Miksi niin harva mies osaa lopettaa suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on todella ärsyttävää. Aikuisella miehellä luulisi olevan sen verran munaa että pystyisi sanomaan suoraan mutta eipä vaan kaikilla ole.

Juu, on huomattu. Omista suhteistani on noin 1/10 päättynyt miehen puolelta suoraan sanomiseen. Muuten sitten hävitään kuin tuhka tuuleen joko kerralla tai vähitellen. Ap.

Jos noin 1/10 suhteistasi on päättynyt miehen puolelta suoraan sanomiseen, niin se kertoo ainakin yhdestä seikasta: olet antanut ihan liian monelle miehelle ja siitä harva mies tykkää :((

Noniin, taitaa olla jonnen päiväunien aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on todella ärsyttävää. Aikuisella miehellä luulisi olevan sen verran munaa että pystyisi sanomaan suoraan mutta eipä vaan kaikilla ole.

Juu, on huomattu. Omista suhteistani on noin 1/10 päättynyt miehen puolelta suoraan sanomiseen. Muuten sitten hävitään kuin tuhka tuuleen joko kerralla tai vähitellen. Ap.

Jos noin 1/10 suhteistasi on päättynyt miehen puolelta suoraan sanomiseen, niin se kertoo ainakin yhdestä seikasta: olet antanut ihan liian monelle miehelle ja siitä harva mies tykkää :((

Ja saanko arvata, että miesten lukumäärän tuntee pinpin löysyydestä? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toi on todella ärsyttävää. Aikuisella miehellä luulisi olevan sen verran munaa että pystyisi sanomaan suoraan mutta eipä vaan kaikilla ole.

Juu, on huomattu. Omista suhteistani on noin 1/10 päättynyt miehen puolelta suoraan sanomiseen. Muuten sitten hävitään kuin tuhka tuuleen joko kerralla tai vähitellen. Ap.

Jos noin 1/10 suhteistasi on päättynyt miehen puolelta suoraan sanomiseen, niin se kertoo ainakin yhdestä seikasta: olet antanut ihan liian monelle miehelle ja siitä harva mies tykkää :((

Ja saanko arvata, että miesten lukumäärän tuntee pinpin löysyydestä? 😂

Eräs sankari jonka kanssa seurustelin oli sitä mieltä, että mulla on pakko olla paljon petikumppaneita koska olin kuulemma liian hyvä niissä hommissa. Asia oli oikeesti jonkin sortin pakkomielle sille tyypille. Todellisuudessa kumppanieni määrän voi laskea yhdenkäden sormilla ja ikää 35+.

Kurko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mielenkiinto loppuu, niin aletaan vältellä. Ei vastata puhelimeen, ei viesteihin, ei tulla sovittuihin tapaamisiin. Ehkä vastataan yhteen viestiin jossain välissä ja ollaan kuin ei mitään, vaikka nainen antaa mahdollisuuden sanoa homman olevan lopussa. Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei kiinnosta, homma ei toimi, kiinnostus lopahti...? Etenkin kun suoraan kysytään, niin mikä olisi helpompaa kuin vastata! En vain pysty ymmärtämään.

Vastaus on tuossa omassa tekstissäsi. Naiset tekee kaikesta aina jättimäisen draamaspektaakkelin. Siinä se syy on.

Totta toinen puoli, tuota jatkuvaa draamailua olen nähnyt ystävien suhteissa. En oikein ymmärrä miten jotkut menevät ihan sata lasissa heti kun löytävät jonkun miehen. Pari viikkoa tapailua ja joillakin on jo suurinpiirtein koko elämä muuttumassa täydellisesti. Naiset suunnittelevat yhteistä asumista, ostoksia, lapsia, lasten nimiä, yhteistä sukunimeä ja ihan kaikkea, vaikka eivät tunne oikeastaan ollenkaan vielä koko miekkosta.

Kun mies alkaa aikanaan vähän jarruttelemaan, niin sitten itkuparutaan ystäville asiasta ja draamaillaan miehelle niin, että jo niiden draamailujen kuuleminen naiselta itseltään saa aikaan kauhean myötähäpeän.

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Vierailija kirjoitti:

Kurko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mielenkiinto loppuu, niin aletaan vältellä. Ei vastata puhelimeen, ei viesteihin, ei tulla sovittuihin tapaamisiin. Ehkä vastataan yhteen viestiin jossain välissä ja ollaan kuin ei mitään, vaikka nainen antaa mahdollisuuden sanoa homman olevan lopussa. Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei kiinnosta, homma ei toimi, kiinnostus lopahti...? Etenkin kun suoraan kysytään, niin mikä olisi helpompaa kuin vastata! En vain pysty ymmärtämään.

Vastaus on tuossa omassa tekstissäsi. Naiset tekee kaikesta aina jättimäisen draamaspektaakkelin. Siinä se syy on.

Totta toinen puoli, tuota jatkuvaa draamailua olen nähnyt ystävien suhteissa. En oikein ymmärrä miten jotkut menevät ihan sata lasissa heti kun löytävät jonkun miehen. Pari viikkoa tapailua ja joillakin on jo suurinpiirtein koko elämä muuttumassa täydellisesti. Naiset suunnittelevat yhteistä asumista, ostoksia, lapsia, lasten nimiä, yhteistä sukunimeä ja ihan kaikkea, vaikka eivät tunne oikeastaan ollenkaan vielä koko miekkosta.

Kun mies alkaa aikanaan vähän jarruttelemaan, niin sitten itkuparutaan ystäville asiasta ja draamaillaan miehelle niin, että jo niiden draamailujen kuuleminen naiselta itseltään saa aikaan kauhean myötähäpeän.

Oletko koskaan ihastunut? Jos kohtaa ihanan miehen, voi olla vaikea pitää pää kylmänä. Vaikka tietenkin kannattaisi.

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Kurja juttu. Kuulostaa siltä, että mies ei ole ihastunut. ☹

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sanoisin että unohda tuo mies. Itse jaksoin vuoden verran katsella tota meininkiä ja sitten tuli mitta täyteen. Miehellä tuntui aina vaan olevan joku epämääräinen go with the flow fiilis vaikka ikääkin oli jo lähemmäs 40v.

Tässä vastaus: mies ei halua jättää sinua vaan kaipaa hetkem vapautta katsoa muita ehdokkaita ja jos ei löydä parempaa, hän pysyy luonasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Ko. nainen kirjoitti itse tapailevansa, ei olevansa suhteessa. Eikö se jo kerro jotain?

Jos nussii kerran kuussa, ei se ole suhde. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Vaikutat aika ikävältä ihmiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Ko. nainen kirjoitti itse tapailevansa, ei olevansa suhteessa. Eikö se jo kerro jotain?

Jos nussii kerran kuussa, ei se ole suhde. 

Kyseinen ihminen ei kirjoittanut mitään siitä kuinka usein tapaavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Ko. nainen kirjoitti itse tapailevansa, ei olevansa suhteessa. Eikö se jo kerro jotain?

Jos nussii kerran kuussa, ei se ole suhde. 

Kyseinen ihminen ei kirjoittanut mitään siitä kuinka usein tapaavat.

Aivan. Kyseessä ei siis ole suhde. Kun kerran vain tapailevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Ko. nainen kirjoitti itse tapailevansa, ei olevansa suhteessa. Eikö se jo kerro jotain?

Jos nussii kerran kuussa, ei se ole suhde. 

Kyseinen ihminen ei kirjoittanut mitään siitä kuinka usein tapaavat.

Aivan. Kyseessä ei siis ole suhde. Kun kerran vain tapailevat. 

Jos tapaillaan yli puoli vuotta, kyseessä on suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Ko. nainen kirjoitti itse tapailevansa, ei olevansa suhteessa. Eikö se jo kerro jotain?

Jos nussii kerran kuussa, ei se ole suhde. 

Kyseinen ihminen ei kirjoittanut mitään siitä kuinka usein tapaavat.

Aivan. Kyseessä ei siis ole suhde. Kun kerran vain tapailevat. 

Mene pois jankkaamasta. Mikä hitto siinä on, että joka ikiseen ketjuun joku tulee jankkaamaan.

Varma tieto kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa hyvään hetkeen tämä ketju. Itsellä juuri vastaavanlainen tapaus menossa, ollaan tapailtu reilu puoli vuotta. Mutta vieläkin tilanne junnaa yhtä paikoillaan kuin alussa, koska mies ei tiedä mitä haluaa, ei halua stressata ja haluaa katsoa mitä tapahtuu (mutta mitään ei hirveästi hänen osaltaan tapahdu). Itse kerroin kiinnostuksestani suoraan ja olen kysynyt häneltä pari kertaa, että mitä hän ajattelee tilanteesta, viimeksi tänään. Ja tällä kertaa vetosi opiskelukiireisiin. Nyt alkaa kyllä oma raja tulla vastaan tässä roikkumaan jättämisessä ja kommunikaatiokatkoksissa vaikka olinkin häneen todella ihastunut. Tuolla käytöksellä ne tunteet kyllä alkaa hälvenemäänkin, että ihan hyvä jos tämä näin alkuvaiheessa kuitenkin päättyy.

Sellainen takertuja siellä. Vaikka käytät itsekin sanaa tapailu.

Toki miellät että olet jo suhteessa, eikö vain? 

Jos puolen vuoden tapailu ei ole suhde, niin mikä on? Riittääkö viisi vuotta? Eri

Ko. nainen kirjoitti itse tapailevansa, ei olevansa suhteessa. Eikö se jo kerro jotain?

Jos nussii kerran kuussa, ei se ole suhde. 

Kyseinen ihminen ei kirjoittanut mitään siitä kuinka usein tapaavat.

Aivan. Kyseessä ei siis ole suhde. Kun kerran vain tapailevat. 

Jos tapaillaan yli puoli vuotta, kyseessä on suhde.

Ai naisen yksipuolisella päätöksellä? 

Ei ole mikään ihme jos miestä ahdistaa tuollainen tivaaminen, painostaminen ja pakottaminen.

Kirjoittajahan on jo valmiiksi uhriutunut, ja seuraavaksi tekee ketjun palstalle paskoista miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, mies on omituinen suhteen lopussa, mutta nainen on omituinen suhteen alussa.

Jos mies ja nainen käyvät treffeillä sata kertaa, niin yllättäen naisen mielestä se tarkoittaa sitä että miehen tulee sitoutua olemaan naisen kanssa koko loppuelämä. Omituinen mielen oikku naiselta, täysin tyhjästä tempaistu johtopäätös. Nainen ei sano, että "nyt alkaa suhde", vaan yhtäkkiä mukamas noinvain ollaan suhteessa, nainen päättää että suhde on alkanut, heillä on suhde ihan vain koska ovat jo niin kauan tapailleet, se suhde on pyhä ja sitä ei saa rikkoa ja siinä on pysyttävä. "Olemme tapailleet kauan joten meillä on suhde, miehen TÄYTYY pysyä aina kanssani". Noinhan se menee, tuohan on itsestäänselvää, eihän naisen tarvitse edes sanoa tuota ääneen, noin se vain on, noin se suhde vain alkaa.

Joten:

1. Nainen aloittaa suhteen sanomatta mitään. Luo sanattoman sopimuksen yhdessäolosta.

2. Mies lopettaa suhteen sanomatta mitään. Purkaa sanattoman sopimuksen yhdessäolosta.

Tuo on täysin loogista. Jos sopimus yhdessäolosta luodaan SANATTOMASTI, niin SANATTOMASTI se sopimus myös puretaan.

Kun emme enää vähään aikaan treffaile ja tapaile, niin sitten meillä ei enää ole suhdetta, niinhän se menee, sehän on ilmiselvää, kaikkihan sen tietävät, eihän sitä tarvitse edes sanoa, noin se vain on, noin se suhde vain loppuu.

--

Jokainen ihminen on vastuussa itsestään. Jokainen ihminen on vastuussa omista kuvitelmistaan. Jos nainen yhtäkkiä kuvittelee olevansa suhteessa miehen kanssa, niin ei mies sille mitään voi. Ei mies voi naista tuollaisten kuvitelmien kanssa auttaa. Nainen on ihan itse luonut kuvitelmansa, joten ihan itse nainen joutuu kuvitelmiensa kanssa selviytymään. Jos nainen saa kuvitelmistaan kärsimystä niin se ei ole miehen vika - ihan itse nainen kuvitelmansa loi, ihan itse nainen kärsimyksensä aiheutti. Oma vika.

Älä kuvittele itsellesi suhteita jos et pidä siitä että todellisuus ei sitten vastaakaan kuvitelmiasi.

Narsisti pyrkii muuttamaan todellisuutta ja muita ihmisiä omien kuvitelmiensa mukaiseksi. Terve ihminen pyrkii luopumaan kuvitelmistaan, pyrkii oppimaan elämään todellisuuden mukaisesti.

--

Parisuhdekuvitelma on yhdenlainen narsistinen illuusio. Yli puolet ihmisistä elää omissa illuusioissaan ja valittavat kun muut ihmiset eivät toimi illuusion mukaisesti. Yli puolet ihmisistä on narsisteja.

Ai ei voi? Mies ei siis voi esimerkiksi kertoa, että treffailee naista sata kertaa pelkästään huvin vuoksi, ilman minkäänlaista ajatusta suhteesta?

Juuri tämä. Sadat treffit on kuitenkin jo ihan hiton paljon, joka toinen päivä tahdilla puolen vuoden suhde ja harvemmalla tahdilla vielä pidempi. Alle kymmenen vielä ymmärtää, mutta sadat treffit? Eihän tuo kerro kuin silkasta k*sipäisyydestä, ettei noin pitkän tapailun aikana viitsi kertaakaan mainita ettei oikeasti kiinnosta. Kuka hyvänsä normaaliaivoilla varustettu ymmärtää että tuossa johdetaan toista vaan tahallaan harhaan ettei p*llunsaanti tyrehtyisi.

Vierailija kirjoitti:

Kurko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mielenkiinto loppuu, niin aletaan vältellä. Ei vastata puhelimeen, ei viesteihin, ei tulla sovittuihin tapaamisiin. Ehkä vastataan yhteen viestiin jossain välissä ja ollaan kuin ei mitään, vaikka nainen antaa mahdollisuuden sanoa homman olevan lopussa. Eikö olisi vain helpompaa sanoa, ettei kiinnosta, homma ei toimi, kiinnostus lopahti...? Etenkin kun suoraan kysytään, niin mikä olisi helpompaa kuin vastata! En vain pysty ymmärtämään.

Vastaus on tuossa omassa tekstissäsi. Naiset tekee kaikesta aina jättimäisen draamaspektaakkelin. Siinä se syy on.

Totta toinen puoli, tuota jatkuvaa draamailua olen nähnyt ystävien suhteissa. En oikein ymmärrä miten jotkut menevät ihan sata lasissa heti kun löytävät jonkun miehen. Pari viikkoa tapailua ja joillakin on jo suurinpiirtein koko elämä muuttumassa täydellisesti. Naiset suunnittelevat yhteistä asumista, ostoksia, lapsia, lasten nimiä, yhteistä sukunimeä ja ihan kaikkea, vaikka eivät tunne oikeastaan ollenkaan vielä koko miekkosta.

Kun mies alkaa aikanaan vähän jarruttelemaan, niin sitten itkuparutaan ystäville asiasta ja draamaillaan miehelle niin, että jo niiden draamailujen kuuleminen naiselta itseltään saa aikaan kauhean myötähäpeän.

Ei tämä ole niin sukupuolisidonnaista kuin tässä ketjussa annetaan ymmärtää. On niitä miehiäkin, jotka jo parin viikon tuntemisella hehkuttavat elämänsä rakkautta ja niitä naisia jotka haluavat tapailla alkuun tai kokonaan ilman sitoutumista.

Sitäpaitsi ei aina ole kyse luulosta vaan toivosta. Jos itsellä tulee nopeasti vahvoja tunteita peliin, niin on ihan luonnollista toivoa niiden olevan molemminpuolisia. Joskus käy niinkin, että alkuhuumassa onkin molemmat mukana, mutta toisen kiinnostus lässähtää parin viikon tai kuukauden tai vaikka vuoden päästä. Kun nämä toiveet romuttuu niin ihminen pettyy. Se sattuu ja se saa sattua, ei siinä ole mitään väärää tai hävettävää.