Tuttu söi 1/2 muurinpohjaletusta. Tuollaistako on hoikan naisen elämä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Tätini tarjosi aina vieraille herkkuja, mutta itse ei edes maistanut. Oli laiha tikku.

Mun kaverini teki tuota kahvilatreffeillä. Jättäytyi jonossa perään ja puhui, kuinka nyt syödään herkkuja ja nautitaan elämästä. Tyrkytti minua ja muita ottamaan leivoksia. Sitten itse ottikin täytetyn ruisleivän, kun ei muka ollutkaan makeannälkä.

Sai jotakin sairasta tyydytystä, kun kuvitteli lihottavansa muut ympärillään ja itse pysytteli kurissa. 

Tämä kaveri oli kamala jojo-laihduttaja ja todella kilpailun- ja vertailunhaluinen luonne.

Makeaa se on ruisleipäkin. Varsinaista itsensä huijaamista :)

Juu mutta eri tasoissa kalorimäärältään jonkun sokeria ja rasvaa tihkuvan sacherin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adele-ketjussa joku sanoi hyvän pointin että jos mies laihtuu niin muut miehet onnittelevat häntä vilpittömästi suorituksesta "kovaa duunii, hieno homma, äijä!" mutta jos nainen laihtuu niin miksi naisten palaute on yleensä täysin päinvastaista? Miksi he kaikki vihaavat toisiaan?

Eihän se ole keltään pois jos joku pääsee kondikseen. Päinvastoin he kuormittavat vähemmän verorahoilla kustannettuja terveydenhuoltopalveluita kun ei ole jatkuvassa riskissä sairastua ylipainon vuoksi

Varmaan siksi, että miehet eivät mene äärimmäisyyksiin. He yleensä laihduttavat sekä alkamalla syömään terveellisin, mutta myös lisäämällä liikuntaa. Ja heidän uusi elämäntapansa ei siis kaadu esim. kahteen jäätelötuuttiin kesän aikana. Naiset taas harrastavat enemmän näitä todella tiukkoja kidutusdieettejä, joissa ei uskalla syödä mitään kun heti paino nousee. 

Ei, vaan siksi koska naiset kilpailevat aina keskenään kaikesta ja kadehtivat naista joka on päässyt tavoitteeseen jos itse on pullea. Toiset laihat taas näkevät tämän naisen nyt uhkana. Näin naiset oikeasti siis toisistaan ajattelee hyvin usein, vaikkei sitä myönnäkään edes itselleen/sano ääneen. Ja olen muuten itsekin nainen!

Kamalia kieroja pirulaisia. Vihaavat vielä meitä miehiäkin tai ainakin haukkuvat pystyyn

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ruoka ei maistu yhtä hyvältä kuin miltä hoikkuus tuntuu.

Tiesithän että tuo lause on peräisin pro ana yhteisöstä ja liitetään vahvasti anoreksiaan? Jos kärsit syömishäiriöstä, suosittelen hakeutumaan lääkäriin eikä hakemaan "thinspirationia" netistä.

Se anoreksiaan liitetty lause on kylläkin "nothing tastes as good as _thin_ feels" (tai "skinny") eli "mikään ei maistu yhtä hyvältä kuin _laihuus_ tuntuu". Hoikka ja laiha ovat kaksi eri asiaa, hoikkuus on positiivista ja tavoiteltavaa. Kyllä minustakin tuntuu aina paremmalta ollessani hoikempi, on kevyempi ja energisempi olo, vaatteet eivät kiristä ym., ei siihen tarvita pro anoja ja anoreksioita.

Vierailija kirjoitti:

Välillä on kyllä pakko kieltäytyä herkuista, jos haluan edelleen +35v pysyä hoikkana ja että vatsalihakset erottuu. Joskus tottakai herkuttelen, mutta hyvin usein pyrin pitämään kalorit mielessä.

Ymmärrän halun pysyä hoikkana mut mikä tarkoitus on vatsalihasten erottumisella? Minulle riittää että tiedän niiden siellä olevan ja minua palvelevan. Enkä nyt lainkaan arvostele tapaasi elää, todellakaan.

Äh, taidan olla kalkkis :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää muistaa ettei meille hoikille välttämättä tuollaiset epäterveelliset ja turvottavat hiilariherkut edes maistu enää kun elimistö on tottunut täysin päinvastaiseen ruokavalioon.

Itse herkuttelen mm. marjoilla ja hedelmillä joihin lisään maustamatonta jugurttia tai sekoitan niistä smoothien kun tekee mieli jotain makeaa (eikä tarvitse annoskoossa pihistellä kun kalorimäärä on vähäinen).

Mulle tämä on kyllä ihan normaali välipala, jota syön päivittäin. Siis maustamatonta jogurtti marjoilla tai hedelmillä ja smoothie. Millainen ruokavalio sulla oikein on, jos tuo on jokin harvinainen herkku? Etkö yleensä syö hedelmiä tai marjoja lainkaan?

Mulle kaupungissa asuvalle opiskelijalle on ainakin  kyllä. Puuroa, lihatonta hernaria, munakasta, teetä yms. tulee syötyä. Ne harvat hetket, kun pääsee keräämään luonnosta marjoja on niitä syötäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adele-ketjussa joku sanoi hyvän pointin että jos mies laihtuu niin muut miehet onnittelevat häntä vilpittömästi suorituksesta "kovaa duunii, hieno homma, äijä!" mutta jos nainen laihtuu niin miksi naisten palaute on yleensä täysin päinvastaista? Miksi he kaikki vihaavat toisiaan?

Eihän se ole keltään pois jos joku pääsee kondikseen. Päinvastoin he kuormittavat vähemmän verorahoilla kustannettuja terveydenhuoltopalveluita kun ei ole jatkuvassa riskissä sairastua ylipainon vuoksi

Varmaan siksi, että miehet eivät mene äärimmäisyyksiin. He yleensä laihduttavat sekä alkamalla syömään terveellisin, mutta myös lisäämällä liikuntaa. Ja heidän uusi elämäntapansa ei siis kaadu esim. kahteen jäätelötuuttiin kesän aikana. Naiset taas harrastavat enemmän näitä todella tiukkoja kidutusdieettejä, joissa ei uskalla syödä mitään kun heti paino nousee. 

Ei, vaan siksi koska naiset kilpailevat aina keskenään kaikesta ja kadehtivat naista joka on päässyt tavoitteeseen jos itse on pullea. Toiset laihat taas näkevät tämän naisen nyt uhkana. Näin naiset oikeasti siis toisistaan ajattelee hyvin usein, vaikkei sitä myönnäkään edes itselleen/sano ääneen. Ja olen muuten itsekin nainen!

Kyllähän miehetkin kilpailevat paljon keskenään ties mistä. Luulen, että naisilla painoon ja hoikkuuteen liitetään isommat panokset kuin miehillä. Hoikkuus = kauneus = haluttavuus = mahdollisuus rakkauteen ja hyväksyntään tai jopa = ihmisarvo. Painonhallintaan liittyy kilpailuasetelmaa, omanarvontuntoa ja paljon muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää muistaa ettei meille hoikille välttämättä tuollaiset epäterveelliset ja turvottavat hiilariherkut edes maistu enää kun elimistö on tottunut täysin päinvastaiseen ruokavalioon.

Itse herkuttelen mm. marjoilla ja hedelmillä joihin lisään maustamatonta jugurttia tai sekoitan niistä smoothien kun tekee mieli jotain makeaa (eikä tarvitse annoskoossa pihistellä kun kalorimäärä on vähäinen).

Olen hoikka, mutta rakastan herkkuja yli kaiken. Vaatii minulta todella kovaa ponnistelua päivittäin, että pysyn hoikkana. Voiko olla mitään parempaa kuin puoli kiloa irttareita ja hyvä kirja tai pitsa ihan vain itselle? On aika tuskallista kulkea jatkuvasti herkkujen ohi, vaikka mieli ja keho huutaa niiden perään. Tai vaikka lopettaa sushin mättäminen ennen ähkyä.

Jos yhtään annan periksi, minulta lähtee heti lapasesta herkuttelu. Siksi on helpompaa vain rouskutella sitä parsaa ja katsella, kun muut vieressä syö lettua.

Oisko herkkupäivä pari kertaa kuussa hyvä juttu? Kuulostaa niin tuskalliselta. Ymmärrän kyllä hyvin tilanteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.

Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.

Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.

Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.

Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.

Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.

Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!

Tässä on myös eroja. Mä oon 170 cm ja 64 kiloa. Liikun vähän. Mitattu kulutus, kun en liiku 2300 kilokaloria päivässä, kun liikun esimerkiksi kovalla sykkeellä tunnin päivässä, kulutus 3000 kilokaloria. En pysty syömään kulutuksen mukaan, jos tuo liikunta olisi päivittäistä, joten laihtuisin paljon. Tämä siis ammattilaisen tekemä mittaus kahden viikon mittausjaksolta.

Minkä alan ammattilainen ja miten mittasi?

Firstbeat-mittaus, urheilulääkäri ja ravintoterapeutti, oli osa kuntoutusjaksoa.

No ei ole. Minä ole hoikka nainen ja syön hyvällä omalla tunnolla ja nauttien vaikka kaksikin muurinpohjalettua silloin, kun niitä on tarjolla. Liikun paljon ja syön perusterveellisesti, niinpä voin herkutella hyvällä omallatunnolla silloin, kun herkkuja on tarjolla. Mutta ei, en minä niitä herkkuja tietysti voi päivittäin syödä rajattomia määriä tai en enää olisi hoikka. Siinä vaiheessa, jos joku kokee voivansa syödä vain puolikkaan letun, kun niitä on tarjolla, on ruokasuhteessa jo jotain pahasti pielessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adele-ketjussa joku sanoi hyvän pointin että jos mies laihtuu niin muut miehet onnittelevat häntä vilpittömästi suorituksesta "kovaa duunii, hieno homma, äijä!" mutta jos nainen laihtuu niin miksi naisten palaute on yleensä täysin päinvastaista? Miksi he kaikki vihaavat toisiaan?

Eihän se ole keltään pois jos joku pääsee kondikseen. Päinvastoin he kuormittavat vähemmän verorahoilla kustannettuja terveydenhuoltopalveluita kun ei ole jatkuvassa riskissä sairastua ylipainon vuoksi

Varmaan siksi, että miehet eivät mene äärimmäisyyksiin. He yleensä laihduttavat sekä alkamalla syömään terveellisin, mutta myös lisäämällä liikuntaa. Ja heidän uusi elämäntapansa ei siis kaadu esim. kahteen jäätelötuuttiin kesän aikana. Naiset taas harrastavat enemmän näitä todella tiukkoja kidutusdieettejä, joissa ei uskalla syödä mitään kun heti paino nousee. 

Ei, vaan siksi koska naiset kilpailevat aina keskenään kaikesta ja kadehtivat naista joka on päässyt tavoitteeseen jos itse on pullea. Toiset laihat taas näkevät tämän naisen nyt uhkana. Näin naiset oikeasti siis toisistaan ajattelee hyvin usein, vaikkei sitä myönnäkään edes itselleen/sano ääneen. Ja olen muuten itsekin nainen!

Kyllähän miehetkin kilpailevat paljon keskenään ties mistä. Luulen, että naisilla painoon ja hoikkuuteen liitetään isommat panokset kuin miehillä. Hoikkuus = kauneus = haluttavuus = mahdollisuus rakkauteen ja hyväksyntään tai jopa = ihmisarvo. Painonhallintaan liittyy kilpailuasetelmaa, omanarvontuntoa ja paljon muuta.

Miehet kilpailevat koolla: isommat lihakset, isompi auto, isompi grilli, isompi mun*- eli eivät ole yhtään sen moraalisempia tai parempia.

Mä voin syödä 1-2 paistinpannulla paistettua lettua. Teen harvoin lettuja. En ole hoikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adele-ketjussa joku sanoi hyvän pointin että jos mies laihtuu niin muut miehet onnittelevat häntä vilpittömästi suorituksesta "kovaa duunii, hieno homma, äijä!" mutta jos nainen laihtuu niin miksi naisten palaute on yleensä täysin päinvastaista? Miksi he kaikki vihaavat toisiaan?

Eihän se ole keltään pois jos joku pääsee kondikseen. Päinvastoin he kuormittavat vähemmän verorahoilla kustannettuja terveydenhuoltopalveluita kun ei ole jatkuvassa riskissä sairastua ylipainon vuoksi

Varmaan siksi, että miehet eivät mene äärimmäisyyksiin. He yleensä laihduttavat sekä alkamalla syömään terveellisin, mutta myös lisäämällä liikuntaa. Ja heidän uusi elämäntapansa ei siis kaadu esim. kahteen jäätelötuuttiin kesän aikana. Naiset taas harrastavat enemmän näitä todella tiukkoja kidutusdieettejä, joissa ei uskalla syödä mitään kun heti paino nousee. 

Ei, vaan siksi koska naiset kilpailevat aina keskenään kaikesta ja kadehtivat naista joka on päässyt tavoitteeseen jos itse on pullea. Toiset laihat taas näkevät tämän naisen nyt uhkana. Näin naiset oikeasti siis toisistaan ajattelee hyvin usein, vaikkei sitä myönnäkään edes itselleen/sano ääneen. Ja olen muuten itsekin nainen!

Kyllähän miehetkin kilpailevat paljon keskenään ties mistä. Luulen, että naisilla painoon ja hoikkuuteen liitetään isommat panokset kuin miehillä. Hoikkuus = kauneus = haluttavuus = mahdollisuus rakkauteen ja hyväksyntään tai jopa = ihmisarvo. Painonhallintaan liittyy kilpailuasetelmaa, omanarvontuntoa ja paljon muuta.

Miehet kilpailevat koolla: isommat lihakset, isompi auto, isompi grilli, isompi mun*- eli eivät ole yhtään sen moraalisempia tai parempia.

Unohdit tärkeimmän eli isoimmat tulot ja isoin lompakko. Emäntä sen sijaan ei saa olla iso vaan siitä kilpaillaan kellä on pienin ja nuorin.

Voisin syödä mielellään puolikkaan lätyn monissa tilanteissa. Lätty on hyvää ,mutta olo parempi kun syö itsensä kylläiseksi oikealla ruoalla, jolloin ei sitten oikein pystykään enää ahtamaan kokonaista lättyä ilman vähän ällöä oloa. 

Ihan normaalia minusta optimoida hyvää mieltä ja oloa, ei enemmän lättyä aina johda isompaan nautintoon.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.

Elämä on valintoja.

Kumman moni hoikan mies käy silti muualla panemassa... pyöreämpienkin, jopa vanhempienkin, naisten kanssa.

Söi ehkä vain kohteliaisuussyistä. Pahaahan se oli.

Joskus haaveilen, että olisinpa tosi hoikka, nyt olen lievästi ylipainoinen. Sitten kun ajattelen, että en voisi syödä tätä, tätä ja tätä, vaivannäkö alkaa tuntua ihan turhalta. Eri asia jos olisin sairaalloisen ylipainoinen, mutta nykyinen ylipainoni ei käsittääkseni ole merkittävä riski terveydelle. Mieluummin olen vähän pyöreä ja herkuttelen kuin olisin hoikka ja AINA pitäisi miettiä, voiko tämän syödä vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.

Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.

Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.

Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.

Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.

Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.

Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!

Tässä on myös eroja. Mä oon 170 cm ja 64 kiloa. Liikun vähän. Mitattu kulutus, kun en liiku 2300 kilokaloria päivässä, kun liikun esimerkiksi kovalla sykkeellä tunnin päivässä, kulutus 3000 kilokaloria. En pysty syömään kulutuksen mukaan, jos tuo liikunta olisi päivittäistä, joten laihtuisin paljon. Tämä siis ammattilaisen tekemä mittaus kahden viikon mittausjaksolta.

Minkä alan ammattilainen ja miten mittasi?

Firstbeat-mittaus, urheilulääkäri ja ravintoterapeutti, oli osa kuntoutusjaksoa.

Joten yhtä tyhjän kanssa. Ei kulutusta pysty mittareilla tietämään.

Itse olen hoikka ja syön herkkuja kohtuudella sillon kun minulle tarjotaan, tai joskus harvoin jos innostun leipomaan. Muuten pyrin syömään terveellisesti, melko välimerelliseen tyyliin. Paljon kasviksia hedelmiä, pähkinöitä ja oliiviöljyä. Välillä perunaa, täysjyväviljaa, maitotuotteita ja lihaa. Syön noin ihan vaan siksi, että jos syön epäterveellisesti niin minulle tulee inhottava väsynyt ja turvonnut olo. Muut eivät usein tunnu ymmärtävän sitä millään, vaan päivittelevät vaan että ota nyt lisää kun oot niin hoikka, ja voisit syödä vaikka levyllisen suklaata kun oot niin hoikka. Haluan vaan voida hyvin, siksi katson mitä syön aika tarkasti.

Vierailija kirjoitti:

Joskus haaveilen, että olisinpa tosi hoikka, nyt olen lievästi ylipainoinen. Sitten kun ajattelen, että en voisi syödä tätä, tätä ja tätä, vaivannäkö alkaa tuntua ihan turhalta. Eri asia jos olisin sairaalloisen ylipainoinen, mutta nykyinen ylipainoni ei käsittääkseni ole merkittävä riski terveydelle. Mieluummin olen vähän pyöreä ja herkuttelen kuin olisin hoikka ja AINA pitäisi miettiä, voiko tämän syödä vai ei.

Olen hoikka, mutta en liiemmin mieti mitä syön ja kuinka paljon... Joskus viikonloppuisin menee koko sipsipussi ja suklaalevy, jos huvittaa. Joskus on päiviä, kun syön vain pienen salaattiannoksen ja pari leipää... Pääasiassa syön kuitenkin monipuolisesti ja herkuttelut jätän viikonloppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adele-ketjussa joku sanoi hyvän pointin että jos mies laihtuu niin muut miehet onnittelevat häntä vilpittömästi suorituksesta "kovaa duunii, hieno homma, äijä!" mutta jos nainen laihtuu niin miksi naisten palaute on yleensä täysin päinvastaista? Miksi he kaikki vihaavat toisiaan?

Eihän se ole keltään pois jos joku pääsee kondikseen. Päinvastoin he kuormittavat vähemmän verorahoilla kustannettuja terveydenhuoltopalveluita kun ei ole jatkuvassa riskissä sairastua ylipainon vuoksi

Varmaan siksi, että miehet eivät mene äärimmäisyyksiin. He yleensä laihduttavat sekä alkamalla syömään terveellisin, mutta myös lisäämällä liikuntaa. Ja heidän uusi elämäntapansa ei siis kaadu esim. kahteen jäätelötuuttiin kesän aikana. Naiset taas harrastavat enemmän näitä todella tiukkoja kidutusdieettejä, joissa ei uskalla syödä mitään kun heti paino nousee. 

Ei, vaan siksi koska naiset kilpailevat aina keskenään kaikesta ja kadehtivat naista joka on päässyt tavoitteeseen jos itse on pullea. Toiset laihat taas näkevät tämän naisen nyt uhkana. Näin naiset oikeasti siis toisistaan ajattelee hyvin usein, vaikkei sitä myönnäkään edes itselleen/sano ääneen. Ja olen muuten itsekin nainen!

Kamalia kieroja pirulaisia. Vihaavat vielä meitä miehiäkin tai ainakin haukkuvat pystyyn

Niinpä. Kyllä naiset ovat itse s*atanasta. Heissä ei ole mitään hyvää. Katkeria, kateellisia ja jokainen nainen on muille naisille se pahin vihollinen. Ja olen muuten itsekin nainen, joten tämän näkemyksen voi yleistää sitten vapaasti koskemaan kaikkia naisia.