Lue keskustelun säännöt.
Kun mies torjuu
14.05.2020 |
Sanoo iltaisin että väsyttää. Ok, annan hänen nukkua. Mutta mieleen hiipii se kiukutteleva nainen joka kokee ettei kelpaa, ettei ole seksikäs jne.
Haluaisin noin 3-4 kertaa viikossa. Seksiä on max kerran viikossa, koko ajan vähentyen.
En tiedä miten saisin itsetuntoni paremmaksi, nyt on aika nolla fiilis.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette eroa ja ota halukasta miestä/naista? Ihan turhaa kärvistellä seksittömässä suhteessa!
Eikö tää oo jo aika naiivi ajattelutapa? Mulle parisuhde ei ole mikään kertakäyttötavara, jonka voi vaihtaa ku entinen on kerran käytetty.
Meillä alkuun oli intohimoa enemmän kuin uskalsin toivoakaan ja tuntui et oonko nyt vihdoin löytäny miehen, jonka kanssa tarpeet kohtaa. No, pikkuhiljaa vaan miehen halut on laimentuneet ja ihmettelen miksi.
Oon omalta osaltani tehnyt paljon sen eteen et oisin haluttavampi ja parempi puoliso. Hetken jo näyttikin et elämä vällyjen välissä alkais taas virkistymään... mutta sitten tuli taas kriisiä ja vaikeuksia ja siinä rumbassa ollaan edelleen.
Meidän suhde on hyvä, on rakkautta ja läheisyyttä, huumoria, naurua.. tää yks vaan puuttuu. Jos ois vielä seksiäkin sanoisin et oisin täydellisessä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette eroa ja ota halukasta miestä/naista? Ihan turhaa kärvistellä seksittömässä suhteessa!
En tiiä... en oikeesti tiiä. Ehkä kun rakastan kuitenkin. Ja säälittää tai jotain. En tiiä. Ehkä ne on vääriä syitä jatkaa.. Mie oon vaan niin kiltti että annan kaikkien jyrätä yli ja yritän ite ratkaista kaikki ongelmat..
Ehkä pitäisi alkaa elää omaa elämää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta ilman... sitä ennen ehkä 2 kertaa kuukaudessa. Hyvällä säkällä kerran viikossa. Oon saanut niin monet pakit etten enää edes ehdota seksiä. Ja kyllä se osuu naiseuteen niin pahasti, kun mies kieltäytyy. Aina on joku syy: väsyttää, stressaa, kauhean paineet ja pää on kipeä.
Oon muodoiltani sama nainen ku tavatessa eli ei pitäis olla sekään syynä et oisin lihonu tai muuten muuttunut. Tiedän et oon seksikäs ja seksikumppanin varmaan löytäisin, mutta vika on siinä ettei minuu kiinnosta seksi kenenkään muun kanssa. Minun silmissä mies on yhtä seksikäs ja upea kuin silloin, kun tavattiin. Himo häntä kohtaan ei oo kadonnut mihinkään.
Joskus rukoilen et ottaispa joku nää seksihalut minusta pois ni kaikki ois elämässä paremmin. Meillä kuitenkin on ihan hyvä parisuhde. Vituttaa vaan ku haluais seksiä ja vieressä nukkuu ihana mies, johon ei saa koskea.
Meillä just sama homma. Aivan paikkoja pakottaa kun ei saa.
Olin 20v parisuhteessa. Torjuin vaimoni lähentymisen mielestäni kerran, tosin hänen mielestään kaksi kertaa. Itse tulin torjutuksi arviolta 4000 kertaa. Mitäpä luulette kumpi oli suuremman haloon arvoinen juttu...
Siis jos ei parisuhteessa ole seksiä, niin mikä parisuhde se on? Pikemminkin kämppis- tai kaverisuhde Vaatikaa parempaa! Elämä eletään vain kerran!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 20v parisuhteessa. Torjuin vaimoni lähentymisen mielestäni kerran, tosin hänen mielestään kaksi kertaa. Itse tulin torjutuksi arviolta 4000 kertaa. Mitäpä luulette kumpi oli suuremman haloon arvoinen juttu...
Uskon et vaimo nosti isomman haloon.
Tää on jotenki hirveän surullista, että ihmiset on parisuhteessa rakastamansa ja ihailemansa ihmisen kanssa, mutta jostain syystä seksi ei kiinnosta jompaa kumpaa. Niin naiset kuin miehetkin elää yhtälailla torjutuksi tulemisen pelossa. Kaivataan intohimoa elämään, mutta miksei se oma rakas sitten enää kiinnosta kuten alkuaikoina?
Voin ite sanoa yli viiden vuoden jälkeen et minun himot ei oo hävinny mihinkään, joten en jaksa usko siihenkään et ”luonnollisesti käy vaan niin”. Jotain tapahtuu, mutta mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 20v parisuhteessa. Torjuin vaimoni lähentymisen mielestäni kerran, tosin hänen mielestään kaksi kertaa. Itse tulin torjutuksi arviolta 4000 kertaa. Mitäpä luulette kumpi oli suuremman haloon arvoinen juttu...
Uskon et vaimo nosti isomman haloon.
Tää on jotenki hirveän surullista, että ihmiset on parisuhteessa rakastamansa ja ihailemansa ihmisen kanssa, mutta jostain syystä seksi ei kiinnosta jompaa kumpaa. Niin naiset kuin miehetkin elää yhtälailla torjutuksi tulemisen pelossa. Kaivataan intohimoa elämään, mutta miksei se oma rakas sitten enää kiinnosta kuten alkuaikoina?
Voin ite sanoa yli viiden vuoden jälkeen et minun himot ei oo hävinny mihinkään, joten en jaksa usko siihenkään et ”luonnollisesti käy vaan niin”. Jotain tapahtuu, mutta mitä?
Mä olen ollut 10 v tässä suhteessa ja tänään ollaan naitu jo kahdesti, illalla tiedossa ainakin vielä kerta. Mitään ihmeellistä ei omasta mielestä ole tehty. Missään vaiheessa ei vaan lopetettu sitä alkujen himonussimista. Mä varmaan kuolisin, jos mies ei enää haluaisi. En voisi elää ilman seksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut 10 v tässä suhteessa ja tänään ollaan naitu jo kahdesti, illalla tiedossa ainakin vielä kerta. Mitään ihmeellistä ei omasta mielestä ole tehty. Missään vaiheessa ei vaan lopetettu sitä alkujen himonussimista. Mä varmaan kuolisin, jos mies ei enää haluaisi. En voisi elää ilman seksiä.
Ihana kuulla, että tommonenki on mahdollista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 20v parisuhteessa. Torjuin vaimoni lähentymisen mielestäni kerran, tosin hänen mielestään kaksi kertaa. Itse tulin torjutuksi arviolta 4000 kertaa. Mitäpä luulette kumpi oli suuremman haloon arvoinen juttu...
Uskon et vaimo nosti isomman haloon.
Tää on jotenki hirveän surullista, että ihmiset on parisuhteessa rakastamansa ja ihailemansa ihmisen kanssa, mutta jostain syystä seksi ei kiinnosta jompaa kumpaa. Niin naiset kuin miehetkin elää yhtälailla torjutuksi tulemisen pelossa. Kaivataan intohimoa elämään, mutta miksei se oma rakas sitten enää kiinnosta kuten alkuaikoina?
Voin ite sanoa yli viiden vuoden jälkeen et minun himot ei oo hävinny mihinkään, joten en jaksa usko siihenkään et ”luonnollisesti käy vaan niin”. Jotain tapahtuu, mutta mitä?
Mä olen ollut 10 v tässä suhteessa ja tänään ollaan naitu jo kahdesti, illalla tiedossa ainakin vielä kerta. Mitään ihmeellistä ei omasta mielestä ole tehty. Missään vaiheessa ei vaan lopetettu sitä alkujen himonussimista. Mä varmaan kuolisin, jos mies ei enää haluaisi. En voisi elää ilman seksiä.
Ohis, mutta repesin himonussimiselle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta ilman... sitä ennen ehkä 2 kertaa kuukaudessa. Hyvällä säkällä kerran viikossa. Oon saanut niin monet pakit etten enää edes ehdota seksiä. Ja kyllä se osuu naiseuteen niin pahasti, kun mies kieltäytyy. Aina on joku syy: väsyttää, stressaa, kauhean paineet ja pää on kipeä.
Oon muodoiltani sama nainen ku tavatessa eli ei pitäis olla sekään syynä et oisin lihonu tai muuten muuttunut. Tiedän et oon seksikäs ja seksikumppanin varmaan löytäisin, mutta vika on siinä ettei minuu kiinnosta seksi kenenkään muun kanssa. Minun silmissä mies on yhtä seksikäs ja upea kuin silloin, kun tavattiin. Himo häntä kohtaan ei oo kadonnut mihinkään.
Joskus rukoilen et ottaispa joku nää seksihalut minusta pois ni kaikki ois elämässä paremmin. Meillä kuitenkin on ihan hyvä parisuhde. Vituttaa vaan ku haluais seksiä ja vieressä nukkuu ihana mies, johon ei saa koskea.
Aivan kuin mä olisin tuon kirjoittanut! Täysin! Mies on yli 50-v. ja minä 10 v. nuorempi. Hän sanoo että ei vain kiinnosta. Kun kysyin että kiinnostaako joku toinen nainen, hän vastasi että ei kukaan nainen, seksimielessä siis. Muuten meillä menee hyvin ja vuosia on takana yli 20. Kun tapasimme, ei hän silloinkaan mikään seksipeto ollut, mutta seksiä oli kuitenkin. Sitten välillä vauhtia oli silläkin saralla enemmän, kunnes taas vuosi vuodelta vähenee. Kyllä tottakai haen syytä itsestäni ja siitä että en ole hänen silmissään haluttava enää. Välillä tuntuu että aivan naiseuskin tässä katoaa. Tänä vuonna olen saanut jopa yhden kerran pikaista seksiä....viime vuonna oli joku ihme seksipiikki ja sain useammin, ehkä hän kokee että tänä vuonna ei sitten tarvitse. Jep.
Syöhän tämä naista, mutta mun mielestä seksittömyys ei ole syy lähteä suhteesta kun muuten kaikki on ok. 😔🤔
Ehkä täytyy lopettaa syyn etsiminen itsestä ja uskoa kun hän sanoo ettei seksi itsessään kiinnosta. Pysynee pääkin paremmin kasassa. Toki olisihan se jos hän tekisi edes minulle hyvää vaikken häneen koskisikaan....mutta ei....koen hänet itsekkääksi tässä asiassa.
Rakastan ja haluan häntä kuten ennenkin, mikään ei ole omalta puoleltani muuttunut. Vieraisiin en lähde pelkän tunteettoman seksin vuoksi. Haluan seksiä rakkaani kanssa.
Mutta no, sehän on nähty että pitkässä suhteessa tilanteet muuttuvat, jäädäänpä odottelemaan, josko se tästä taas. Sitä ennen itken vielä silloin tällöin itseni kaipauksesta uneen. 😢 Aloitteita seksiin en enää uskalla tehdä, kun torjunnat sattuvat liikaa. Siinä olet itse halujesi huipulla ja toinen kun kerta toisensa jälkeen kieltäytyy, niin aina se tipahdus on kuin kylmä suihku. En sitten tiedä, ehkä hän kuitenkin haluaisi joskus mun niitä aloitteita tekevän. Näistä asioista hänen kanssaan ei voi jutella, tuntuu ahdistuvan nurkkaan eikä sitten ainakaan heru, mitään.
Olisiko tähän kommenttia joltain seksihaluttoman miehen vaimolta tai seksihaluttomalta mieheltä? Etenkin mies; Miltä tämä kaikki sun näkökulmasta tuntuu? Onkohan tuolla miehellä aivan kaikki kunnossa korvien välissä? Vai olenko se vaan minä?
Vaimo ei halua seksiä.
Vaikea sanoa miksi miehesi ei halua. Olisko aseksuaalinen. En usko, että sinussa naisessa on vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa kiva kuulla tuntemuksia sellaisilta haluttomilta miehiltä tai naisilta, jotka kuitenkin rakastavat puolisoaan, eivät vain halua seksiä. Miltä susta tuntuu?
Me on yritetty puhua miehen haluttomuudesta, välillä aika raskain seurauksin. Tiedän, että miehellä on ollut masennusta viimeiset pari vuotta ja nyt vakava sairauskin varjostaa. Ymmärrän, ettei tämmöisessä tilanteessa seksi ole päällimmäisenä mielessä. On hän itekin pari kertaa ottanut asian esille viime aikoina ja on huolissaan, kun ei haluta.
En jaksa enää edes ottaa asiaan kantaa, sanon vaan ”ei se haittaa.” Vaikka haittaahan se: kaipaan seksiä mieheni kanssa, mutta se et vittuilisin tai painostaisin, haittaisi vielä enemmän.
Edellisessä suhteessa se olin minä, joka ei halunnut. Seurustelin silloin naisen kanssa ja loppua kohden seksi hänen kanssaan ei tuntunut hyvältä, koska huomasin kaipaavani miestä. Nyt on ihana mies, mutta hän ei halua. Tuntuu et karma kostaa!
Oon aina miettinyt, että onko sellainen parisuhde mahdollinen, jossa tarpeet kohtaisi edes jollain tasolla? Ja miksei se voisi olla juuri hän, jota niin paljon rakastan?
Sitten on se pieni epävarmuus, joka kytee. Entäs jos vika on minussa? En vaan oo enää kiihottava? Mitä jos jäänkin tähän odottamaan, että vaikeudet helpottaa? Mitäs jos sitä seksiä ei oo sittenkään? Oonko odottanut turhaan, olisinko voinut löytää jonkun, joka haluaa minua yhtä paljon kuin minä häntä? Meneekö elämäni hukkaan?
Mulle seksi on mm. tapa toteuttaa omaa naisellisuutta ja seksuaalisuus on tärkeä osa minua. Elän siis puolinaista elämää, koska en saa tätä puolta ravita enkä saa tyydytystä. Älkää ymmärtäkö väärin, seksi ei oo vain sitä et mies tyydyttäis minut, vaan se on myös sitä riemua ja iloa, jota tuntee ku saa omaa miestä hyväillä ja rakastella. Mikään oo niin ihanaa ku nähdä ja tuntea miten mies nauttii ❤️ Sitä just kaipaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me on yritetty puhua miehen haluttomuudesta, välillä aika raskain seurauksin. Tiedän, että miehellä on ollut masennusta viimeiset pari vuotta ja nyt vakava sairauskin varjostaa. Ymmärrän, ettei tämmöisessä tilanteessa seksi ole päällimmäisenä mielessä. On hän itekin pari kertaa ottanut asian esille viime aikoina ja on huolissaan, kun ei haluta.
En jaksa enää edes ottaa asiaan kantaa, sanon vaan ”ei se haittaa.” Vaikka haittaahan se: kaipaan seksiä mieheni kanssa, mutta se et vittuilisin tai painostaisin, haittaisi vielä enemmän.
Edellisessä suhteessa se olin minä, joka ei halunnut. Seurustelin silloin naisen kanssa ja loppua kohden seksi hänen kanssaan ei tuntunut hyvältä, koska huomasin kaipaavani miestä. Nyt on ihana mies, mutta hän ei halua. Tuntuu et karma kostaa!
Oon aina miettinyt, että onko sellainen parisuhde mahdollinen, jossa tarpeet kohtaisi edes jollain tasolla? Ja miksei se voisi olla juuri hän, jota niin paljon rakastan?
Sitten on se pieni epävarmuus, joka kytee. Entäs jos vika on minussa? En vaan oo enää kiihottava? Mitä jos jäänkin tähän odottamaan, että vaikeudet helpottaa? Mitäs jos sitä seksiä ei oo sittenkään? Oonko odottanut turhaan, olisinko voinut löytää jonkun, joka haluaa minua yhtä paljon kuin minä häntä? Meneekö elämäni hukkaan?
Mulle seksi on mm. tapa toteuttaa omaa naisellisuutta ja seksuaalisuus on tärkeä osa minua. Elän siis puolinaista elämää, koska en saa tätä puolta ravita enkä saa tyydytystä. Älkää ymmärtäkö väärin, seksi ei oo vain sitä et mies tyydyttäis minut, vaan se on myös sitä riemua ja iloa, jota tuntee ku saa omaa miestä hyväillä ja rakastella. Mikään oo niin ihanaa ku nähdä ja tuntea miten mies nauttii ❤️ Sitä just kaipaan!
Näinpä. Mä haluaisin nauttia, mutta nautin myös siitä että mies nauttii. Ja tiedän että hän nauttisi jos antaisi minun koskea, tuntuu että miehelläni on jotain päässään jumissa. Voi olla että olen pahentanut tilannetta kun olen joskus vihjaillut miten kivaa olisi jos meillä olisi seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun kansainvälisen tutkimuksen (en löydä nyt lähdettä) mukaan 85% naisista torjuu miehen yritykset seksiin. Siis ihan parisuhteessa. Osallistujia oli joku 20 tuhatta.
Itsekkin kohta 20v parisuhteen aikana huomannut, että ne harvat kerrat, kun vaimo ehdottaa seksiä ja jos jollain kerralla ihan kauniisti kieltäydyt, niin johan alkaa murjotus ja kiukuttelu🤣
Meillä ehkä 6/10 minun ehdotuksesta johtaa seksiin. Sehän on ihan ok että nainen voi kieltäytyä ja silti me miehet ollaan aina pornon pilaamia. Eiks o jännää!
Mies torjuu 70% mun seksiehdotuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun kansainvälisen tutkimuksen (en löydä nyt lähdettä) mukaan 85% naisista torjuu miehen yritykset seksiin. Siis ihan parisuhteessa. Osallistujia oli joku 20 tuhatta.
Itsekkin kohta 20v parisuhteen aikana huomannut, että ne harvat kerrat, kun vaimo ehdottaa seksiä ja jos jollain kerralla ihan kauniisti kieltäydyt, niin johan alkaa murjotus ja kiukuttelu🤣
Meillä ehkä 6/10 minun ehdotuksesta johtaa seksiin. Sehän on ihan ok että nainen voi kieltäytyä ja silti me miehet ollaan aina pornon pilaamia. Eiks o jännää!Mies torjuu 70% mun seksiehdotuksista.
Mun mies torjuu mun ehdotuksista 100%. Mä taas hänen ehdotuksistaan 0%. Ehdotuksia vain tulee kovin harvoin...Miksi niinkin luonnollinen asia kuin seksi, on joillekin sanoinkuvaamattoman hankala asia?! Ei näin voinut olla ennenmuinoin, vaikka 50-luvulla tai joskus silloin?!!! Mikä ihmisiä nykyään vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. Mä haluaisin nauttia, mutta nautin myös siitä että mies nauttii. Ja tiedän että hän nauttisi jos antaisi minun koskea, tuntuu että miehelläni on jotain päässään jumissa. Voi olla että olen pahentanut tilannetta kun olen joskus vihjaillut miten kivaa olisi jos meillä olisi seksiä.
Oon huomannu et asiasta vihjaileminen pahentaa vain. Kyllähän sellaisen itsekin kokisi painostamisena, jos roolit ois toisin päin.
Miehille emotionaalinen yhteys on ihan yhtä tärkeää kuin naiselle, joskus tuntuu et omalle miehelle se on vielä tärkeämpää: me ei harrasteta esim. sovintoseksiä, koska mies ei siihen pysty. Ite taas oisin riidan jälkeen valmis peuhaamaan vaikka koko päivän!
Pakko tässä on antaa aikaa toiselle toipua rauhassa. Ehkä meidän yhteys on sit syvempi kuin ennen ja kaikki asettuu omiin, tyydyttäviin uomiinsa 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinpä. Mä haluaisin nauttia, mutta nautin myös siitä että mies nauttii. Ja tiedän että hän nauttisi jos antaisi minun koskea, tuntuu että miehelläni on jotain päässään jumissa. Voi olla että olen pahentanut tilannetta kun olen joskus vihjaillut miten kivaa olisi jos meillä olisi seksiä.
Oon huomannu et asiasta vihjaileminen pahentaa vain. Kyllähän sellaisen itsekin kokisi painostamisena, jos roolit ois toisin päin.
Miehille emotionaalinen yhteys on ihan yhtä tärkeää kuin naiselle, joskus tuntuu et omalle miehelle se on vielä tärkeämpää: me ei harrasteta esim. sovintoseksiä, koska mies ei siihen pysty. Ite taas oisin riidan jälkeen valmis peuhaamaan vaikka koko päivän!
Pakko tässä on antaa aikaa toiselle toipua rauhassa. Ehkä meidän yhteys on sit syvempi kuin ennen ja kaikki asettuu omiin, tyydyttäviin uomiinsa 👍🏻
35 vastaa. Meillä mies joskus aikanaan sanoikin että tilannetta pahentaa jos siitä puhutaan ja olen yrittänyt olla puhumatta ja "tyytyä osaani". Olen lukenut haluttomuutta koskevia artikkeleja ja jokaisessa neuvotaan puhumaan asiasta. No eipä onnistu meillä. Eikä ole meilläkään sovintoseksiä, sepäs nyt vasta olisikin jotain. Eikä ole juuri seksiä muutenkaan, koska mies vain ei halua. Itsekään ei oikein osaa sanoa että miksi ei halua. Tiedän olevani monien muiden silmissä haluttava ja mieheni on omissa silmissäni niin haluttava että halkean. Eikä tulisi kuulonkaan häntä seksin takia jättää, kidun ja kuihdun vain hitaasti ja yritän keksiä muuta puuhaa. Nukkumaanmeno on kamalaa, kun lähes joka ilta kuulostelen että jokohan nyt...? No ei, iltapusu ja kyljenkääntö.
On muuten ihan hiiiiton vaikea olla vihjailematta mitään, kun halut on katossa aamusta iltaan viikkokausia putkeen. Tiedän että toinen voi kokea sen vähän ahdistavana ja yritän antaa paljon tilaa, koska mikään vonkaaminen ei vuosien kokemuksella tee muuta kuin pahentaa tilannetta. Olen itsekin ollut joskus haluton ja todella koin ahdistavana että "oi ei, nyt se koskee ja halaa, haluaa seksiä varmasti, en pysty, ei nyt, ei ei!!!"
Mutta joo... sillon kun mua panettaa aamusta iltaan niin tietysti sen huomaa, varmaan aistii vaikka yritän peitellä asiaa. Ja kun halataan niin sekunniksi ajatukset pääsee vallalle ja vähän liian innokkaasti puristan takamusta tai painaudun vasten, tai hengitän kiihkeästi, tai tuijottelen toista kuin lihakimpaletta ja se huomaakin katseeni yms.. ne on ihan hienovaraisiakin juttuja joista se haluton voi ahdistua, ei tartte mitenkään ääneen ja suoraan vongata.
Mutta yritän oikeasti antaa paljon tilaa kun toinen sitä tarvitsee. Ja sitä henkistä läheisyyttä. Huh. On se vaan pirun vaikeeta välillä!!!
Onneksi nyt on taas pieni noususuhdanne ja mies haluaa seksiä useammi. Toivon että tää jatkuu...
⬆️Koska sitä vaan toivoo, että se oma rakas vielä muuttuisi yhtä halukkaaksi, kuin oli ennen!
Eikä se vaihtaminen ole ainoa vaihtoehto...