HS: Äly ennustaa elämän

Vierailija kirjoitti:

Ei periytyminen ole niin yksiselitteistä.. kautta aikojen tavallisilta vanhemmilta on tullut suuria neroja, ja samoin fiksuilta vanhemmilta ei niin fiksuja lapsia. Eikä älyn mittaaminen myöskään ole mikään itsestäänselvä indikaatio. Esimerkiksi hahmotushäiriö saattaa pienentää tulosta huomattavasti, vaikka päättelykyky olisi erittäin hyvä.

Ja esimerkiksi jos ottaisimme sademetsistä heimoja, ja laittaisimme heidät tekemään länsimaisen älykkyysosamäärätestin, niin suurin osa saisi kehitysvammaisen tulokset. Heistä suurin osa ei minkään järjen mukaan ole kehitysvammaisia, vaan tulos johtuu ihan siitä, että älykkyysosamäärä testi vaatii länsimaista kulttuuritietämystä, eikä ole ns. puhdas indikaattori mittaamaan kaikkia ihmisiä.

Ei se älykkyysosamäärätesti ole mikään jumalten tekemä objektiivinen testi, vaan ihan vaan meidän ihmisten käden tuloksia. On myös lukuisia tutkimuksia, jotka ovat antaneet tulosta, että ihmisen ahkeruus mittaa enemmän menestymistä elämässä kuin äly, silloin kun älykkyysosamäärä on vähintään keskitasoa. Ja miten se menestys lopulta määritellään muutenkaan?

T. äo 130, ja kouluikäisellä lapsellani on aspergerin oireyhtymä, joten kaikesta hänen älystä huolimatta olen kyllä huolissani, löytääkö kumppanin, löytääkö sellaisen työpaikan jossa ei haittaa hänen erikoinen persoonallisuus jne.

Älyä ja älykkyystestiä ei kannattaisi vertailla suuresti toisiinsa. Testien tulokset voivat näyttäytyä väärinä, mutta jos ihmisen ns. kovalevy pyörii tehokkaasti, niin testituloksella tai ilman sitä, hänen selvitymis ja pärjäämismahdollisuudet paranevat. Myös lapsellasi tilanne on niin. Hänen mahdollisuutensa Aspergerin oireyhtymällä paranevat älyllä. Mieti jos hänellä olisi asperger ja 75äo?

Tutkimukset ovat keskiarvoja ja voihan ne tietenkin kyseenalaistaa. Mutta totuus on, että kun tilastoja katsotaan. Avioliitot, onnellisuus, koulutustaso, varallisuus jne. Niin aina nämä älykkäät vain loistavat siellä kärjessä. Ei ne huonommin äo-testeissä pärjänneet.

HS lukeminen ei ainakaan ole älyn mitta. Tärkeintä ihmiselle on lapsuus. Jotkut vanhemmat ei ymmärrä lasta ehkä koska tämä on herkempi tai älykkäämpi kuin vanhemmat.

Jos lapsesta välitetään, hänestä voi tulla hyvä välittävä lähimmäinen, joka sitten tuhotaan kiusaajien toimesta kuitenkin. Koittakaa jo tajuta, että yksittäisellä älyllä ei ole merkitystä, vaan kyse on joukoista. Naiselle ei pitäisi tulla niin montaa käkkäräpäistä poikaa vuoden välein, ettei huomio riitä kaikille.

Päivän paras tekosi:

Allekirjoitus kansalaisaloitteeseen Sähkö on meidän!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi myös avoimemmin ymmärtää, miksi älykkyys on tabu. Sitähän on käytetty politiikan ajamiseen. Naisia ja mustia on aina väitetty tyhmemmiksi, ja näitä tutkimuksia käytetään edelleen halventamiseen. Kun valkoinen mies hyötyy, niin kaikesta saa toki puhua. Kun jokunen vuosi sitten julkaistiin tutkimus jossa todettiin testosteronin yhteys impulsseihin ja päättelykyvyn madaltumiseen, oli miesten reaktio itkupotkuraivari.

Valkoisena miehenä on helppo taivastella.

Sä elät jossain feministisessä satukuplassa. Tuu pois sieltä. Ei miehiä kiinnosta pafkan vertaa, vaikka olisimme tosi huonoja verrattuna naisiin. Ei miehet halua naisia alistaa. Äärioikeisto on eri asia, kuin miehet.

Miehet haluaa oikeasti vaan sen pullean feministin kanssa samaan makuupussiin päiväunille.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko älykkäillä jotenkin huono itsetunto, kun on tarvetta tällaiseen itsekorostukseen? Miksi ette voi hyväksyä teitä itseä tyhmempiä? Onko teistä älykkäistä kamalaa nähdä "onnellinen mutta tyhmä"?

Ihmisten väliset kykyerot on syytä tiedostaa, että ei tehdä hulluja poliittisia päätöksiä.

Nyt on tavoitteena, että 60% nuorista hankkisi korkeakoulututkinnon.

Onko se realistista?

Ei, en ole mikään huippuälykäs.

Ei älykäskin voi pärjätä hyvin korkeakouluopinnoissa. Jos on hyvä muisti niin pääsee tentistä läpi. Mikäli tentin voi korvata esseellä niin ei tarvitse edes muistaa. Ehkä tietyillä aloilla tarvitaan tietyn alan erityistä ymmärtämistä (matikka, fysiikka jne.), mutta moni ala on ihan maalaisjärkistä hommaa. Tosin maalaisjärkinen tulee vihaamaan typeriä teorioita ja niitä yliopistossa riittää :p

Vihata jotain teoriaa? Ei niitä nyt mitenkään henkilökohtaisesti kuulu ottaa. Ne on ulkoaopeteltavia asioita ehkä ja niitä voi jopa vapaasti kyseenalaistaa ja kehitellä omia. Se, että ymmärtää teorioita ei poissulje maalaisjärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen artikkeli, varsinkin tuo havainto, että kuviopäättely korreloi vahvasti muiden älykkyyden lajien kanssa.

Arkielämässähän pyritään usein ajattelemaan juuri toisin. Pyritään aina todistelemaan, miten ei se vielä mitään todista että joku osaa palikoita pyöritellä.

Jokainen, jolla on älykkäitä lapsia, on tavannut ainakin jonkun vanhan koulukunnan kasvattajan, joka on halunnut pistää lapsen paikalleen, ja muistuttanut että ei sillä luku- tai laskutaidolla ole mitään merkitystä, jos ei osaa niitä oikeasti tärkeitä asioita (eli olla nätisti ja sopeutua porukkaan). Jostakin syystä sellaiselle lapselle, joka on hyvä vaikka urheilussa tai laulussa, harvoin muistutetaan samaa.

Koska matala älykkyys on tabu. Pitää luoda erilaisia älykkyyden lajeja liikunnallisesta musikaaliseen ja kielellisestä matemaattiseen. 

Matala älykkyys on tabu ammattilaisten keskuudessakin. Eräskin psykologi puhui visuaalisesta osaamisesta, kun puhuttiin kuviopäättelystä ja tehtiin arvio, että joku silmän ja käden yhteistyötä edellyttävä ammatti olisi sopiva perustuen siihen matriisipäättelyyn. Eipä siinä, tarvitseehan sitä näin tietokoneiden ja pelien kanssa työskentelevänä käden ja silmän yhteistyötä eikä vain nimetä osien nimiä kertoen niiden käyttötarkoituksesta. Ja myös loogista päättelykykyäkin. 

Äly taikka muukaan ei ennusta kuolemaa.

Kaikki jotka tähän ketjuun kirjoittaneet on ab kuolleita 50v päästä.

Kuolet joka tapaukssa. Pointti oli?

Älykkyys on liian monisyinen ominaisuus, jotta sitä voitaisiin edes tarkasti kvantitoida. Ääripäät on tietysti helppo erottaa. Lisäksi huippuälykäskin voi sortua rationalisoimaan täysin tunneperäisiä valintoja ja mielipiteitä. Hän on siinäkin yleensä tavallisia ihmisiä taitavampi ja saattaa kuulostaa erittäin vakuuttavalta, vaikka faktat olisivat täysin vääristeltyjä.

Maailman mittakaavassa ei mene ihan noin.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on liian monisyinen ominaisuus, jotta sitä voitaisiin edes tarkasti kvantitoida. Ääripäät on tietysti helppo erottaa. Lisäksi huippuälykäskin voi sortua rationalisoimaan täysin tunneperäisiä valintoja ja mielipiteitä. Hän on siinäkin yleensä tavallisia ihmisiä taitavampi ja saattaa kuulostaa erittäin vakuuttavalta, vaikka faktat olisivat täysin vääristeltyjä.

Tarkoitan että, olet kuollut vanhuuteen joka tapauksessa. Mitä väliä sillä on kuin haluat taikka/ mitä vaan?

Olen tutkitusti normaaliälyinen. Siis keskivertoa. En ole korkeakoulutettu johtuen perhetilanteesta nuorena. Kotona oli alkoholismia, vanhemmat tavan duunareita, eikä edes lukiota pidetty mahdollisena. "Working class hero is something to be" kuvaa hyvin tilannetta. 

Omat lapseni opiskelevat yliopistossa. Meidän oli todella vaikea ymmärtää, että sellainen on todella mahdollista. Molemmat lapseni ovat autismikirjolla, mutta oletettavasti normaaliälyisiä kuitenkin. Nuoremmalla on vaikea lukihäiriö, mutta sitkeyttä ja periksiantamattomuutta sitäkin enemmän. Hyvässä ja pahassa. 

Vanhemmalla on erinomainen muisti, joka auttaa paljon. 

Tiedostan, että olemme onnekkaita. Tunnen erityisnuoria, joilla ei todellakaan mene hyvin. Koulut eivät suju ja jos sujuvatkin, niin millaiset realistiset työllistymismahdollisuudet ovat esimerkiksi nuorella, joka eksyy jo tutussa kotikaupunginosassa. Hän opiskeli kiinteistönhoitajaksi. Se oli ainoa mahdollisuus. 

Yksi tuttu tyttö ei jaksanut käydä ammattikoulua. Lähinnä kai siksi ettei kiinnostanut siivousala (sekin ainoa mihin pääsi). Koulut jäi, nyt kuvioissa on päihteet. Sama eräällä toisella tutulla pojalla, sekä hänen sisarellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisessä maailmassa on silti parempi olla tyhmä kuin älykäs.

Oikeasti uskon että nykymaailmassa ja varsinkin nykyisessä työelämässä on tosi rankkaa niillä, joilla on matala älykkyys.

Jos äo on 80, ei ihmistä luokitella kehitysvammaiseksi, mutta silti elämässä selviytyminen on vaikeaa. Ennen sanottiin heikkolahjaiseksi. 

Nykyisin on tabu puhua 70-85 äo:stä, ja asiaa on vaikea tajuta asianomaisten, jotka voivat luulla lastaan "vain" lukihäiriöiseksi ja aletaan vaatimaan tukea ja tukea, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. 

Missä tahansa työssä voi tulla ongelmatilanne, esim. kaupan kassalla. Kaupan kassan on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn, selviydyttävä epäloogisesti käyttäytyvien asiakkaiden kanssa, tunnettava erilaiset järjestelmät ja osata käsitellä rahaa. Monet suorittavan tason työt ovat nykyään monimutkaista säätämistä, vaikka kuinka "paskaa" työtä ne monien mielestä olisivat. 

Oot kuollu noin parinkymmen vuoden päästä. Mitäpä sitä haluais tehdä ainoaisella elämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaisessä maailmassa on silti parempi olla tyhmä kuin älykäs.

No ei ole. Älykkäämmät ovat yleensä onnellisempia, terveempiä ja elävät pidempään kuin vähemmän älykkäät.

onnellisuus on vähän suhteellista, jos/kun joutuu esim. työelämässä iskemään päätä mäntyyn näiden vähemmän älykkäiden takia. Ja monesti nämä vähemmillä lahjoilla siunatut toki pitävät itseään todella fiksuina elämänkoululaisina ja "tunneälykkäinä"( tietämättä mitä se siis tarkoittaa). Monesti maailma on hieman tyhmälle ns. helpompi paikka.

Vierailija kirjoitti:

Olen tutkitusti normaaliälyinen. Siis keskivertoa. En ole korkeakoulutettu johtuen perhetilanteesta nuorena. Kotona oli alkoholismia, vanhemmat tavan duunareita, eikä edes lukiota pidetty mahdollisena. "Working class hero is something to be" kuvaa hyvin tilannetta. 

 

Omat lapseni opiskelevat yliopistossa. Meidän oli todella vaikea ymmärtää, että sellainen on todella mahdollista. Molemmat lapseni ovat autismikirjolla, mutta oletettavasti normaaliälyisiä kuitenkin. Nuoremmalla on vaikea lukihäiriö, mutta sitkeyttä ja periksiantamattomuutta sitäkin enemmän. Hyvässä ja pahassa. 

Vanhemmalla on erinomainen muisti, joka auttaa paljon. 

 

Tiedostan, että olemme onnekkaita. Tunnen erityisnuoria, joilla ei todellakaan mene hyvin. Koulut eivät suju ja jos sujuvatkin, niin millaiset realistiset työllistymismahdollisuudet ovat esimerkiksi nuorella, joka eksyy jo tutussa kotikaupunginosassa. Hän opiskeli kiinteistönhoitajaksi. Se oli ainoa mahdollisuus. 

 

Yksi tuttu tyttö ei jaksanut käydä ammattikoulua. Lähinnä kai siksi ettei kiinnostanut siivousala (sekin ainoa mihin pääsi). Koulut jäi, nyt kuvioissa on päihteet. Sama eräällä toisella tutulla pojalla, sekä hänen sisarellaan. 

Tästä tulee mieleen erityisamiksesta valmistunut merkonomi, jolla on kehitysvamma. Ei osaa yksinkertaisiakaan laskutoimituksia, ei osaa itsenäisesti asioida kaupassa tai hahmota edes kuukausia ja kelloa. Silti valmistui kaupan alan tutkintoon. Työnkuva räätälöityä, hyllytystä ja tuotteiden esille laittoa. Ollut työkeskuksessakin.

Vierailija kirjoitti:

Määrittele älykkyys. Syy miksi tieteellisissä tutkimuksissa ei ole käytetty älyä, johtuu siitä ettei sen määritteleminen ole yksiselitteistä.

Duodecim:

Älykkyys on yksi psykologian parhaiten validoituja ja luotettavimmin mitattavia suureita. Yksilöiden väliset erot yleisessä kognitiivisessa kyvykkyydessä ovat suhteellisen pysyviä ja ennustavat eroja koulutuksessa, työelämässä, elintavoissa, terveydessä ja kuolleisuudessa. Kaksos- ja adoptiotutkimukset ovat osoittaneet, että huomattava osuus ihmisten välisistä eroista älykkyydessä selittyy geneettisillä eroilla.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on liian monisyinen ominaisuus, jotta sitä voitaisiin edes tarkasti kvantitoida. Ääripäät on tietysti helppo erottaa. Lisäksi huippuälykäskin voi sortua rationalisoimaan täysin tunneperäisiä valintoja ja mielipiteitä. Hän on siinäkin yleensä tavallisia ihmisiä taitavampi ja saattaa kuulostaa erittäin vakuuttavalta, vaikka faktat olisivat täysin vääristeltyjä.

Ei ole monisyinen vaan yksinkertainen asia: kognitiivinen suoriutuminen. Luettelemasi asiat ovat epärelevantteja asian kannalta. 

Älykäs nainen ei välttämättä halua miespomon jatkuvasti simputtamaksi ja kytättäväksi firmaan.