Miten suhtaudut jos täysin tuntematon aikuinen komentaa lastasi?
Kommentit (28)
Kerran rupes dena akka karjumaan taaperoikäiselleni kun sattui hiekkaa innostuksissaan huiskasemaan tädin lahkeelle ohikulkiessa. Jäin sanattomaksi.
Tilanteesta riippuen seuraan sivusta tai laitan turpakäräjät pystyyn.
Jos kyse on siitä, että tuo aikuinen estää lastani tekemästä mitään tyhmää tai vaarallista niin totta kai saa komentaa. Jos on joku aivan päätön juttu, niin sitten kyllä kyselisin tuolta aikuiselta että mikäs nyt. En nyt menisi suuna päänä että älä komenna mun lasta päläpälä vaan kysyisin että mikä on asian laita. Jotkut äidit eivät siedä vaikka komentaisi lapsen turvallisuuden vuoksi, kokemusta on mutta tässä tilanteessa en ollut mikään täysin tuntematon... Anteeksi jos en antanut lapsesi polttaa sormeaan hellalla kun tein ruokaa...
Jos komentaa aiheesta, häpeäisin epäonnistumistani kasvattajana.
Aiheesta saa kasvattaa.
Mikäli lapsi tuijottaa liian kauan ostoskärryissä vierasta aikuista joka alkaa sättimään lasta huonosta käytöksestä, ei käy.
Kasvattaa saa. Sättiä ei.
Mun lapset ovat aika kilttejä ja uskoisin, että säikähtäisivät kovasti jos joku heitä komentaa.
Tietenkin toivon, että joku komentaa jos lapselleni olisi sattumassa jotain vaarallista eli esim vahingossa pyöräilisi tien vasenta reunaa tai tekisi siksakkia pyörätiellä.
Jos lapseni olisi kurittomia niin silloin todellakin heitä saisi komentaa.
Olen sitä mieltä että koko kylä kasvattaa! Itse komennan aina jos näen tarvetta!
Nykyäidit varmaan tappelee mielellään, olen ymmärtänyt.
Kysyn siltä aikuiselta, miksi hän niin tekee. Lapsen komentaminen on turhaa ja tarpeetonta. Lapselle voi sanoa, mitä hän tekee väärin ja lasta voi estää tekemästä väärin, mutta komentaminen on käytännössä silkkaa osaamatonta vallankäyttöä.
Saako komentaa kun trampoliinillä 5 isoa kouluikäistä kiljumassa ja popittamassa? Kun samaan aikaan naapurin takapihalla mummun 90-vuotisjuhlat jossa haluaisi kuulla ihan peruskeskustelua.
Joko on peiliin katsomisen paikka, kun vieraiden pitää komentaa, tai sitten tämä vieras on asiaton ja sen myös hänelle kerron.
Asia erikseen jos kyseessä on koulu, leiri tmv. missä lapsi on muiden valvottavana, silloin tulee noudattaa niitä sääntöjä mitä siellä on ja niiden noudattamatta jättämisestä luonnollisesti seuraa komentamistakin.
Vierailija kirjoitti:
Saako komentaa kun trampoliinillä 5 isoa kouluikäistä kiljumassa ja popittamassa? Kun samaan aikaan naapurin takapihalla mummun 90-vuotisjuhlat jossa haluaisi kuulla ihan peruskeskustelua.
Komentaminen ei ehkä heti aluksi. Kannattaa yrittää olla ystävällinen ja sanoa, voiko he olla hiljempaa tai jotain. Jos pojat ovat kilttejä, ymmärtävät kai sitten. Jos ei ystävällinen pyyntö mene perille, juttele vanhempien kanssa tai ainaki yhden lapsen vanhemman kanssa. Jos tuollaiseen suhtaudutaan aina komentelemalla, sitten tulee negatiivinen kuva lapsille. Itse ainakin ajattelin niin kun minua komenneltiin kun leikin liian äänekkäästi koiramme kanssa. Nauroin ja kaikkea. Oli jotkut juhlat naapurissa (rivitalo) ja naapurin nainen tuli hyvin äkäisenä komentelemaan minua pihallemme. Sanoi siis suoraan että nyt se turpa kiinni. Säikähdin aivan kamalasti, olin 6-vuotias. Isä oli töissä ja äiti suihkussa, niin siksi ei kuullut. Naapurin naisen mies joka oli paljon ystävällisempi tuli kuitenkin luokseni ja sanoi että ei hätää tai että ei tarvitse kuunnella, mutta voisinko leikkiä hiljempaa jos pystyn. Selitti että vain jonkin aikaa ja hymyili. Heti olo oli parempi ja menin koiran kanssa sisälle. Kerroin äidille kuitenkin, kun hän ihmetteli miksi tulin sisälle ja hän ei ollut yhtään yllättynyt sen naisen huutamisesta. Ei tullut toimeen muidenkaan kanssa tämä nainen. Ymmärtääkseni oli joitakin mielenterveysongelmia takana, mutta en minä lapsena niistä mitään tajunnut. En ole varma. Äitini yritti mennä naiselle käymään pyytääkseen ystävällisesti, ettei koskaan enää huutaisi tuolla lailla minulle. Ei siitä mitään tullut, mutta naisen mies lupasi keskustella asiasta ja selitti äidilleni myös, miksi nainen oli mitä oli. Miehen kanssa tultiin toimeen, mutta yksi kerta nainen oikeasti luuli että äidilläni ja miehellä olisi jotain vain siksi kun äitini kävi sen huutamisen jälkeen. Kuultiin kerran riita pihalle... Äiti kertoi tästä kerran kun kysyin vanhemmalla iällä (20-vuotiaana). Tietääkseni ovat eronneet, mies jäi asumaan vanhempieni naapuriin ja hyvin tulevat toimeen. Isä on ainakin miehen kanssa nykyään hyvä kaveri.
Sanon lapselle, että vieras on häiriintynyt, eikä hänestä tarvitse välittää.
Harvoin niin käy, koska vahdin itse lastani ja komennan/ohjaan herkästi, asiasta riippuen. Siis vaikka ”stop, varo autoa!” tai ”kaivathan sitten hiekkaa rauhallisesti, ettei lennä kenenkään silmään.”
Lapseni ei ole koskaan ollut sellainen jota tarvitsee komentaa, koska säännöt on aina ollut selvät ja tutut. Joskus eskarilaisten helposti kiihtyviin tilanteisiin puuttuu kaverin vanhempi enkä minä itse, koska meidän pihalla ollaan tuttuja ja kaikki kasvattaa kaikkia. Mutta jos olisi sellainen tilanne tullut että vieras ihminen olisi lastani komentanut (syystä), sanoisin tälle kiitos.
No tietenkin saa ja pitää komentaa mukulaa asiallisesti, jos aihetta on. Onneksi ei kuitenkaan ole lapsia, eikä muuten tule.
Riippuu tilanteesta, mutta usein se vieraan sana menee paremmin perille kuin äidin....
Mä olin kerran lapsen kanssa uimahallissa. Tiskillä lapsi räpläsi jotakin kynää ja halusi painaa OK-nappia pankkikorttilaitteessa maksaessani tms, mutta painoikin liian aikaisin tms. Asiakaspalvelija ärähti niin kovaa, että minäkin hätkähdin ja mielenosoituksellisesti raivostuneen näköisenä hoiti rahastuksen puhisten loppuun. Lapsi, joka on herkkä aikuisen komentamiselle, säikähti niin, että rupesi itkemään ja itki vielä pukuhuoneessakin hyvän tovin.
En sanonut mitään, mutta annoin kyllä katseeni kertoa, että ei todellakaan ollut ok. Sama akka on uimahallin kassalla usein ja ilmeeni on aina yhtä halveksiva ja ylimielinen tavatessamme. Näen kyllä pelästyneestä ilmeestä, että muistaa minut. Ja osaan halutessani käyttäytyä todella jäisesti, believe me.
En olisi pahastunut, jos kassaneiti olisi sanonut lapselle ystävällisesti mutta tiukasti, että kynään ei saa koskea tms, mutta tuollainen raivostuminen asiakkaalle ja pienelle lapselle oli järkyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin kerran lapsen kanssa uimahallissa. Tiskillä lapsi räpläsi jotakin kynää ja halusi painaa OK-nappia pankkikorttilaitteessa maksaessani tms, mutta painoikin liian aikaisin tms. Asiakaspalvelija ärähti niin kovaa, että minäkin hätkähdin ja mielenosoituksellisesti raivostuneen näköisenä hoiti rahastuksen puhisten loppuun. Lapsi, joka on herkkä aikuisen komentamiselle, säikähti niin, että rupesi itkemään ja itki vielä pukuhuoneessakin hyvän tovin.
En sanonut mitään, mutta annoin kyllä katseeni kertoa, että ei todellakaan ollut ok. Sama akka on uimahallin kassalla usein ja ilmeeni on aina yhtä halveksiva ja ylimielinen tavatessamme. Näen kyllä pelästyneestä ilmeestä, että muistaa minut. Ja osaan halutessani käyttäytyä todella jäisesti, believe me.
En olisi pahastunut, jos kassaneiti olisi sanonut lapselle ystävällisesti mutta tiukasti, että kynään ei saa koskea tms, mutta tuollainen raivostuminen asiakkaalle ja pienelle lapselle oli järkyttävää.
En yläpeukuta passiivis-aggressiivisesta asenteestasi johtuen, vaikka muuten samaa mieltä olenkin. Olisit saanut kymmenen lisäpistettä tästä jos olisit oikeasti avannut suusi ja selittänyt kassatädille, asiallisesti ja rauhallisesti, miksi toisella tavalla asian esittäminen olisi ollut toivottavaa. Se olisi ollut huomattavasti voimakkaampi power move kuin pelkkä mulkoilu.
Vierailija kirjoitti:
Sanon lapselle, että vieras on häiriintynyt, eikä hänestä tarvitse välittää.
Niin, saatana.
Jos on todellista aihetta niin tietenkin saa sanoa.