Lue keskustelun säännöt.
Mitä nykyistä kasvatustapaa luulette paheksuttavan muutaman vuosikymmenen päästä kuten remmillä kurittamista kauhistellaan nyt?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkulasten häkitys. Hyvä keino vanhemmille saada omaa aikaa. Isojen koirein häkit sopii myös lapsille, kunhan lapset koulutetaan pienestä pitäen sietämään häkkiä.
Et ole tainnut koskaan kuulla lasten valjaista...
Niinpä. Itsekin aikanaan lapsettomana ihmettelin yhdessä asuntonäytössä, että miksi lastenhuoneessa oli renkaat pultattuina seiniin, vastakkaisissa päissä huonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se tajuton "tunteiden sanoittaminen" joka nyt on vallalla.
Siis tällainen, että hölötetään suu vaahdossa sille lapselle sitä mitä hän nyt kokee ja mistä se johtuu, antamatta suunvuoroa sille lapselle hetkeksikään. Tärmää leikkipuistoissa ja Prismoissa ja sanoittajina 99 % äidit, mutta hulluja sanoittajaisiäkin on kyllä nähty.
Voitko dramatisoida meille esimerkkitapauksen?
En ole tuo jolle vastasit, mutta olen huomannut seuraavaa:
Äiti kulkee lapsensa kanssa kaupassa ja höpisee taukoamatta teennäisellä, lässyttävällä äänellä: ”Hyvä, Laura, hienosti kävelit portista sisälle..otetaanko me hedelmiä, mitä me otettais...Laura mitä sä haluat, banaaneja joo, hyvä päätös ne ovat hyviä kun sä niistä niin tykkäät! Vau, hienosti laitoit pussiin ne, toooosi taitava olet! Punnitsetko, Laura ne banaanit... hyyvää, HIENOSTI laitoit pussin vaa’alle, painatkosä nappia, Laura? Hyyvää, hienosti painoit sitä nappia, joo sä-olet-tosi-taitava....” Tätä kovaan ääneen selostamista on vierestä niiin rasittava kuunnella (varmaan myös sen Laurankin).
Samaa monologia jatketaan myös leikkipuistossa, jossa äiti (usein äiti) kai kuvittelee muiden kyttäävän hänen äitiyttään ja toimintaansa jatkuvasti. Kovasti kävellään perässä ja kehutaan jokaisesta pikkujutusta ja joskus tulee ihan kilpailua vieressä olevan mamman kanssa, kun kumpikin kehuu kilpaa kupeittensa hedelmän edesottamuksia kovaan ääneen :-D
Ja julkisissa kulkuneuvoissa... huh, sääliksi käy niitä lapsia tuollainen jatkuva seuranta. Tulee yhtä neuroottisia kuin äideistäänkin.
Tympeää tuollainen vieraiden ihmisten kyttääminen.
Sukupuolineutraali kasvatus (ja nimenomaan väärä sellainen, kuten tuolla aiemmin tuotiin esiin). Ajatus, että lapsi voi itse päättää, kumpaa sukupuolta on tai jotakin kolmatta tai ei sukupuolta ollenkaan. Transhoitojen aloittamisen salliminen alaikäisille.
"Sukupuolineutraali" kasvatus. Eli tytöt ohjataan stereotyyppisten poikien juttujen pariin ja pojat tyttöjen, eli käännetään roolit toisinpäin. Vaikka tyttö haluaisi olla prinsessa niin sille ostetaan autoleluja ja kielletään kaikki prinsessajutut. Ja vanhemmat tietysti jakavat someen kuvia, joissa poika on mekossa ja tiarassa "vapaaehtoisesti" ja ylistetään hyvää kasvatustaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaa kasvatus; ei ole rajoja, ei velvollisuuksia, ei päivärytmiä, ei kohteliaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaa kasvatus; ei ole rajoja, ei velvollisuuksia, ei päivärytmiä, ei kohteliaisuutta.
Vapaa kasvatus tunnetaan nykyisin nimellä tunnekasvatus.
Kuluttajaksi kasvattaminen. Olen nuorena uskonut vakaasti, että kaikki hyvä löytyy lapsen sisältä. Nykyisin olen sitä mieltä, että näin ehkä onkin jos lapsesta on tarkoitus kasvattaa perhekoiran kaltainen olento, joka katselee maailmaa koko ajan sillä silmällä, missä kaapissa on hänelle luu. Mieto ja ahne samaan aikaan, hitaasti aidon tekemisen puutteessa näivettyjä.
Jossain vaiheessa huomataan, että kaikki vanha kulttuuri, tieto ja taito katoaa, koska sille ei riitä harrastajia eikä valistunutta yleisöä, jotka itse ymmärtäisivät seuraamansa taiteenlajin päälle. Koska lapsia ei pidä ohjata, kun piti vain kysellä mitä he haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan se tajuton "tunteiden sanoittaminen" joka nyt on vallalla.
Siis tällainen, että hölötetään suu vaahdossa sille lapselle sitä mitä hän nyt kokee ja mistä se johtuu, antamatta suunvuoroa sille lapselle hetkeksikään. Tärmää leikkipuistoissa ja Prismoissa ja sanoittajina 99 % äidit, mutta hulluja sanoittajaisiäkin on kyllä nähty.
Voitko dramatisoida meille esimerkkitapauksen?
En ole tuo jolle vastasit, mutta olen huomannut seuraavaa:
Äiti kulkee lapsensa kanssa kaupassa ja höpisee taukoamatta teennäisellä, lässyttävällä äänellä: ”Hyvä, Laura, hienosti kävelit portista sisälle..otetaanko me hedelmiä, mitä me otettais...Laura mitä sä haluat, banaaneja joo, hyvä päätös ne ovat hyviä kun sä niistä niin tykkäät! Vau, hienosti laitoit pussiin ne, toooosi taitava olet! Punnitsetko, Laura ne banaanit... hyyvää, HIENOSTI laitoit pussin vaa’alle, painatkosä nappia, Laura? Hyyvää, hienosti painoit sitä nappia, joo sä-olet-tosi-taitava....” Tätä kovaan ääneen selostamista on vierestä niiin rasittava kuunnella (varmaan myös sen Laurankin).
Samaa monologia jatketaan myös leikkipuistossa, jossa äiti (usein äiti) kai kuvittelee muiden kyttäävän hänen äitiyttään ja toimintaansa jatkuvasti. Kovasti kävellään perässä ja kehutaan jokaisesta pikkujutusta ja joskus tulee ihan kilpailua vieressä olevan mamman kanssa, kun kumpikin kehuu kilpaa kupeittensa hedelmän edesottamuksia kovaan ääneen :-D
Ja julkisissa kulkuneuvoissa... huh, sääliksi käy niitä lapsia tuollainen jatkuva seuranta. Tulee yhtä neuroottisia kuin äideistäänkin.
Tympeää tuollainen vieraiden ihmisten kyttääminen.
Kun ei sitä voi sivullinen olla kuulematta.
Vapaa lapsi vs. häkkilapsi ?