Köyhänä ihmettelen miksi varakkaammat ostavat niin paljon turhaa ruokakaupoista

Itse oon köyhä ja ostan aina välillä piristeeksi uusia tuotteita kokeiluun ja välipalaks. Jos muutaman erikoistuotteen ostaa silloin tällöin niin se ei vielä budjettia kaada. Riisikakut tosin mulla on vakioruokaa koska yks semmonen menee itsellä sipsin himoon juuston kanssa hyvin tai makeen himoon kanelin ja pienen määrän hunajaa kanssa. Mutta sellanen 90sntn paketti kestää monta viikkoa joten ei oo kyllä minusta mikään kovin luksustuote.

Itselläni sattuu olemaan pieni K-kauppa lähikauppana jossa on tarjouksessa kalliita erikoistuotteita muutamalla eurolla päivittäin joten ostoskorini siellä näyttää aivan eriltä kun sillon kun käyn marketissa tekemässä perusostokseni eli kauraleipää, puuroa, juureksia, hedelmiä, pakastemarjoja, kauramaitoa ja kasviproteiineja.

Vierailija kirjoitti:

"Köyhiä on hyvin pieni osa väestöstä." Hmm. elintasotilastojen mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriksissä elää n. 17 % suomalaisista. http://www.tilastokeskus.fi/til/eot/2017/eot_2017_2019-05-24_tie_001_fi….

Lisäksi OECD on varoittanut Suomea useasti keskiluokan ajamisesta ahtaalle korkealla verotuksella. Eli vaikka henkilö olisi jopa ihan keskituloinen, se ei tarkoita, että hänen tulotasonsa olisi erityisen hyvä mm. ruuan ja asumisen suhteen.

Myöhäistä, eikä koske vain keskiluokkaa vaan myös ylempiä tulodesiilejä. Vilkaiskaapa marginaaliveroa, pyöritään heittämällä yli 50%:n eli joka lisäeurosta, jonka keski- tai suurituloinen tienaa, niin siitä saa käteen alle puolet. Yhdistä tähän kansainväliseen tasoon nähden alhainen tulotaso, sekä korkeat elinkustannukset, niin eipä tämä ole kovin houkutteleva paikka koettaa parantaa omaa elintasoaan työtä tekemällä ja uralla etenemällä.

Pidin minäkin palvelutiskituotteita ja salaattibaarin tarjontaa arjen luksuksena siihen asti, että menin töihin kauppaan, jossa oli ko. palvelut. Panin merkille, että hygienian taso on jotain aivan alkeellista, ja esim. päiväyksiä ei tarkistele kukaan, kun kaikilla on niin saakelisti tekemistä muutenkin. Salaattibaari yksi niistä pahimmista kuvotuksista, kurkut mätänevät kippoon ja sama rapusalaatti istuu siellä, vaikka päiväys meni jo viikko sitten. Ikinä en osta niistä mitään, ainakaan sellaista mistä ei kotona kypsentämällä saa poltettua mätöä pois. Yök!

Vierailija kirjoitti:

Mietin psykologiaa mikä ajaa tähän. Turhautuuko ihminen stressaantuneena jotenkin niin, että tiedostamattaan vain ostelee? Sitä säästäisi pitkän pennin vaikka osakkeisiin jos ostaisi vain perusruokaa. Ap

Yleensä köyhien ensimmäinen tarve on saada lisää rahaa (esim. sijoittaa osakkeisiin) ja niiden, joilla on jo rahaa, ruokkia henkeä (kulttuuri, matkustelu, laadukas ja vivahteikas ruoka sekä elinympäristö).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin psykologiaa mikä ajaa tähän. Turhautuuko ihminen stressaantuneena jotenkin niin, että tiedostamattaan vain ostelee? Sitä säästäisi pitkän pennin vaikka osakkeisiin jos ostaisi vain perusruokaa. Ap

Yleensä köyhien ensimmäinen tarve on saada lisää rahaa (esim. sijoittaa osakkeisiin) ja niiden, joilla on jo rahaa, ruokkia henkeä (kulttuuri, matkustelu, laadukas ja vivahteikas ruoka sekä elinympäristö).

"vivahteikas ruoka".. Olemme saaneet arkielämän Hyacint Bucketin laadukkaaseen seuraamme. Kannattaisiko kuitenkin tutustua Maslowin tarvehiearkioihin ennen kuin lähtee arvioimaan enempää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juustot ja hedelmätkin ovat aika kalliitta samoin salaattiainekset. Eihän tätä voi näin yks kaks suoraa tehdä, mutta esim. juustoista voisi nuo erikoisemmat ulkolaiset juustot olla korkeampaan veroluokkaan kuuluvia ja kotimaiset perusjuustot verottomia, sitten siihen väliin mahtuu sellainen vähän alemman veroluokan kotimainen/tuontijuusto.

Mihin veroluokkaan menisi kotimainen "erikois- tai artesaanijuusto"?

Ja miten määrittelet, mikä on "erikoisempi" juusto? Toki juntti-tuulipuvun mielestä mikä tahansa pallo-Edamista poikkeava on "erikoisjuusto", mutta kun teidän rehupuntti-junttien määritelmä ei toimi ja noi teidän mielestä erikoiset juustot on monessa maassa ihan perussettiä.

Siis periaate on se, että köyhällä pitäisi olla mahdollisuus laittaa rahat ruokaan ei siitä maksettavaan veroon. Varakkaimmilla taas on varaa valita, mitä haluaa, jos haluaa maksaa veroa, niin maksaa sitten.

On se varmaan kamalaa olla katkera ja käyttää päivänsä siihen, että miettii miten saisi kaikille muille, paitsi itselle, lisäveroja maksuun. Eniten kuitenkin taitaa ottaa pannuun se, että kukaan ei kuuntele sinua. Turhauttaako? Vitu**aako?

Käy ostamassa vähän perus-jälkiuunileipää, perus-pallojuustoa, perus-hookoo-blöötä ja perus-kaliaa, ja palaa siihen peruskämppääsi, perussohvalle, kirjoittamaan näitä puna-manifesteja peruskynällä siihen perus-ruutupaperille.

Sorry muru, mutta en kuulu luokkaan köyhät. Mielestäni vaan tuotteiden verotuksessa pitäisi enemmän huomioida se, mikä on oleellista elämän kannalta (mm. tietynlainen ravinto, puhtaus, vaatetus, nukkuminen). On ikävää, että köyhä joutuu miettimään jokaisen ostoksensa jonka ostaa ja perusasioista vielä joutuu maksamaan saman veroprosentin, mitä joutuu maksamaan kaikesta ylikääräisestä kivasta, johon köyhällä ei koskaan ole varaa. Jokaisella rikkaalla on kuitenkin varaa valita, mitä ostaa ja haluaako tuhlata rahaa kalliimmin verotettuun hyödykkeeseen. Ja samaan aikaan, kun mm. tulo- ja omaisuusverotusta halutaan alentaa, jotta rikkailla jäisi enemmän rahaa käyttöön, niin vanhuksien ja työttömien veroprosentti on täysin kohtuuton. Työtön maksaa veroa 25 % samasta summasta, josta työssäkäyvä maksaa 16 %.

Mä ostan ja syön vain laadukkaita elintarvikkeita. En siis vedä halvinta sikanautaa, koska en siitä tykkää. En myöskään halvinta jäätelöä, juustoa.... Leivästä menee vain yksi ruisleipä kaupasta, muuten stan REKO:sta. Samoin kananmunat suoraan tuottajalta

Se vähä mitä voi lihomatta syödä, täytyy olla myös hyvää. 

Palvelutiskiltä en osta ikinä mitään, paitsi tuoretta kalaa tai jotain haluamaani, jota ei ole myynnissä pakattuna. Samoista paketeista, isommista vain, ne kaikki sinne tiskiin mätetään ja säilytetään ilman suojia ja seuraavana aamuna vähän pyöräytellään, haistellaan ja myyntiin taas. Salaatit kuskataan ties mistä. Kylmäketjusta ei puhettakaan. Puhumattakaan kaupassa paistetusta kalasta tai broilerista, en ottaisi vaikka ilmaiseksi saisin. Päivämäärät paukkuu, kala on pakastettu jo lähtökohtaisesti vanhana, marinadi vaan päälle ja uuniin. yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tällä palstalla elävä käsitys, että jo keskituloiset sekä varsinkin varakkaat söisivät koko ajan erityisen laadukasta ja terveellistä ruokaa. Lapseni kaverit ovat varakkaammasta perheestä mitä me, mutta kavereiden luona välipalat ovat aina sokerijugurtteja, paahtoleipää hillolla ja Nutellalla, pikanuudeleita, yms. Meillä taas on maustamatonta jugurttia myslillä (lapsille pilkon siihen hedelmiä, mutta lapset itse laittavat mysliä) tai leipää juuston ja vihannesten kanssa (Nutellaa saa laittaa vain harvoin). Uskon kyllä, että ihan monipuolisesti ja hyvin syövät muissakin perheissä, mutta ainakaan mitään erityisen tiedostavaa syömistä en ole tavallista sekaruokaa syövillä keskiluokkaisilla, hyvätuloisilla perheillä huomannut.

Kyllä tuo mun mielestä on havaittavissa muuallakin kuin vain tällä palstalla. Esim. kaikissa tv-ohjelmissa, joissa päästään jollain lailla kurkistamaan ihmisten arkeen (supernanny, kaappaus keittiössä, rikkaat ja rahattomat, olet mitä syöt, you name it...) sekä tavallisten ihmisten arkea käsittelevissä lehtijutuissa on havaittavissa tuo jako. Köyhemmät syö epäterveellisemmin, ja perusruokavalio koostuu eineksistä ja muutamista samoista raaka-aineista, kulutetaan paljon limsaa, sipsejä, karkkia, vanukkaita jne. Tätä perustellaan mm. sillä että onhan köyhälläkin joskus oikeus herkutella. Varakkailla on taas yleisemmin laatuvaatimukset ruuan suhteen korkealla. Johtuu varmasti siitä paljon puhutusta elämänhallinnasta: köyhällä menee paljon energiaa siihen arjesta selviämiseen ja rahojen laskemiseen, ettei kyetä ajattelemaan järkevästi tai jakseta kokata. 

Tähän on ehkä vaikea kommentoida sikäli, että en ole katsonut noita mainitsemiasi ohjelmia. Mutta toisaalta eihän se, mitä köyhät syövät, kerro mitään siitä, mitä varakkaammat syövät. Jos esim. joku on köyhä elämänhallintansa vuoksi, niin se varmasti lisää myös ruokatottumuksiin ongelmallisia valintoja. Mutta eihän tämä kuitenkaan tuo terveellistä ruokaa varakkaamman ostoskoriin, ellei hän itse toisenlaisia valintoja tee.

Olen itse huomannut suurimman eron kasvissyöjien ja sekasyöjien välillä. Pienituloinen kasvissyöjä syö todennäköisemmin paremmin kuin hyvätuloinen sekasyöjä - noin keskimäärin. Kaikissa tuloryhmissä on sekä tiedostavia että välinpitämättömiä ihmisiä, toisaalta myös makutottumukset vaihtelevat. Olen itse kotoisin ylempään keskiluokkaan kuuluvasta perheestä. Lapsuudenperheessäni syötiin hyvin, mutta sitten taas äitini siskon perheessä (sama tulo- ja varallisuusluokka, joskin eri koulutustaso) syötiin aivan toisin - epäterveellisemmin, käytettiin rasvaa ja suolaa, laitettiin sokeria jopa tuoreiden mansikoiden päälle, aina lihapainotteista ruokaa ja vähän kasviksia, hedelmiä vähemmän... ja sitä rataa.

KYllä itseasiassa kertoo. KAupoissa on myytävänä laaja valikoima kalliita erikoistuotteita, tuoretiskilihaa ja -kalaa, pienpanimo-oluita ym. Kyllähän noita selvästi joku ostaa kun kaupat niitä valikoimissaan pitävät. Ja kaikesta päätellen se joku ei ole ainakaan köyhät. Ehkä kannattaa tarkastella näitä asioita vähän laajemmin kuin vain oman lapsuudenperheensä ja lasten kaverin perheen kautta...

Köyhiä on hyvin pieni osa väestöstä. Ja jos kauppojen valikoiman perusteella pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin isoja kauppoja lukuunottamattahan kauppojen tuotevalikoima ON aika ankeaa. Esim. jos terveellistä, kasvispainotteista ruokaa haluaa syödä, niin monissa kaupoissa valikoima on suppea. Joten kauppojen valikoiman perusteella suurin osa syö aika tylsää eikä suinkaan mitään erikoisen terveellistä saati luksusruokaa. Suurimmassa osassa kauppoja nimittäin EI OLE mitään isoja valikoimaa pienpanimo-oluita, hyvää tuoretiskiä tai kalliita erikoistuotteita. Tämän vuoksi joudun itse käymään isoissa marketeissa, koska lähempänä sijaitsevien pienten kauppojen valikoima on huonompi. Jaa, no K-ryhmän kaupoissa on nykyisin aika hyvä valikoima. Ja kuitenkin myös jossain keskikokoisessa kaupassa kuten S-marketissa on VALTAOSA tuotteista jotain ihan muuta kuin mainitsemiasi.

Ja asut missä päin Suomea?

Helsingissä.

Täällä on Alepojen valikoima ihan surkea, S-marketeissa sellainen "perus", mutta ei todellakaan mitään erikoista saati luksustuotteita niistä saa. K-ryhmän kaupoissa on usein paremmat valikoimat, ja sitten tietty jossain isoissa marketeissa tyyliin Citymarket. Poikkeuksena pikkukauppojen osalta on tietenkin jotkut yksittäiset kivijalkakaupat esim. keskustassa, joissa voi olla erikoisempiakin tuotteita.

Ei tsiisus! Tyyppi asuu Helsingissä ja valittelee kun ei ole valikoimaa (??)  Tämä kertoo taas kaiken oleellisen palstasta, kun valitetaan, kun ei osata käydä a) kauppahalleissa b) Herkussa c) Supermarket Musta-Pekassa. Niistä kyllä löytyy valikoimaa ja laatua. Alepat on tarkoitettu S-ryhmän pienen valikoiman kaupoiksi, ei neliöt riitä kaikkiin erikoiselintarvikkeisiin.

Pieni tarkennus. Minä en valitellut, ettei löydy valikoimaa - kyllähän tuossa viestissäni juuri erittelin, missä kaupoissa on hyvä valikoima ja missä ei. Vaan pointti oli se, että kun joku kirjoittaja väitti hyvätuloisten syövän ihan erilaista ruokaa, ja sen kuulemma huomaa kun menee kauppaan ja katsoo sitä monipuolista valikoimaa. No, kuitenkin jopa täällä Helsingissä huomaa sen, että PÄÄOSIN kauppojen valikoima EI ole mitenkään kovin erikoinen, joissain kaupoissa se on jopa huono, ja pitää erikseen mennä vaikkapa mainitsemiisi kauppoihin, jos haluaa jotain muuta kuin niitä perustuotteita. Mitä tästä siis voidaan päätellä? Koska koko pääkaupungin Alepat ja S-marketit eivät voisi pyöriä pelkkien köyhien pennosten varassa, voidaan varmaan päätellä, että näissä kaupoissa tekevät riittävän isoja ruokaostoksia myös muut kuin köyhät. Eli hekin sitten ostavat niitä perustuotteita, eivätkä suinkaan syö pääsääntöisesti aivan eri ruokia/ruoka-aineksia.

Ja itse olen kasvissyöjä ja syön paljon vegaaniruokaa, joten ihan on tuttua juttua kuule minulle ostaa ruokani muualta kuin jostain Alepasta :D Se onkin hassua, kun itse on aina syönyt paljon kasviksia ja lapsenikin ovat syöneet, niin esim. ala-asteikäinen lapseni oli luokassa ainoa, joka tunnisti jotain tiettyjä vihanneksia ja erikoisempia hedelmiä, kun koulussa oli joku oppitunti aiheesta. Ja luokassa pääsääntöisesti on keskiluokkaisten perheiden lapsia. En tiedä, mitä syövät, mutta veikkaan, että vähän voisi moni perhe kasvisten osalta laajentaa valikoimaa.

Harvemmin nyt sentään heillä kaljalaatikkoa näy joka jo pienoinen investointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tällä palstalla elävä käsitys, että jo keskituloiset sekä varsinkin varakkaat söisivät koko ajan erityisen laadukasta ja terveellistä ruokaa. Lapseni kaverit ovat varakkaammasta perheestä mitä me, mutta kavereiden luona välipalat ovat aina sokerijugurtteja, paahtoleipää hillolla ja Nutellalla, pikanuudeleita, yms. Meillä taas on maustamatonta jugurttia myslillä (lapsille pilkon siihen hedelmiä, mutta lapset itse laittavat mysliä) tai leipää juuston ja vihannesten kanssa (Nutellaa saa laittaa vain harvoin). Uskon kyllä, että ihan monipuolisesti ja hyvin syövät muissakin perheissä, mutta ainakaan mitään erityisen tiedostavaa syömistä en ole tavallista sekaruokaa syövillä keskiluokkaisilla, hyvätuloisilla perheillä huomannut.

Kyllä tuo mun mielestä on havaittavissa muuallakin kuin vain tällä palstalla. Esim. kaikissa tv-ohjelmissa, joissa päästään jollain lailla kurkistamaan ihmisten arkeen (supernanny, kaappaus keittiössä, rikkaat ja rahattomat, olet mitä syöt, you name it...) sekä tavallisten ihmisten arkea käsittelevissä lehtijutuissa on havaittavissa tuo jako. Köyhemmät syö epäterveellisemmin, ja perusruokavalio koostuu eineksistä ja muutamista samoista raaka-aineista, kulutetaan paljon limsaa, sipsejä, karkkia, vanukkaita jne. Tätä perustellaan mm. sillä että onhan köyhälläkin joskus oikeus herkutella. Varakkailla on taas yleisemmin laatuvaatimukset ruuan suhteen korkealla. Johtuu varmasti siitä paljon puhutusta elämänhallinnasta: köyhällä menee paljon energiaa siihen arjesta selviämiseen ja rahojen laskemiseen, ettei kyetä ajattelemaan järkevästi tai jakseta kokata. 

Tähän on ehkä vaikea kommentoida sikäli, että en ole katsonut noita mainitsemiasi ohjelmia. Mutta toisaalta eihän se, mitä köyhät syövät, kerro mitään siitä, mitä varakkaammat syövät. Jos esim. joku on köyhä elämänhallintansa vuoksi, niin se varmasti lisää myös ruokatottumuksiin ongelmallisia valintoja. Mutta eihän tämä kuitenkaan tuo terveellistä ruokaa varakkaamman ostoskoriin, ellei hän itse toisenlaisia valintoja tee.

Olen itse huomannut suurimman eron kasvissyöjien ja sekasyöjien välillä. Pienituloinen kasvissyöjä syö todennäköisemmin paremmin kuin hyvätuloinen sekasyöjä - noin keskimäärin. Kaikissa tuloryhmissä on sekä tiedostavia että välinpitämättömiä ihmisiä, toisaalta myös makutottumukset vaihtelevat. Olen itse kotoisin ylempään keskiluokkaan kuuluvasta perheestä. Lapsuudenperheessäni syötiin hyvin, mutta sitten taas äitini siskon perheessä (sama tulo- ja varallisuusluokka, joskin eri koulutustaso) syötiin aivan toisin - epäterveellisemmin, käytettiin rasvaa ja suolaa, laitettiin sokeria jopa tuoreiden mansikoiden päälle, aina lihapainotteista ruokaa ja vähän kasviksia, hedelmiä vähemmän... ja sitä rataa.

KYllä itseasiassa kertoo. KAupoissa on myytävänä laaja valikoima kalliita erikoistuotteita, tuoretiskilihaa ja -kalaa, pienpanimo-oluita ym. Kyllähän noita selvästi joku ostaa kun kaupat niitä valikoimissaan pitävät. Ja kaikesta päätellen se joku ei ole ainakaan köyhät. Ehkä kannattaa tarkastella näitä asioita vähän laajemmin kuin vain oman lapsuudenperheensä ja lasten kaverin perheen kautta...

Köyhiä on hyvin pieni osa väestöstä. Ja jos kauppojen valikoiman perusteella pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin isoja kauppoja lukuunottamattahan kauppojen tuotevalikoima ON aika ankeaa. Esim. jos terveellistä, kasvispainotteista ruokaa haluaa syödä, niin monissa kaupoissa valikoima on suppea. Joten kauppojen valikoiman perusteella suurin osa syö aika tylsää eikä suinkaan mitään erikoisen terveellistä saati luksusruokaa. Suurimmassa osassa kauppoja nimittäin EI OLE mitään isoja valikoimaa pienpanimo-oluita, hyvää tuoretiskiä tai kalliita erikoistuotteita. Tämän vuoksi joudun itse käymään isoissa marketeissa, koska lähempänä sijaitsevien pienten kauppojen valikoima on huonompi. Jaa, no K-ryhmän kaupoissa on nykyisin aika hyvä valikoima. Ja kuitenkin myös jossain keskikokoisessa kaupassa kuten S-marketissa on VALTAOSA tuotteista jotain ihan muuta kuin mainitsemiasi.

Ja asut missä päin Suomea?

Helsingissä.

Täällä on Alepojen valikoima ihan surkea, S-marketeissa sellainen "perus", mutta ei todellakaan mitään erikoista saati luksustuotteita niistä saa. K-ryhmän kaupoissa on usein paremmat valikoimat, ja sitten tietty jossain isoissa marketeissa tyyliin Citymarket. Poikkeuksena pikkukauppojen osalta on tietenkin jotkut yksittäiset kivijalkakaupat esim. keskustassa, joissa voi olla erikoisempiakin tuotteita.

Voi teitä raukkoja siellä Helsingissä... :( Jopa mökkipaikkakunti Juuan markettien hedelmä- ja vihannesosastot pursuavat valikoimaa ja terveellisiä vaihtoehtoja löytyy jokaisesta tuoteryhmästä pilvin pimein. Ostereita ja sen seitsemän sortin simpukoita nyt ei ole, mutta niitä kärsii halutessaan lähteä hakemaan Joensuusta. Eivät kuitenkaan ihan jokapäiväistä ruokaa ole. 

Jos tarkastelit viestiäni, huomasit ehkä, että marketit olin noteerannutkin ihan hyvinä ostospaikkoina juuri paremman valikoiman vuoksi. Ja kuten tuolle toisellekin kirjoittajalle totesin, olette nyt missanneet pointin täysin. Huomioikaa nyt se, miksi näistä kauppojen valikoimista kirjoitellaan - yksi toinen kirjoittaja väitti hyvätuloisten syövän parempaa ja erikoisempaa ruokaa, mikä näkyy kauppojen valikoimissa. Kun itse asiassa pääsääntöisesti kauppojen valikoimissa EI näy mitkään erikoisemmat ruuat. Olen itse pitkään kasvissyöjänä ollessani ja muutenkin kulinaristina todellakin kiinnittänyt huomiota siihen, missä kaupoissa on tavisruuista poikkeavaa valikoimaa. Kyllähän niitä nykyisin tosiaan löytyy - mutta valtaosassa kaupoista ei todellakaan saa sellaista käsitystä, että kovin paljon syötäisiin mitään erikoisempaa.

Palvelutiskistä vielä.

Meidän K-kauppa mättää patonkien täytteeksi tyyliin mitä tahansa, viimeksi ostin paahtopaistipatongin ja sieltä löytyi mm. lihahyytelöä (!) sisältä. :x Oksennus meinasi päästä...kauppias on tunnettu siitä, että päiväykset paukkuvat, ja jatkojalostaa lihatiskin tuotteita juurikin tuohon tapaan. 

Toisella kertaa pyysin maksapasteijaa, joka oli kumman harmaata päädystä. Kun pötköstä leikattiin minulle pala, uusi pinta pötkössä olikin lähes pinkki- eli olisin saanut ties kuinka vanhaa ja kuivaa pastejaa! 

Tästä huomaa, miten älyttömän huono ostovoima suomalaisilla on ja miten köyhiä olemme. Enkä sano mitenkään irvaillakseni! Vaan itsekin koin itseni "rikkaaksi", kum uuden työn myötä pystyin valitsemaan ruokakaupassa muutakin, kuin litran halpisjogurtteja, jauhelihaa, perunaa ja maitoa. En nytkään ole varakas tai ostele mitään hienouksia, mutta on ihana valita erilaisia välipalatuotteita töihin ja ostaa kaikkea uutta vaihtelun vuoksi. Ei enää ainaisia ruispaloja...

On se köyhän kansan merkki, että ruoka koetaan joksikin luksukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin psykologiaa mikä ajaa tähän. Turhautuuko ihminen stressaantuneena jotenkin niin, että tiedostamattaan vain ostelee? Sitä säästäisi pitkän pennin vaikka osakkeisiin jos ostaisi vain perusruokaa. Ap

Yleensä köyhien ensimmäinen tarve on saada lisää rahaa (esim. sijoittaa osakkeisiin) ja niiden, joilla on jo rahaa, ruokkia henkeä (kulttuuri, matkustelu, laadukas ja vivahteikas ruoka sekä elinympäristö).

Kulttuurialan ihmisenä toivoisin, että ihmiset, joilla on rahaa, tosiaan haluaisivat ruokkia henkeä ja käyttäisivät kulttuuriin sitä rahaa. Mutta taitaa olla rahaa omaavistakin ihmisistä vain tietty osuus, joita kiinnostaa esim. teatteri, kirjallisuus, museot ja näyttelyt. Kulttuurialan ihmisistä, varsinkin taiteilijoista, muuten todella moni on aika pienituloinen, jotkut jopa köyhiä. Sen vuoksi kuulostaa melko huvittavalta tuollainen väite, että kiinnostus kulttuuriin ja taiteeseen olisi rahakkaampien ihmisten juttu :D

Vierailija kirjoitti:

Palvelutiskistä vielä.

Meidän K-kauppa mättää patonkien täytteeksi tyyliin mitä tahansa, viimeksi ostin paahtopaistipatongin ja sieltä löytyi mm. lihahyytelöä (!) sisältä. :x Oksennus meinasi päästä...kauppias on tunnettu siitä, että päiväykset paukkuvat, ja jatkojalostaa lihatiskin tuotteita juurikin tuohon tapaan. 

Toisella kertaa pyysin maksapasteijaa, joka oli kumman harmaata päädystä. Kun pötköstä leikattiin minulle pala, uusi pinta pötkössä olikin lähes pinkki- eli olisin saanut ties kuinka vanhaa ja kuivaa pastejaa! 

Lihahyytelöhän on perinneruoka eikä mikään yök.

Koska jotain pitää kokata ja syödä, vaihtelu, kokeiku sekä uudet maut virkistää elämää.

Olen itsekin vähävarainen, mutten aina osta pelkkää peunaa, soijarouhetta ja kesäkurpitsaa kaupasta.

Ennemmin voisi lopettaa elämisen kuin syödä joka ikinen päivä tylsästi ja köyhästi.

Vierailija kirjoitti:

Mietin psykologiaa mikä ajaa tähän. Turhautuuko ihminen stressaantuneena jotenkin niin, että tiedostamattaan vain ostelee? Sitä säästäisi pitkän pennin vaikka osakkeisiin jos ostaisi vain perusruokaa. Ap

Jos oma talous on lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa ja tukevasti plussan puolella, niin olisihan se vähän outoa mikäli nuukailisi käydessään ruokakaupassa. Tupakkaan ja alkoholiin minulle ei mene lainkaan rahaa, mutta ostan mielelläni kunnollisia täystuoremehuja, d-vitaminoitua kurria, cocacolazeroa ja erilaisia leikkeitä, joiden lihapitoisuus on mahdollisimman korkea.

Sen sijaan että ostaisin -30 % alennuksella olevia tuotteita, joissa menossa viimeinen myyntipäivä, niin ostan enemmin ne makkarat, maitotuoteet, leivät ja einekset sen perusteella että parasta ennen päivämäärä on mahdollisimman kaukana. Jo ennen tätä korona-aikaa pyrin siihen että minulle on kotona hyvät perusvarastot enkä halua päättää päivän aterioita sen perusteella että jonkin ruoka on menossa vanhaksi.

En ole erityisen hyvätuloinen mutta en ole myöskään köyhä eikä minulla ole koskaan ollut ongelmia maksaa laskuja enkä ole koskaan hakenut toimeentulotukea. Suurin osa suomalaisista ei ole varsinaisesti köyhiä eikä rikkaita vaan jotain siltä väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin psykologiaa mikä ajaa tähän. Turhautuuko ihminen stressaantuneena jotenkin niin, että tiedostamattaan vain ostelee? Sitä säästäisi pitkän pennin vaikka osakkeisiin jos ostaisi vain perusruokaa. Ap

Yleensä köyhien ensimmäinen tarve on saada lisää rahaa (esim. sijoittaa osakkeisiin) ja niiden, joilla on jo rahaa, ruokkia henkeä (kulttuuri, matkustelu, laadukas ja vivahteikas ruoka sekä elinympäristö).

"vivahteikas ruoka".. Olemme saaneet arkielämän Hyacint Bucketin laadukkaaseen seuraamme. Kannattaisiko kuitenkin tutustua Maslowin tarvehiearkioihin ennen kuin lähtee arvioimaan enempää. 

Siihenhän se juuri perustuu. Vasta sitten kun perusturvallisuus (jolle nyky-yhteiskunnassa vastine on taloudellinen toimeentulo) on kunnossa, aletaan kehittyä kohta korkeampia arvoja. Laadukas ja monipuolinen ruokavalio on merkittävä osa esimerkiksi signalointia tiettyyn sosiaaliluokkaan kuulumisesta, osaat varmaan itsekin päätellä minkä Maslowin kategorian alle se lukeutuu. Erikoistuotteiden suosiminen tukee myös yhteiskunnallista monimuotoisuutta, joka tuottaa kulttuuripääomaa ja avaa usein korkeasti omistautuneita asiantuntijakontakteja ostajalleen. Tällaiset erikoistuotteiden valmistajat (esimerkiksi mestaritason käsityöläiset, designerit ja huippukokit) eivät edes asioi köyhien kanssa, jotka kamppailevat vielä perustoimeentulon kanssa. Kyllä ne sitten sinuakin alkavat kiinnostaa, kun olet saanut kerättyä kaikki ns. "low hanging fruitit" - jos siis onnistut siinä omana elinaikanasi. Useilla kuluu tähän sukupolvia ja jotkut suvut polkevat paikallaan vuosisatoja.

Kyllä sinunkin makumaailam muuttuisi jos ei tarvitsisi katsoa hintalappua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin psykologiaa mikä ajaa tähän. Turhautuuko ihminen stressaantuneena jotenkin niin, että tiedostamattaan vain ostelee? Sitä säästäisi pitkän pennin vaikka osakkeisiin jos ostaisi vain perusruokaa. Ap

Yleensä köyhien ensimmäinen tarve on saada lisää rahaa (esim. sijoittaa osakkeisiin) ja niiden, joilla on jo rahaa, ruokkia henkeä (kulttuuri, matkustelu, laadukas ja vivahteikas ruoka sekä elinympäristö).

Kulttuurialan ihmisenä toivoisin, että ihmiset, joilla on rahaa, tosiaan haluaisivat ruokkia henkeä ja käyttäisivät kulttuuriin sitä rahaa. Mutta taitaa olla rahaa omaavistakin ihmisistä vain tietty osuus, joita kiinnostaa esim. teatteri, kirjallisuus, museot ja näyttelyt. Kulttuurialan ihmisistä, varsinkin taiteilijoista, muuten todella moni on aika pienituloinen, jotkut jopa köyhiä. Sen vuoksi kuulostaa melko huvittavalta tuollainen väite, että kiinnostus kulttuuriin ja taiteeseen olisi rahakkaampien ihmisten juttu :D

MInä tuen humanistina mieluiten sellaisia kulttuurin muotoja, joista itse pidän. Ostan edelleen CD- ja LP-levyjä rock- ja popmusiikin kuuntelua ja keräilyä varten sekä Blu-ray - ja DVD-levyjä niistä elokuvista, joita pidin riittävän hyvinä. Joistakin vanhemmista ja uudemmista tv-sarjoistakin minulla on DVD-bokseja kuten Seinfeld, Sopranos, Game of Thrones, Walking Dead, Penny Dreadful yms.

Olen ollut töissä museon tutkijana, mutta taidenäyttelyt, klassinen musiikki ja teatteri eivät iske akateemisesta loppututkinnosta huolimatta. Sitä vastoin olen lainannut kirjoja pikkupojasta lähtien mm. science fictionin ja historian alalta. Joitakin valittuja teoksia löytyy myös omasta kirjahyllystä etenkin tietokirjallisuuden alalta.