Lue keskustelun säännöt.
Tuttu söi 1/2 muurinpohjaletusta. Tuollaistako on hoikan naisen elämä?
13.05.2020 |
Onhan tuo kaveri timmissä kunnossa vatsalihaksineen, mutta ei olisi minusta tuohon. 1/2 lettua!!
Kommentit (404)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus haaveilen, että olisinpa tosi hoikka, nyt olen lievästi ylipainoinen. Sitten kun ajattelen, että en voisi syödä tätä, tätä ja tätä, vaivannäkö alkaa tuntua ihan turhalta. Eri asia jos olisin sairaalloisen ylipainoinen, mutta nykyinen ylipainoni ei käsittääkseni ole merkittävä riski terveydelle. Mieluummin olen vähän pyöreä ja herkuttelen kuin olisin hoikka ja AINA pitäisi miettiä, voiko tämän syödä vai ei.
Turhaan uskottelet itsellesi noin. Totuus on, että voisit olla sekä hoikka että syödä ihan mitä ikinä haluatkin, jos vain valitset niin. Kyse on vain kaloreista. Voit syödä kaikkia rakastamiasi herkkuja, kunhan vain pidät kalorit kulutuksesi tasolla. Jos haluaa syödä enemmän, niin pitää liikkua enemmän jolloin kulutus nousee.
T: hoikka nainen jonka ruokavalioon kuuluu kaikenlaiset ruoat, myös karkit, sipsit, pizza, hampurilaiset, viinit ja oluet.
Olisit voinut laittaa myös ikäsi. Noin luulin minäkin vielä kymmenen vuotta sitten. Nyt bmi 26, joten en luule enää. (Ikää siis yli 40 vuotta, eikä paino hievahda vaikka mitä tekisin. Okei, varmaan putoaisi, jos lopettaisi kokonaan syömisen, mutta en pidä sitä kovin pitkäaikaisena ratkaisuna.)
En ole tuo lainaamasi, mutta mä olen 40v ja syön ihan mitä haluan, mutta kohtuudella. Olen 166/54, vielä vuosi sitten painoin 62kg, tiputin extrakilot kahdessa kuukaudessa ihan vaan syömällä vähemmän ja lenkkeilemällä. Hirveän moni vetoaa ikään, mutta kyllä kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa syömäänsä kalorimäärää vaikka olis 80v.
Tänään aamiaiseni oli ruisleipä sulatejuustolla ja tomaatilla, karjalanpiirakka munavoilla ja kolme kourallista juustonaksuja :D Noita naksuja ostin ensi kertaa moneen kuukauteen ja pussi (pieni) kestää pari-kolme viikkoa. Kyllä se todella on kiinni kokonaiskalorinsaannista, ei siitä mitä syö. Olen just lähdössä koiran kanssa lenkille, reilu tunti siinä yleensä menee ja myöhemmin syön fetasalaattia jonka tein jo valmiiksi. Asiat täytyy vaan pitää balanssissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lomalla kahden reilusti lihavan kans , ja tuli kyllä selväksi mistä se ylipaino niillä johtuu.
Syödään kevyesti mutta vedetään välipaloja,karkkeja,patukoita. ihan mitä vaan sai käsiinsä, jopa 15min bussimatkalla piti syödä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.
Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.
Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.
Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.
Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.
Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!
Tässä on myös eroja. Mä oon 170 cm ja 64 kiloa. Liikun vähän. Mitattu kulutus, kun en liiku 2300 kilokaloria päivässä, kun liikun esimerkiksi kovalla sykkeellä tunnin päivässä, kulutus 3000 kilokaloria. En pysty syömään kulutuksen mukaan, jos tuo liikunta olisi päivittäistä, joten laihtuisin paljon. Tämä siis ammattilaisen tekemä mittaus kahden viikon mittausjaksolta.
Minkä alan ammattilainen ja miten mittasi?
Firstbeat-mittaus, urheilulääkäri ja ravintoterapeutti, oli osa kuntoutusjaksoa.
Joten yhtä tyhjän kanssa. Ei kulutusta pysty mittareilla tietämään.
Kyllä ne ammattilaiset tätä ihan käyttää huippu-urheilijoillekin https://www.firstbeat.com/fi/fysiologia/energiankulutus/
Olen hoikka ja joskus sitä jaksaa syödä vain puolikkaan letun ennen kuin tulee täysi olo, ja joskus taas menee helposti useampi. Ihan hirveetä, jos jotkut ihmiset kyttää ruokamääriä ja vetää niistä ihme johtopäätöksiä. Että toi söi puolikkaan letun, joten se varmasti aina syö vaan puolikkaan eikä nauti koskaan herkuista ja on kidutusdieetillä.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut jotain, minkä pitäisi kait olla itsestäänselvää mutta monelle ei ole - hoikkana pysyminen on helpompaa, kun tavoitepainoksi ottaa luonnollisen ihannepainonsa.
Joskus vuosia sitten pidin tavoitteenani hoikkuutta, joka oli minun kroppani mallille vähän liikaa. Tunsin olevani hoikka vasta, kun painoin 48 kiloa; olen 168 cm pitkä enkä malliltani mitenkään erityisen pieni ja siro, vaan enemmänkin kurvikas (esim. isorintainen, vaikka painaisin mitä). Tuolloin sain oikeasti rajoittaa syömisiäni, vaikken silloinkaan nääntynyt nälkään.
Mutta se "ihannepaino" löytyi lopulta niinkin spesifisestä paikasta kuin 53 kg. Ei tarvinnut enää miettiä kaloreita (kunhan söi muuten terveellisesti ja monipuolisesti). Se oli minun kropalleni sopiva paino.
Minulla on pienet tissit mitat 168 cm/66 kg
Olenko norsu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ruoka ei maistu yhtä hyvältä kuin miltä hoikkuus tuntuu.
TÄMÄ.
Ja omaan henkilökohtaiseen listaani lisään hoikkuuden lisäksi pukeutumisen ja seksin.
Mikään elämässä ei tunnu niin hyvältä kuin kaunis ulkonäkö ja hyvä seksi komean miehen kanssa.En voisi elää, jos olisin pullucca.
Tunnelmalliseen, sielukkaaseen elämään kuuluu hoikkuus ja kauneus.Päivän törkymöläytykseksi. Tunnelmallinen ja sielukas voi olla vaikka painaisi 300 kg ja sehän sinua vasta harmittaakin :p
Tuollaiset tankit vain syö, hikoilee ja paskoo koko ajan. Siitä on tunnelma kaukana. Vai oletko joskus nähnyt ylipainoisia vampyyreita?
Kyllä. Entisessä lähikaupassa kävi yksi todella tunnelmallinen mies; mustat pitkät hiukset ja läski. Nätti pullea naama hänellä. Heti kuvittelin hänet mustassa viitassa, hampaita en nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut jotain, minkä pitäisi kait olla itsestäänselvää mutta monelle ei ole - hoikkana pysyminen on helpompaa, kun tavoitepainoksi ottaa luonnollisen ihannepainonsa.
Joskus vuosia sitten pidin tavoitteenani hoikkuutta, joka oli minun kroppani mallille vähän liikaa. Tunsin olevani hoikka vasta, kun painoin 48 kiloa; olen 168 cm pitkä enkä malliltani mitenkään erityisen pieni ja siro, vaan enemmänkin kurvikas (esim. isorintainen, vaikka painaisin mitä). Tuolloin sain oikeasti rajoittaa syömisiäni, vaikken silloinkaan nääntynyt nälkään.
Mutta se "ihannepaino" löytyi lopulta niinkin spesifisestä paikasta kuin 53 kg. Ei tarvinnut enää miettiä kaloreita (kunhan söi muuten terveellisesti ja monipuolisesti). Se oli minun kropalleni sopiva paino.
Minulla on pienet tissit mitat 168 cm/66 kg
Olenko norsu?
Niin sil toisella oli ISOT TISSIT..niin onko sulla ISO PÄRSE?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus haaveilen, että olisinpa tosi hoikka, nyt olen lievästi ylipainoinen. Sitten kun ajattelen, että en voisi syödä tätä, tätä ja tätä, vaivannäkö alkaa tuntua ihan turhalta. Eri asia jos olisin sairaalloisen ylipainoinen, mutta nykyinen ylipainoni ei käsittääkseni ole merkittävä riski terveydelle. Mieluummin olen vähän pyöreä ja herkuttelen kuin olisin hoikka ja AINA pitäisi miettiä, voiko tämän syödä vai ei.
Turhaan uskottelet itsellesi noin. Totuus on, että voisit olla sekä hoikka että syödä ihan mitä ikinä haluatkin, jos vain valitset niin. Kyse on vain kaloreista. Voit syödä kaikkia rakastamiasi herkkuja, kunhan vain pidät kalorit kulutuksesi tasolla. Jos haluaa syödä enemmän, niin pitää liikkua enemmän jolloin kulutus nousee.
T: hoikka nainen jonka ruokavalioon kuuluu kaikenlaiset ruoat, myös karkit, sipsit, pizza, hampurilaiset, viinit ja oluet.
Olisit voinut laittaa myös ikäsi. Noin luulin minäkin vielä kymmenen vuotta sitten. Nyt bmi 26, joten en luule enää. (Ikää siis yli 40 vuotta, eikä paino hievahda vaikka mitä tekisin. Okei, varmaan putoaisi, jos lopettaisi kokonaan syömisen, mutta en pidä sitä kovin pitkäaikaisena ratkaisuna.)
En ole tuo lainaamasi, mutta mä olen 40v ja syön ihan mitä haluan, mutta kohtuudella. Olen 166/54, vielä vuosi sitten painoin 62kg, tiputin extrakilot kahdessa kuukaudessa ihan vaan syömällä vähemmän ja lenkkeilemällä. Hirveän moni vetoaa ikään, mutta kyllä kuka tahansa laihtuu kun tiputtaa syömäänsä kalorimäärää vaikka olis 80v.
Tänään aamiaiseni oli ruisleipä sulatejuustolla ja tomaatilla, karjalanpiirakka munavoilla ja kolme kourallista juustonaksuja :D Noita naksuja ostin ensi kertaa moneen kuukauteen ja pussi (pieni) kestää pari-kolme viikkoa. Kyllä se todella on kiinni kokonaiskalorinsaannista, ei siitä mitä syö. Olen just lähdössä koiran kanssa lenkille, reilu tunti siinä yleensä menee ja myöhemmin syön fetasalaattia jonka tein jo valmiiksi. Asiat täytyy vaan pitää balanssissa.
Kivat sulle. Mä kontrolloin syömisiäni ja juoksen yli 40 km viikossa (maratonkin on juostu) ja silti olen ylipainoinen. (en paljon, mutta olen kuitenkin). Vielä kymmenen vuotta sitten söin ihan mitä halusin ja olin hoikka. Mitään juustonaksuja en todellakaan syö koskaan. Olen toki yrittänyt vielä tästäkin vähentää, mutta sitten en enää jaksa juosta. Me ihmiset ollaan niin erilaisia.
Ei ihmisen mitään lettuja tarvitse syödä. Se on vain tämä meidän mässäilykulttuuri jossa päätyy oudoksi jos ei halua mättää napaansa kaikkea turhaa. Ja ei se lettujen ahminta ikinä oikeasti tunnu edes hyvältä. Ruoka maistuu parhaalta sillon kun on nälkä eikä sen ruoan tarvitse silloin edes olla mitän erikoista, esim kaurapuuro käy hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kumma juttu että herkuttelun jälkeen tulee aina poikkeuksetta huono olo mutta ei kuitenkaan pysty vastustamaan kiusausta. Jonkinsortin huumetta se ruokakin taitaa olla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos makean nälkä tyydyttyi tuolla määrällä? Ei kai sitä kannata ottaa "turhaan" kaloreita jos ei tee mieli 🤔
Itse en makeaa paljon kaipaa mutta suolaista vaikeampi vastustaa, esim. sipsejä menisi vaikka kuinka paljon kerralla. Olen silti hoikka.Juuri näin! Miksi jotkut (tai siis monet, kaikki ylipainoiset) luulevat että elämä ilman sokeria/herkkuja on pelkkää kieltäytymistä ja kituuttamista? Itsekin syön harvoin makeaa, mutta silloin kun tekee mieli niin vedän vaikka niitä lettuja ison pinon ja vielä kaikilla täytteillä :D Mutta joskus se puolikas riittää, jos ei juuri silloin tee mieli.
Ravitsemuksellisesti hyvän ruokavalion yksi etu on se, että kroppa on koko ajan tyytyväinen eikä ahmimishimoa vain yksinkertaisesti ole, eikä tavan nälkääkään. Mielihyvää voi saada ja tunteita tyydyttää muullakin kuin ruualla; läheiset ihmissuhteet, liikunta, luonto, lemmikit, harrastukset, mikä kullekin toimii!
Koska monille se olisi kieltäytymistä ja kituuttamista. Tai ehkä kituuttamista lähinnä alkuun, mutta kieltäytymistä jatkuvasti. Osalle sokeri on vähän sama kuin alkoholistille alkoholi: kun on alkuun päässyt, niin on vaikea lopettaa. Erona alkoholilla ja ruoalla on toki se, että ruokaa kaikki tarvitsevat elääkseen. Ruoan kanssa on vain pakko löytää joku itselle sopiva ratkaisu. Jos ylipainoa on kertynyt jo paljon, painoa olisi hyvä terveyssyistä pudottaa, mutta turha siihen on kenenkään tulla väittämään etteikö se olisi kituuttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse huomannut jotain, minkä pitäisi kait olla itsestäänselvää mutta monelle ei ole - hoikkana pysyminen on helpompaa, kun tavoitepainoksi ottaa luonnollisen ihannepainonsa.
Joskus vuosia sitten pidin tavoitteenani hoikkuutta, joka oli minun kroppani mallille vähän liikaa. Tunsin olevani hoikka vasta, kun painoin 48 kiloa; olen 168 cm pitkä enkä malliltani mitenkään erityisen pieni ja siro, vaan enemmänkin kurvikas (esim. isorintainen, vaikka painaisin mitä). Tuolloin sain oikeasti rajoittaa syömisiäni, vaikken silloinkaan nääntynyt nälkään.
Mutta se "ihannepaino" löytyi lopulta niinkin spesifisestä paikasta kuin 53 kg. Ei tarvinnut enää miettiä kaloreita (kunhan söi muuten terveellisesti ja monipuolisesti). Se oli minun kropalleni sopiva paino.
Minulla on pienet tissit mitat 168 cm/66 kg
Olenko norsu?
Ohiksena, ettei kaikilla lihavilla ole ”upeita” rintoja.
Lihava, lähes rinnaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ruoka ei maistu yhtä hyvältä kuin miltä hoikkuus tuntuu.
TÄMÄ.
Ja omaan henkilökohtaiseen listaani lisään hoikkuuden lisäksi pukeutumisen ja seksin.
Mikään elämässä ei tunnu niin hyvältä kuin kaunis ulkonäkö ja hyvä seksi komean miehen kanssa.En voisi elää, jos olisin pullucca.
Tunnelmalliseen, sielukkaaseen elämään kuuluu hoikkuus ja kauneus.
Toivottavasti et ikinä joudu onnettomuuteen, jossa ihosi palaa ja kehosi vammautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tv_sarjoissa ei ole pääosissa lihavia miehiä ja naisia?
Paitsi komedioissa..niissä on lihavia miehiä?
Eikö lihavat naiset osaa näytellä muuta kuin läski vitsejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.
Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.
Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.
Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.
Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.
Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!
Tässä on myös eroja. Mä oon 170 cm ja 64 kiloa. Liikun vähän. Mitattu kulutus, kun en liiku 2300 kilokaloria päivässä, kun liikun esimerkiksi kovalla sykkeellä tunnin päivässä, kulutus 3000 kilokaloria. En pysty syömään kulutuksen mukaan, jos tuo liikunta olisi päivittäistä, joten laihtuisin paljon. Tämä siis ammattilaisen tekemä mittaus kahden viikon mittausjaksolta.
Minkä alan ammattilainen ja miten mittasi?
Firstbeat-mittaus, urheilulääkäri ja ravintoterapeutti, oli osa kuntoutusjaksoa.
Joten yhtä tyhjän kanssa. Ei kulutusta pysty mittareilla tietämään.
Kyllä ne ammattilaiset tätä ihan käyttää huippu-urheilijoillekin https://www.firstbeat.com/fi/fysiologia/energiankulutus/
Käyttäähän ne, mutta kalorinkulutusta ei noin pysty tietämään. Uskotko nyt ihan turhaan tuohon. Rahasi saat ainakin tuohon kulumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ruoka ei maistu yhtä hyvältä kuin miltä hoikkuus tuntuu.
TÄMÄ.
Ja omaan henkilökohtaiseen listaani lisään hoikkuuden lisäksi pukeutumisen ja seksin.
Mikään elämässä ei tunnu niin hyvältä kuin kaunis ulkonäkö ja hyvä seksi komean miehen kanssa.En voisi elää, jos olisin pullucca.
Tunnelmalliseen, sielukkaaseen elämään kuuluu hoikkuus ja kauneus.Päivän törkymöläytykseksi. Tunnelmallinen ja sielukas voi olla vaikka painaisi 300 kg ja sehän sinua vasta harmittaakin :p
Jos joku kokee niin, ok. Minä en.
Sinun mielestäsi törkymöläytys, minulle vain rehellisyyttä - olin oma itseni ja kerroin, mitä ajattelen.
Kummallinen ajatus, että minua harmittaisi jos joku lihava kokee elämänsä tunnelmalliseksi ja sielukkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ruoka ei maistu yhtä hyvältä kuin miltä hoikkuus tuntuu.
TÄMÄ.
Ja omaan henkilökohtaiseen listaani lisään hoikkuuden lisäksi pukeutumisen ja seksin.
Mikään elämässä ei tunnu niin hyvältä kuin kaunis ulkonäkö ja hyvä seksi komean miehen kanssa.En voisi elää, jos olisin pullucca.
Tunnelmalliseen, sielukkaaseen elämään kuuluu hoikkuus ja kauneus.
Minulle hoikkuus tuntui jatkuvalta nälältä, väsymykseltä ja sumuiselta päältä.
Tämä yhtäläisyysmerkkien vetäminen hoikkuuden ja kaiken muun positiivisen välille on sairasta. Kyllä ylipainoinenkin voi pukeutua hyvin ja harrastaa hyvää seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.Otan mieluummin niitä lettuja kuin kärsin jonkun panoal ustana :)
Silti hoikka lettuineni :p
Joo seksiä on aina liikaa tai liian vähän. Sitä joko halutaan tai sitten sitä ei haluta ollenkaan.
Suosittelisin kaikille tässä ketjussa Naomi Wolfin kirjaa Kauneuden myytti. Ensimmäisen luvun voi huoletta skipata, mutta muuten on painavaa asiaa, kunhan pääsee yli ajoittain aika hyökkäävästä retoriikasta.
Tuollaiset tankit vain syö, hikoilee ja paskoo koko ajan. Siitä on tunnelma kaukana. Vai oletko joskus nähnyt ylipainoisia vampyyreita?