään valintaan siihen sopimattomia mittareita kun ne vain sattuvat tuottamaan riittävän lopputuloksen. Kyllä aika monessa tiedekunnassa on jupistu siitä että tämä todistusvalinta ei tuo sisään läheskään aina sellaisia opiskelijoita joita he sinne haluaisivat. Menestyksekäs opiskelu kun vaatii myös motivaatiota juuri sille alalle eikä se välttämättä ole niin hyvä jos sisään on tultu vain papereilla ilman että on edes avattu yhtään sen alan kirjaa pääsykokeita varten. On voinut olla jopa ihan väärä kuva siitä mitä sen aineen opiskelu on.
Tuo taas johtuu ihan vain siitä, ettei oppilaanohjaus ole Suomessa sitä, mitä sen pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on takana se Oulun tutkimus missä havaittiin, että lukion pitkän matematiikan suorittaneet pärjäävät yliopisto-opiskelussa paremmin.
Milloin tuo tutkimus on tehty? 1970-luvullako?
En tiedä, mutta Tamkissa tehtiin tutkimus, joka osoitti, että pitkän matikan kirjoittaneet keskeyttivät röntgenhoitajaopinnot useammin kuin muut. Osoittanee, että he tajusivat nopeasti, että olivat liian fiksuja hoitoalalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on takana se Oulun tutkimus missä havaittiin, että lukion pitkän matematiikan suorittaneet pärjäävät yliopisto-opiskelussa paremmin.
Milloin tuo tutkimus on tehty? 1970-luvullako?
En tiedä, mutta Tamkissa tehtiin tutkimus, joka osoitti, että pitkän matikan kirjoittaneet keskeyttivät röntgenhoitajaopinnot useammin kuin muut. Osoittanee, että he tajusivat nopeasti, että olivat liian fiksuja hoitoalalle.
Sittenhän meillä ei olisi yhtään lääkäriä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpölöpö, lukiossa tytöt ja pojat pärjäävät ihan yhtä hyvin pitkässä matematiikassa. Toi sun teoria on vaan osoitus stereotypioista.
Pitkässä matikassa poikien keskiarvo on korkeampi kuin tyttöjen.
Alapeukuttajille tiedoksi, poikien keskiarvo kevään kirjoituksissa 4.4, tyttöjen 4.3.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpölöpö, lukiossa tytöt ja pojat pärjäävät ihan yhtä hyvin pitkässä matematiikassa. Toi sun teoria on vaan osoitus stereotypioista.
Pitkässä matikassa poikien keskiarvo on korkeampi kuin tyttöjen.
Mihin perustat tämän väittämäsi? Oman kokemukseni mukaan eroa ei ole. Huippulahjakkaita on molemmissa sukupuolissa, mutta myös heitä jotka vaihtavat lyhyeen kesken lukion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpölöpö, lukiossa tytöt ja pojat pärjäävät ihan yhtä hyvin pitkässä matematiikassa. Toi sun teoria on vaan osoitus stereotypioista.
Pitkässä matikassa poikien keskiarvo on korkeampi kuin tyttöjen.
Alapeukuttajille tiedoksi, poikien keskiarvo kevään kirjoituksissa 4.4, tyttöjen 4.3.
Eli ei mitään. Ja jos tyttöjä luokalla on 2/3 ja poikia 1/3, ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen, kuka ne paikat yliopistoista vie.
Vierailija kirjoitti:
Siinä on takana se Oulun tutkimus missä havaittiin, että lukion pitkän matematiikan suorittaneet pärjäävät yliopisto-opiskelussa paremmin.
Onko jollain linkkiä tähän tutkimukseen?
Ei tunnu nykyaikaiselta tämä ajatus, että johonkin opistoon pitäisi ylipäänsä "päästä" sisään. Opetushan on jo jossain määrin julkista, tiedot saa netistä (viimeistään silloin, kun kurssien sisältö tehdään kaikille näkyväksi) ja tentit voisi hyvin tehdä netissä ja tallentaa tuloksiaan johonkin sähköiseen portfolioon. Tällä tavalla rakentuisi nopeasti suuri reservi kaikista ihmisistä, jotka osaavat nuo asiat, mutta eivät ole hakeneet tai päässeet yliopistoon.
Yliopistot ovat ajalta, jolloin ihmiset omistivat Raamatun ja elivät kylässä kuolemaansa asti saatuaan maaherralta luvan viljellä omaa tilkkuaan. Tutkimusta tehdään lukuisissa eri paikoissa ja yliopisto on yksi niistä paikoista, mutta vaikka kaikki yliopistot räjäytettäisiin huomenna, samat ihmiset voisivat siirtyä tutkimuksineen johonkin muuhun rakennukseen. Tieto on kuitenkin jo sähköisessä muodossa tallessa, joten kirjojen polttaminen ei haittaa. Minkä takia nykyään pitäisi enää pantata jotain tietoa, joka on muutenkin kaikkien saatavilla? Tiedon monopolin aika on ohi. Varsinaisesti tietoa ei enää voikaan pantata, vaan sitä tietäjän virallisleimaa varten pitää käydä pitkä esterata läpi, jossa kaikki eivät suinkaan ole tasa-arvoisessa asemassa.
Onkohan tässä yliopistohommassa vielä jonkinlainen jäänne siltä ajalta, kun ihmisoikeuksia ei vielä oikein ollut keksitty ja koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista nousua pyrittiin rajoittamaan vetoamalla Jumalan lupaan ynnä muuhun? Oikeisto yritti vielä 1900-luvulla estää kaikille ilmaista perusopetusta ja vielä 2020-luvulla vasemmistokin hyväksyy sen, että pitää käydä tämmöinen peruskoulu - hyvä lukio - muutto - yliopisto soluasumisineen -vuoristorata läpi ja tässä selvästi huonoimmassa asemassa ovat perheet, joilla ei ole varaa ostaa lapselle asuntoa toiselta puolelta Suomea, valmennuskursseja tai esim.vanhemmat ihmiset, joilla olisi kykyjä työhön X, mutta eivät enää jaksa aikuisemmalla iällä tuota rumbaa kyseenalaistamatta samalla tavalla kuin nuorempana ja sinisilmäisenä olisi ehkä jaksanut.
Tämän lisäksi yliopiston tarkoitus on valmistaa erilaisiin ammatteihin ja tähänkään ei suinkaan tarvita yliopistoa vanhoine hallintorakenteineen, vaan kaikille tasa-arvoinen lupa näyttää osaamisensa netissä anonyyminä tiedot osoittamalla. Kaikille avoimissa kääntäjätutkinnoissa onkin jo pitkään toimittu tähän tapaan eli kuka tahansa, jolla on useampi satanen ylimääräistä rahaa ja selviää päivän kokeesta pääsee rekisteriin. Saman aineen maisterit voivat myös hakea rekisteriin pääsyä ilman koetta, mutta tulevaisuudessa toivottavasti tehdään niin, että voi tehdä myös toisinpäin eli aikoinaan maisteriksi valmistuneet saavat säilyttää oikeutensa, mutta myös muut voivat käydä vaikka peruskoulupohjalta tenttimässä itsensä johonkin työhön tai virkaan. Tieto on aina tietoa riippumatta siitä mistä se on hankittu.
Toki tarvitaan sitten myös työssäoppimismahdollisuudet näille ihmisille ja jo useampi vuosi on puhuttu siitä miten oppisopimus pitäisi avata myös korkeakoulututkintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvään opintomenestykseen korreloi matematiikan ja äidinkielen osaaminen.
Minun puolestani voidaan lopettaa pääsykokeet ja kaikki halukkaat pääsevät yliopistoon.
Kolmannelle vuodelle pääse sitten vaikka 20 parhaiten menestynyttä, se on tulos tai ulos.
Se korreloi keskimäärin niiden kanssa. Mutta kun me valitsemme opiskelemaan yksilöitä, emme keksimääräistä massaa. On ihan selvää että nämä painotukset syrjivät tiettyjä hakijoita vaikka voivatki keskimnäärin tuottaa tyydyttävänlopputuloksen. En ymmärrä miksi tätä ei voi myöntää vaan pitää vain vängätä näitä yleistyksiä. Tajuatteko että jokainen hakija on yksilö ja tunteva ja ajatteleva ihmisyksilö jolle kyse on koko elämästä?
Siis tytöt on tyhmii ja ei osaa matikkaa ja koska tunteva ihmisyksilö, niin sit tytöt pitäis valita ensin vaik ei ne siis mitään tajuu?
Onneksi olkoon!
Tulit juuri valituksi "toukokuun skitsoin trolli" palkinnon voittajaksi. Kokonaistrollauksen arvosana on hieman keskimääräistä AV-avausta parempi, noin 1/5.
Jatka samaan malliin, kyllä se siitä!
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Ei tunnu nykyaikaiselta tämä ajatus, että johonkin opistoon pitäisi ylipäänsä "päästä" sisään. Opetushan on jo jossain määrin julkista, tiedot saa netistä (viimeistään silloin, kun kurssien sisältö tehdään kaikille näkyväksi) ja tentit voisi hyvin tehdä netissä ja tallentaa tuloksiaan johonkin sähköiseen portfolioon. Tällä tavalla rakentuisi nopeasti suuri reservi kaikista ihmisistä, jotka osaavat nuo asiat, mutta eivät ole hakeneet tai päässeet yliopistoon.
Yliopistot ovat ajalta, jolloin ihmiset omistivat Raamatun ja elivät kylässä kuolemaansa asti saatuaan maaherralta luvan viljellä omaa tilkkuaan. Tutkimusta tehdään lukuisissa eri paikoissa ja yliopisto on yksi niistä paikoista, mutta vaikka kaikki yliopistot räjäytettäisiin huomenna, samat ihmiset voisivat siirtyä tutkimuksineen johonkin muuhun rakennukseen. Tieto on kuitenkin jo sähköisessä muodossa tallessa, joten kirjojen polttaminen ei haittaa. Minkä takia nykyään pitäisi enää pantata jotain tietoa, joka on muutenkin kaikkien saatavilla? Tiedon monopolin aika on ohi. Varsinaisesti tietoa ei enää voikaan pantata, vaan sitä tietäjän virallisleimaa varten pitää käydä pitkä esterata läpi, jossa kaikki eivät suinkaan ole tasa-arvoisessa asemassa.
Onkohan tässä yliopistohommassa vielä jonkinlainen jäänne siltä ajalta, kun ihmisoikeuksia ei vielä oikein ollut keksitty ja koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista nousua pyrittiin rajoittamaan vetoamalla Jumalan lupaan ynnä muuhun? Oikeisto yritti vielä 1900-luvulla estää kaikille ilmaista perusopetusta ja vielä 2020-luvulla vasemmistokin hyväksyy sen, että pitää käydä tämmöinen peruskoulu - hyvä lukio - muutto - yliopisto soluasumisineen -vuoristorata läpi ja tässä selvästi huonoimmassa asemassa ovat perheet, joilla ei ole varaa ostaa lapselle asuntoa toiselta puolelta Suomea, valmennuskursseja tai esim.vanhemmat ihmiset, joilla olisi kykyjä työhön X, mutta eivät enää jaksa aikuisemmalla iällä tuota rumbaa kyseenalaistamatta samalla tavalla kuin nuorempana ja sinisilmäisenä olisi ehkä jaksanut.
Tämän lisäksi yliopiston tarkoitus on valmistaa erilaisiin ammatteihin ja tähänkään ei suinkaan tarvita yliopistoa vanhoine hallintorakenteineen, vaan kaikille tasa-arvoinen lupa näyttää osaamisensa netissä anonyyminä tiedot osoittamalla. Kaikille avoimissa kääntäjätutkinnoissa onkin jo pitkään toimittu tähän tapaan eli kuka tahansa, jolla on useampi satanen ylimääräistä rahaa ja selviää päivän kokeesta pääsee rekisteriin. Saman aineen maisterit voivat myös hakea rekisteriin pääsyä ilman koetta, mutta tulevaisuudessa toivottavasti tehdään niin, että voi tehdä myös toisinpäin eli aikoinaan maisteriksi valmistuneet saavat säilyttää oikeutensa, mutta myös muut voivat käydä vaikka peruskoulupohjalta tenttimässä itsensä johonkin työhön tai virkaan. Tieto on aina tietoa riippumatta siitä mistä se on hankittu.
Toki tarvitaan sitten myös työssäoppimismahdollisuudet näille ihmisille ja jo useampi vuosi on puhuttu siitä miten oppisopimus pitäisi avata myös korkeakoulututkintoihin.
Enimmäkseen olen samaa mieltä. Toisaalta tutkinnot, jotka olisivat samantyyppisiä kuin auktorisoidun kääntäjän tutkinto, saattaisivat tulla kokelaille melko kalliiksi. Esim. kääntäjien tutkinto maksaa jotain 500 euroa kerta, ja tutkinnon sai suoritettua esim. vuonna 2018 vain 16,7% yrittäneistä. Eli jos joutuu tekemään jonkun tuollaiseen kokeen vaikka viisi kertaa, se maksaa jo pitkän sentin eikä noita edes järjestetä kuin pari kertaa vuodessa. On jollain lailla yksinkertaisempaa lusia oppilaitoksissa tietty aika ja tietää varmuudella, että lopussa odottaa tutkinto.
Tämä ei liene kovin iso ongelma. Pidettäisiin se sama koe ja verrattaisiin saatuja PISTEMÄÄRIÄ.
Useampi professorikin on puhunut siitä, että taso laskee mutta siitä ei saa puhua.