Miten selvitä erosta, kun mitkään kliseet eivät pidä paikkaansa?
Tähän tilanteeseen ei päde mikään rohkaisun sana.
- löydät paljon paremman. (no en löydä, etsin tätä miestä tosi pitkään)
- maailma on täynnä miehiä (juu, mutta ei näin hyviä)
- et tarvitse parisuhdetta (kyllä minä aikuinen ihminen vain tarvitsen, kun ystäviäkään ei liiemmin ole)
- hän ei ansaitse sinua (kyllä hän ansaitsee)
- et olisi hänen kanssaan onnellinen (kyllä minä olen ollut)
Oikeasti, sydän särkyy nyt tosi kovaa. Olen ollut parisuhteissa aiemminkin, mutta koskaan ei ole ollut yhtä hyvä olla. sinkkuna tapasin monia monia miehiä ja kaikki olivat niiin eri aaltopituudella tai jotain pettäviä huijareita tms. nyt kaikki sitten vain loppuu. Ilman mitään varsinaista syytä.
Kommentit (90)
Olen itse myös käymässä läpi eroa, jota en itse halunnut... Minun voima-ajatukseni on se, että kenenkään ei ole pakko olla minun kanssa. Mitä siitä tulisi, jos suhde olisi vain minun tahtoni? Sattuu ja tuntuu, että tästä ei pääse ylitse. Mutta vielä enemmän sattuisi ylläpitää suhdetta, jota toinen ei aidosti halua. Olen ajatellut paljon kaikkea negatiivista toisesta osapuolesta, sekin auttaa poistamaan ruusunpunaisia laseja...
Päivä kerrallaan. Jonain päivänä hän huomaa mitä menetti, mutta sitten se on jo myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä erottu, mutta huomenna on tapaaminen, jonka pelkään johtavan eroon.
Aa, perinpohjainen pessimisti siellä!
Kaikki on huonosti, mikään ei onnistu, en saa, en osaa.... lasi ei ole edes puolityhjä, vain tilkka pohjalla.
No tässä tilanteessa mieluummin varaudun pahimpaan ja sitten yllätyn iloisesti, jos se ei menekään niin. Olisi karmeaa mennä hänen luokseen odottaen, että kaikki järjestyy ja sitten kuulla, että tämä oli nyt tässä. Juu, olen pessimisti, mutta eipä optimismi taida tässä nyt auttaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä erottu, mutta huomenna on tapaaminen, jonka pelkään johtavan eroon.
Aa, perinpohjainen pessimisti siellä!
Kaikki on huonosti, mikään ei onnistu, en saa, en osaa.... lasi ei ole edes puolityhjä, vain tilkka pohjalla.
No tässä tilanteessa mieluummin varaudun pahimpaan ja sitten yllätyn iloisesti, jos se ei menekään niin. Olisi karmeaa mennä hänen luokseen odottaen, että kaikki järjestyy ja sitten kuulla, että tämä oli nyt tässä. Juu, olen pessimisti, mutta eipä optimismi taida tässä nyt auttaa.
ap
Ei optimismi tilannetta muuta. Otin kantaa siihen perusolemukseesi, mikä ketjusta välittyy.
Usko pois. Optimistin elämä on pikkasen helpompaa.
Millainen peliongelma? Kauanko on ollut masentunut, miten hoitotaso?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse myös käymässä läpi eroa, jota en itse halunnut... Minun voima-ajatukseni on se, että kenenkään ei ole pakko olla minun kanssa. Mitä siitä tulisi, jos suhde olisi vain minun tahtoni? Sattuu ja tuntuu, että tästä ei pääse ylitse. Mutta vielä enemmän sattuisi ylläpitää suhdetta, jota toinen ei aidosti halua. Olen ajatellut paljon kaikkea negatiivista toisesta osapuolesta, sekin auttaa poistamaan ruusunpunaisia laseja...
Päivä kerrallaan. Jonain päivänä hän huomaa mitä menetti, mutta sitten se on jo myöhäistä.
Niin, kumpa pystyisinkin ajattelemaan noin. Sattuu vain liikaa ajatus, että hän ei halua jatkaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse myös käymässä läpi eroa, jota en itse halunnut... Minun voima-ajatukseni on se, että kenenkään ei ole pakko olla minun kanssa. Mitä siitä tulisi, jos suhde olisi vain minun tahtoni? Sattuu ja tuntuu, että tästä ei pääse ylitse. Mutta vielä enemmän sattuisi ylläpitää suhdetta, jota toinen ei aidosti halua. Olen ajatellut paljon kaikkea negatiivista toisesta osapuolesta, sekin auttaa poistamaan ruusunpunaisia laseja...
Päivä kerrallaan. Jonain päivänä hän huomaa mitä menetti, mutta sitten se on jo myöhäistä.
Niin, kumpa pystyisinkin ajattelemaan noin. Sattuu vain liikaa ajatus, että hän ei halua jatkaa.
ap
Viikon parin päästä pystyt jo ajattelemaan vähän eritavalla, kun saat etäisyyttä. Mieti, että sinä et haluaisi jatkaa ja toinen yrittäisi "pakottaa" sinua jatkamaan... Se ei vaan onnistu!
Nuo ero kurssit on aivan humpuukia, toisen ahdistuksella rahastamista. Aivan sama kuin kertoisi sateessa kastuneelle kuinka sateenvarjo avataan.
Jos ystävää ei ole tueksi, ai auta kuin yksin päästä asian yli.
Ei se itsesäälissä kieriskely mitään auta tilanteessa jossa toinen on päättänyt lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Millainen peliongelma? Kauanko on ollut masentunut, miten hoitotaso?
En nyt ihan ymmärrä kysymystä, tai en ainakaan osaa näihin vastata. Peliongelma on noh, peliongelma. Keskimäärin kuukausittain useita satasia, joinakin kuukausina ei pelaa ollenkaan, joinakin sitten vetää koko tilin sileäksi. Masentumiselle en osaa sanoa mitään määräaikoja. ei ole ollut missään hoidoissa, ei suostu menemään. Puhuu että millään ei ole mitään väliä eikä esimerkiksi tapaa ketään ystäviä eikä halua suunnitella mitään mukavaa tekemistä. Aiemmin oli kova urheilemaan ja innostui monista asioista. Aloitti opiskelut töiden ohella ja nyt nekin ovat jääneet kokonaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän ei halua olla kanssasi, on se syy. Ihan sellainen kliseinen ja normaali.
Niin, mutta se ei lohduta yhtään.
ap
No minua ainakin se suututti. Ja kiukku antoi voimaa.
No sepä, kun ei voi olla edes suuttunut. Olisi paljon helpompaa, jos hän olisi valehteleva, pettävä tai pahoinpitelevä paskiainen, mutta kun oikeasti hän on vain äärettömän masentunut ja rikki. Miten tuollaiselle olet vihainen?
ap
Nyt pieni aikalisä! Sinä et halua elää elämääsi masentuneen ja rikkinäisen ihmisen kanssa. Vaikka kuinka näkisit miehessä pelkkää hyvää nyt, niin ajan kanssa koko p*ska kaatuu sun niskaan ja itse masennut. Sä olet nyt tosi ihastunut haaveeseen.
Minä olen ihastunut pettäjä-perttiin tai luulin niin. Hänella oli jatkuvasti muita naisia meidän lyhyen suhteen ajan vaikka hänen aloitteestaan olimme sopineet muuta. Lopuksi mies jätti minut. Yritän olla onnellinen, että suhde ei jatkunut, koska en ollut oikeasti kyseiseen ihmiseen ihastunut.
Kun saat vähän etäisyyttä tilanteeseen, ymmärrät ettei suhde masentuneen, ongelmaisen ja omien sanojesi mukaan rikkinäisen ihmisen kanssa ole välttämättä terveellä pohjalla. Et voi rakastaa häntä terveeksi.
Saatat myös olla läheisriippuvainen, googlaa.
T. liian pitkään epäterveessä suhteessa masentuneen miehen kanssa kituuttanut, nykyään onnellinen ex-vaimo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän ei halua olla kanssasi, on se syy. Ihan sellainen kliseinen ja normaali.
Niin, mutta se ei lohduta yhtään.
ap
No minua ainakin se suututti. Ja kiukku antoi voimaa.
No sepä, kun ei voi olla edes suuttunut. Olisi paljon helpompaa, jos hän olisi valehteleva, pettävä tai pahoinpitelevä paskiainen, mutta kun oikeasti hän on vain äärettömän masentunut ja rikki. Miten tuollaiselle olet vihainen?
ap
Nyt pieni aikalisä! Sinä et halua elää elämääsi masentuneen ja rikkinäisen ihmisen kanssa. Vaikka kuinka näkisit miehessä pelkkää hyvää nyt, niin ajan kanssa koko p*ska kaatuu sun niskaan ja itse masennut. Sä olet nyt tosi ihastunut haaveeseen.
Minä olen ihastunut pettäjä-perttiin tai luulin niin. Hänella oli jatkuvasti muita naisia meidän lyhyen suhteen ajan vaikka hänen aloitteestaan olimme sopineet muuta. Lopuksi mies jätti minut. Yritän olla onnellinen, että suhde ei jatkunut, koska en ollut oikeasti kyseiseen ihmiseen ihastunut.
Miksi en haluaisi, en ymmärrä? Jos esimerkiksi oma lapseni masentuisi, tottakai haluaisin olla hänen tukenaan ja rakastaisin häntä siitä huolimatta. Miksi miesystävä olisi yhtään sen kummempi? Sehän tässä nimenomaan onkin, kun hän oikeasti on hyvä, kiltti, uskollinen ja hauska ihminen. Hän on vain sairas.
ap
Minäkin rakastin ajatusta parisuhteesta ja kaikesta mitä mies minulle lupasi. Totuus oli kuitenkin mies, joka halusi maata sohvalla ja tavata minua kerran kuukaudessa...
Nuo miehen ongelmat eivät katoa helpolla, haluatko viettää elämäsi vahtien miehen(tai yhteistä) taloudellista tilannetta ja yrittää saada sairasta, mutta hoitovastaista ihmistä hoitoon? Siinä ne vuodet kuluu, ei kovin onnellisissa merkeissä sinun kannalta ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun saat vähän etäisyyttä tilanteeseen, ymmärrät ettei suhde masentuneen, ongelmaisen ja omien sanojesi mukaan rikkinäisen ihmisen kanssa ole välttämättä terveellä pohjalla. Et voi rakastaa häntä terveeksi.
Saatat myös olla läheisriippuvainen, googlaa.
T. liian pitkään epäterveessä suhteessa masentuneen miehen kanssa kituuttanut, nykyään onnellinen ex-vaimo
Juu, saatan ehkä olla läheisriippuvainen, sen kyllä myönnän. Toisaalta se on mielestäni "kohtuuton" diagnoosi, koska suuri osa ihmisistä loppuje lopuksi haluaa parisuhteen ja ihmisiä ympärilleen. Hyvähän se on olla parisuhteesta riippumaton, jos on paljon muita ystäviä ja sukulaisia, mutta ihan yhtä lailla kai tällaiset ihmiset ovat läheisriippuvaisia.
Miten teillä sitten tilanne eteni eron jälkeen? Tekikö sinut onnelliseksi se, että pääsit hänestä eroon vai se, että pääsit hänen masennuksestaan eroon? Tätä olen pohtinut paljon. Onko mahdoton ajatus, että masennuksesta voi parantua ja sama suhde jatkuu, vai vaatiiko se aina eron ja parisuhde onnistuu ainoastaan uuden kumppanin kanssa. Se tuntuu tosi epäreilulta, että joku muu sitten aloittaisi parisuhteen tämän miehen kanssa, kun hän parantuu ja minä putosin pois, koska tapasin hänet väärään aikaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minäkin rakastin ajatusta parisuhteesta ja kaikesta mitä mies minulle lupasi. Totuus oli kuitenkin mies, joka halusi maata sohvalla ja tavata minua kerran kuukaudessa...
Nuo miehen ongelmat eivät katoa helpolla, haluatko viettää elämäsi vahtien miehen(tai yhteistä) taloudellista tilannetta ja yrittää saada sairasta, mutta hoitovastaista ihmistä hoitoon? Siinä ne vuodet kuluu, ei kovin onnellisissa merkeissä sinun kannalta ainakaan.
Ehkä kuulostan säälittävältä, mutta kyllä haluaisin vielä yrittää. Tiedän jo, että se ei ole helppoa, olen elänyt tässä jo aika kauan. Minä jotenkin uskon, että tämä ei ole ikuista. Ehkä naiivi ajatus, mutta ei mielestäni mahdoton.
ap
Kenellekään ei tee hyvää olla yhdessä sellaisen kanssa, joka ei yhdessä halua olla. Siitä seuraa vain kaltoinkohtelua.
Miksi haluaisit edes olla miehen kanssa joka ei halua olla kanssasi? Olisiko se parempi vaihtoehto, että mies jää vastentahtoisesti hengailemaan suhteeseen ja teeskentelemään? Kuinka hyvä tai onnellinen sellainen suhde edes olisi?
Olet elänyt elämääsi tällä planeetalla aika monta vuotta ilman tätä miestä ja elämä jatkuu tämän suhteen jälkeenkin. Varmasti se tekee kipeää, erot kun harvoin ovat helppoja, mutta jos ei ole molemminpuolista rakkautta, tahtoa ja kunnioitusta, ei ole mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä syyn tiedät. Kerro meillekin niin voi olla helpompi auttaa vaikka siinä, ettei eroa tulisi.
Masennus, peliongelma ja siihen päälle vielä koronan aihettama lomauttaminen. Yritin tukea niin paljon kuin pystyin, mutta en pystynyt.
ap
Listasi ensimmäinen kohta oli, ettet löydä parempaa. Masennus nyt ei ole mikään inha luonteenpiirre, mutta haluatko tosisaan peliongelmaisen kumppanin? Se kun on oikeasti aika raskas ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit edes olla miehen kanssa joka ei halua olla kanssasi? Olisiko se parempi vaihtoehto, että mies jää vastentahtoisesti hengailemaan suhteeseen ja teeskentelemään? Kuinka hyvä tai onnellinen sellainen suhde edes olisi?
Olet elänyt elämääsi tällä planeetalla aika monta vuotta ilman tätä miestä ja elämä jatkuu tämän suhteen jälkeenkin. Varmasti se tekee kipeää, erot kun harvoin ovat helppoja, mutta jos ei ole molemminpuolista rakkautta, tahtoa ja kunnioitusta, ei ole mitään.
No kun minun pääni on nyt ihan sekaisin. Juu, olen elänyt monta vuotta ilman tätä miestä, mutta hänen kanssaan ensimmäistä kertaa tunsin olevani haluttu, rakastettu ja hyväksytty. Kukaan ei ole koskaan aiemmin riidan jälkeen ajanut keskellä yötä minun takiani 150 kilometriä, että voidaan sopia. Kukaan ei ole koskaan aiemmin soittanut päivittäin ja kysynyt kuulumisiani sanoen, että rakastaa. Kukaan ei ole koskaan aiemmin sanonut, että olen paras nainen, jonka hän on tavannut. Kukaan ei ole koskaan aiemmin puhunut minun kanssani puhelimessa 2 tuntia lohduttaen, kun olen surullinen.
Ei ole kyse siitä, ettei ole kunnioitusta ja rakkautta. Kyse on siitä, että tämä ihminen on uupunut eikä hänen elämässään ole mitään tolkkua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä syyn tiedät. Kerro meillekin niin voi olla helpompi auttaa vaikka siinä, ettei eroa tulisi.
Masennus, peliongelma ja siihen päälle vielä koronan aihettama lomauttaminen. Yritin tukea niin paljon kuin pystyin, mutta en pystynyt.
ap
Listasi ensimmäinen kohta oli, ettet löydä parempaa. Masennus nyt ei ole mikään inha luonteenpiirre, mutta haluatko tosisaan peliongelmaisen kumppanin? Se kun on oikeasti aika raskas ongelma.
Jos tällä ihmisellä on peliongelma, kyllä minä haluan sellaisen kumppanin. Toki mieluummin otan hänet ilman sitä ja teen kaikkeni, että hän pääsee siitä eroon, mutta tämä ei estä minua rakastamasta häntä.
Peliongelma ei ole mikään uusi asia. Minä tiedän kyllä, että tämä on rankkaa.
ap
Aa, perinpohjainen pessimisti siellä!
Kaikki on huonosti, mikään ei onnistu, en saa, en osaa.... lasi ei ole edes puolityhjä, vain tilkka pohjalla.