Mitä nykyistä kasvatustapaa luulette paheksuttavan muutaman vuosikymmenen päästä kuten remmillä kurittamista kauhistellaan nyt?

Vierailija kirjoitti:

Rajaton ruutuaika on nykyajan pahoinpitelyä. Digiriippuvainen kärsii ja syrjäytyy varmaan pahemmin kuin entisajan kuritusväkivallan uhrit.

Joo ja jotkut vielä kehuskelevat sillä, että ”Meidän Irma-Eemeli (2 v.) osaa ihan itse pelata pädillä!” Ihan kuin kyseessä olisi joku tulevaisuuden koodari-hakkeri, josta tulee seuraava peliteollisuudella rikastuva suomalainen.

Ja todellisuudessa lapsen annetaan pelata, koska hän pysyy näin koukuttuneena tuntikausia poissa vanhempiaan häiritsemästä. Surullista!

Sitä että isovanhemmat ja muut vanhemman sukupolven edustajat eristettiin lasten elämästä. Tulevaisuudessa huomataan, että lapsi tarvitsee eri-ikäisiä lämpimiä ihmissuhteita ja historiallista jatkumoa ymmärtääksen itseään.

Tulevaisuudessa voi vuokrata mummon tai papan tai Sari-isotädin tai Veeti-isoenon lapselle ja siitä maksetaan.

Harrastuksiin tulee rajat ja lastensuojeluilmoituksia tehdään liiasta rasittamisesta. Älypuhelimiin tulee ikärajat. Luulen myös, että huostaanotoilla rahastaminen loppuu kokonaan, laki tulee tähänkin, ettei se joskus enää onnistu vaan lastenkodit muuttuvat tarkasti valvoituiksi, ehkä järjestöjen ylläpitämiksi.

Ruumillista kuristusta ei tarvita, nyt, ei jatkossa eikä tarvittu ennenkään, jos osaa neuvoa ja näyttää esimerkkiä. Meillä oli näin, en ole saanut koskaan selkääni ja olen osannut kasvattaa lapset kunnon aikuiseksi ilman suurempia ongelmia, neuvomalla, kuuntelemalla, olemalla läsnä ja näyttämällä esimerkkiä.

Toivon et viimisetki tajuais et vapaa kasvatus ei tuo mitään hyvää

Vierailija kirjoitti:

Lapsella oli liikaa harrastuksia, joka ilta jotakin. Siinä ei jää ollenkaan aikaa olla vapaana ja kehittyä. Sitä tullaan kauhistelemaan tulevaisuudessa.

Näistä tulee niitä, jotka eivät ikinä keksi itsekseen mitään tekemistä. Koko ajan pitäisi olla joku jumala ohjaamassa, mitä seuraavaksi pitää tehdä.

Tai sitten ovat burn outissa jo lukiossa.

Sukupuolineutraali kasvatus, jos sitä ei ole oikein sisäistetty. Eli sen sijaan että kasvatettaisiin lapsi yksilönä ja huomioitaisiin tämän omat taipumukset sekä biologia/anatomia, kasvatetaan jotain neutraalia massaa. Että on pakko antaa neutraali nimi, eikä ulkopuolisille voi "paljastaa" onko kyseessä uros vai naaras (eli siis biologista sukupuolta, joka on melkolailla kiistaton).

En tosin usko että on hirveän yleistä, mutta on kuitenkin johdettavissa nykypäivän sinänsä hyvästä kasvatustrendistä, jossa ihan aiheellisesti kyseenalaistetaan kulttuurin haitalliset sukupuoliroolit.

Sitä, että lapsille ei luettu tarpeeksi kirjoja. Huomataan, että lasten kielellinen kehitys taantuu ja sitten huomataan syy. Ei luettu eikä keskusteltu tarpeeksi. Etsitään syyllisiä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että lapsille ei luettu tarpeeksi kirjoja. Huomataan, että lasten kielellinen kehitys taantuu ja sitten huomataan syy. Ei luettu eikä keskusteltu tarpeeksi. Etsitään syyllisiä.

Juuri tämä! Ja sitten suomen kieli köyhtyy, koska kaikki puhuvat jotakin ihmeellistä finglishiä, jossa joka toinen sana on englantia.

- Tavallaan, niinku kind of sellanen mean girl, kuka niiku tulee in da house ja sit se niinku makes a great impression!

- OMG!

Jäähyttämistä. Se on jo kielletty päiväkodeissa ja kouluissa, ja lienee vain ajan kysymys, koska siitä tehdään laitonta samaan tapaan, kuin miten ruumiillisen kurituksen kohdalla kävi.

Tutkimukset osoittavat kiistatta jäähyjen haitallisuuden lapsille. Jäähy eli lapsen hylkääminen yksin vaikeiden tunteidensa kanssa aktivoi lapsen aivoissa samat reseptorit kuin väkivalta, eli käytännössä jäähy on lapselle väkivaltakokemus vaikka siinä ei lasta fyysisesti lyödäkään.

Ehkä hieman vierestä mutta erovanhempien kuviot, niin uusperheet kuin viikko-viikkosysteemit. Ei tee lapsille hyvää kun ei ole varsinaista kotia, vaan voi joutua jakamaan huoneenkin tuntemattoman kanssa vain, koska äiti tai isä on rakastunut johonkin uuteen lapselliseen.

Toivottavasti jossain vaiheessa huomataan että on tosi on iso virhe antaa lapsille puhelimet ja padit heti kun kädessä pystyy. Niistähän kaikki käytöshäiriöt johtuu.

No ainakin tämä sukupuolineutraali kasvattaminen ja että sukupuolta ei mukamas ole olemassakaan... että jokainen voi olla ihan mitä haluaa...

Vapaamielisyyttä " Se joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee" En kyyllä usko, että vuosikymmeniä enään on  tulossa

mies52v

Muutaman vuosikymmenen kuluttua annetaan taas remmistä, kun kakarat eivät muuten pysy aisoissa. Tämä ei ole uusi juttu, historia toistaa itseään...

Se että lahjakuutta korostetaan tulee olemaan tämän ajan negatiivinen piirre. Tulevina vuosikymmeninä aletaan paremmin nähdä että osaaminen on opittua ja lähtee asenteista. Ymmärretään että kuka vaan voi päästä huipulle millä saralla tahansa kunhan siihen annetaan varhain mahdollisuudet. Ja että perhetausta ja varallisuus vaikuttaa elämässä enemmän kuin mitkään "lahjat".

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hieman vierestä mutta erovanhempien kuviot, niin uusperheet kuin viikko-viikkosysteemit. Ei tee lapsille hyvää kun ei ole varsinaista kotia, vaan voi joutua jakamaan huoneenkin tuntemattoman kanssa vain, koska äiti tai isä on rakastunut johonkin uuteen lapselliseen.

Tämähän näkyy jo nykyisin veluutena. Ei haluta lapsia, koska koettiin itse lapsena olevamme ylimääräisinä perheissämme. Ei uskota aitoon rakkauteen, koska kaikki liitot on tehty rikottaviksi.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuosikymmenen kuluttua annetaan taas remmistä, kun kakarat eivät muuten pysy aisoissa. Tämä ei ole uusi juttu, historia toistaa itseään...

Remmi kohtuudella käytettynä voisi olla ihan ok, mutta kun osa vanhemmista hakkaisi lapsensa verille, niin ei sitä oikein voi sallia kenellekään.

Liiallinen lapsen mielipiteen huomioonottaminen ja lapsen ehdoilla eläminen. Sen lisäksi että lapsi oppii tuollaisella tavalla helposti rajattomuuteen niin myös vanhemmat väsyvät tuollaisella kasvatustavalla. On tärkeää että nykyään kiinnitetään huomiota siihen, että lapsi oppii ymmärtämään miksi jollain tavalla ei saa tehdä ja myös siihen, että lapsi on voi kokea olevansa ihana ja rakastettu juuri sellaisena kuin on. Mokankin jälkeen pitää päästä vanhemman syliin, ja on hyvä että tämä on ymmärretty.

Tiedän perheitä, joissa lasten annetaan päättää milloin syödään, milloin nukutaan, milloin mennään jonnekin kylään jne. Tämä ei siis tarkoita sitä, että lapsen tarpeet otetaan huomioon fiksusti, eli esimerkiksi tietysti lapsen päiväuniaikaan tai yöunille menon aikaan ei sovita menoja, jos tiedetään että lapsi tarvitsee oman rytminsä päivään. Lapsi myös tarvitsee tietyin väliajoin ruokaa ja omat turvallisuutta tuovat rutiininsa. Niiden huomioonottaminen on järkevää ja vastuullista vanhemmuutta. Lapsi ei voi olla ikään kuin sellainen heittopussi, joka kulkee mukana ja sopeutuu kaikkeen mihin vanhemmat päättävät lapsen pakottaa sopeutumaan. Puhun enemmän sellaisesta, että vanhempi kysyy lapselta mennäänkö kauppaan, ja jos lapsi sanoo ei niin sinne ei mennä tai sitten lapsi suostutellaan sillä että saa jäätelön kaupasta. Tai jos lapsi sanoo, ettei halua kylään, niin sovittu kyläily perutaan. Tämä ei ole lapsen tarpeiden huomioonottamista, vaan liiallista vallan antoa lapselle ja se johtaa väistämättä ongelmiin.

Yksi nykyajan ongelma lienee myös, että vanhemmat paikkaavat omaa piiskattua itsetuntoaan lapsellaan. Lapsi suorittaa saadakseen vanhemmalta ihailua ja ylistystä, sen sijaan että oppisi asioita oppimisen ilosta. Tavallaan tässä on jotain hirveän ymmärrettävää, kun on itse häpeällä kasvatettu, niin omasta lapsesta halutaan olla ylpeitä. Epäterveen rajan näkee siitä, kehittyykö lapselle tarve hakea kaikilta ja muiden lasten kustannuksella sitä ihailua. Alkaako hän määrittämään itsensä suoritustensa perusteella ja oppiiko jo pienenä vertaamaan itseä muihin. Tällaiselle lapselle tulee lopulta yhtä pieni itsetunto kuin vanhemmalleen.

Mutta joka sukupolvella on omat syntinsä. Ja nämähän eivät ole suinkaan vain mitään kasvatussuuntauksia, jotka ovat trendejä tiettyinä aikoina, vaan kyse on syvemmästä vuorovaikutustavasta, joka on aina jonkinlainen reagointi siihen miten itseä on kasvatettu. Kun itseä on tukistettu lapsena, niin oman lapsen raivon edessä saattaakin olla voimaton. Jos itseä on vähätelty, niin oman lapsen kehittyminen ikätasoa nopeammin voi muuttua pakkomielteeksi. Ja lapsihan kyllä sen aistii ja siihen vastaa, koska hän elää vanhempien rakkaudesta. Jotta omat vanhemmat voi ylittää ns. terveesti, niin tulee olla tietoinen miten omien vanhempien kasvatus on itseen vaikuttanut. Vasta sillä tavalla on mahdollista antaa lapselle järkevästi rajoja ja rakkautta, ja siltikin tulee välillä mokattua. Mutta ei niin vakavasti kuitenkaan.

Pikkulasten häkitys. Hyvä keino vanhemmille saada omaa aikaa. Isojen koirein häkit sopii myös lapsille, kunhan lapset  koulutetaan pienestä pitäen sietämään häkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Pikkulasten häkitys. Hyvä keino vanhemmille saada omaa aikaa. Isojen koirein häkit sopii myös lapsille, kunhan lapset  koulutetaan pienestä pitäen sietämään häkkiä.

Et ole tainnut koskaan kuulla lasten valjaista...