Lue keskustelun säännöt.
Tuttu söi 1/2 muurinpohjaletusta. Tuollaistako on hoikan naisen elämä?
13.05.2020 |
Onhan tuo kaveri timmissä kunnossa vatsalihaksineen, mutta ei olisi minusta tuohon. 1/2 lettua!!
Kommentit (404)
Paljonko niitä lättyjä olisi pitänyt syödä ja miksi?
Muurinpohjalätythän on isoja. Kyllähän puolikas hyvin riittää, varsinkin jos jälkiruoasta on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.
Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.
Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.
Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.
Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.
Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!
Tämä viesti on täyttä asiaa! Vinkkinä niille naisille jotka haluavat syödä paljon mutta haluavat silti näyttää hyvältä, liikkukaa ja paljon! Olen edellisen viestin kirjoittajan kanssa suurinpiirtein samoissa mitoissa, mutta koska harrastan kahta fyysisesti vaativaa liikuntalajia eli liikun 5-6 päivänä viikossa, syön n. 2400 kaloria päivässä ylläpitääkseni painoani. Tosin 2400 on jo aika paljon ruokaa, en pystyisi siihen ilman proteiinilisää.
Lätythän on käytännössää pelkkää vaaleeta jauhoa eli hiilihydraattia. Siihen päälle vielä sokeria, hilloa ja vaniljajäätelöä niin voi ällö mikä kaloripommi!
Vierailija kirjoitti:
Kerran oli ollut pari viikkoa yli +25 helle ja eräs nainen ei pystynyt ostamaan YHTÄ tuuttijäätelöä kun tulee kaloreita. Huhhuh!
Ei tuuttijäätelöä kannatakaan viilennykseen ostaa. Siinä todella on paljon turhia kaloreita vohvelinkin muodossa. Sen sijaan vaikka joku kevyt mehujää viilentää ja nesteyttää paljon tehokkaammin, eikä niissä ole niin paljon kaloreita. Toki ihan vaan kylmä vesi, varsinkin kivennäisvesi olisi parempi, siinä kun on suoloja joita paljon hikoillessa tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tätini tarjosi aina vieraille herkkuja, mutta itse ei edes maistanut. Oli laiha tikku.
Mun kaverini teki tuota kahvilatreffeillä. Jättäytyi jonossa perään ja puhui, kuinka nyt syödään herkkuja ja nautitaan elämästä. Tyrkytti minua ja muita ottamaan leivoksia. Sitten itse ottikin täytetyn ruisleivän, kun ei muka ollutkaan makeannälkä.
Sai jotakin sairasta tyydytystä, kun kuvitteli lihottavansa muut ympärillään ja itse pysytteli kurissa.
Tämä kaveri oli kamala jojo-laihduttaja ja todella kilpailun- ja vertailunhaluinen luonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tätini tarjosi aina vieraille herkkuja, mutta itse ei edes maistanut. Oli laiha tikku.
Mun kaverini teki tuota kahvilatreffeillä. Jättäytyi jonossa perään ja puhui, kuinka nyt syödään herkkuja ja nautitaan elämästä. Tyrkytti minua ja muita ottamaan leivoksia. Sitten itse ottikin täytetyn ruisleivän, kun ei muka ollutkaan makeannälkä.
Sai jotakin sairasta tyydytystä, kun kuvitteli lihottavansa muut ympärillään ja itse pysytteli kurissa.
Tämä kaveri oli kamala jojo-laihduttaja ja todella kilpailun- ja vertailunhaluinen luonne.
Makeaa se on ruisleipäkin. Varsinaista itsensä huijaamista :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.Otan mieluummin niitä lettuja kuin kärsin jonkun panoal ustana :)
Silti hoikka lettuineni :p
Rakkaus = kärsimystä panoal ustana? Harmi ettei ole osunut muuta kohdalle.
No, onnea sulle laihaläski. Timmi et ole tuolla ruokavaliolla, turha väittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun on vaikea ymmärtää, että jollekin tuollainen puolikas lettu olisi tarpeeksi, kun itselleni siitä tulisi vain paha mieli. Mutta jotkut tosiaan ovat pieniruokasia, eikä enempää oikasti tee mieli. Ehkä sen uskomista vaikeuttaa se, että tietää naisten usein pitävän toisilleen sellasia kursailuperformansseja, ja se on ihan oma sosiaalinen tapahtumansa, kun naisjoukko höpöttää keskenään, että "voi voi enhän minä nyt kuin puolikkaan" ja "pitää vahtia linjoja" ja kukaan ei voi ottaa esimerkiksi viimeistä kakkupalaa, munkit jaetaan paloiksi, jotka pienenevät kuin pyy maailmalopun edellä. Ja kaikkien pitää lähteä tähän mukaan, eihän siinä itse kehtaa ottaa kokonaista, kun muut närkkivät kahdeksasosiaan. Siksi ehkä ensimmäisenä tulisi mieleeni, että miksi ihmeessä ystäväni haluaa aloittaa tällaisen teatterin kanssani, emmekö oikeasti olekaan niin läheisiä.
Jep, pieni istumatyötä tekevä nainen ei kuluta kuin 1400-1600 kaloria päivässä. Ei siinä voi hirvesti syödä ravinteettomia kaloreita ja lihominen tapahtuu tosi herkästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.
Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.
Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.
Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.
Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.
Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!
Tässä on myös eroja. Mä oon 170 cm ja 64 kiloa. Liikun vähän. Mitattu kulutus, kun en liiku 2300 kilokaloria päivässä, kun liikun esimerkiksi kovalla sykkeellä tunnin päivässä, kulutus 3000 kilokaloria. En pysty syömään kulutuksen mukaan, jos tuo liikunta olisi päivittäistä, joten laihtuisin paljon. Tämä siis ammattilaisen tekemä mittaus kahden viikon mittausjaksolta.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut ikäni normaalipainossa tai sen alle. En söisi kuin yhden muurinpohjaletun, koska en pidä siitä tunteesta että vatsa on aivan täynnä ja pitäisi ottaa ruokalepoa. Koskee muuten ihan kaikkea syömistä.
Imetysaikoina ruoka ja makea on kyllä maistunut ennätykselliseen tahtiin, koska jostain syystä se ähky olo ei silloin tule niin helposti. Tai sitten sitä huonoa oloaan ei vaan tarkkaile niin paljon.
Olen itse normaalipainoinen, en hoikka, mutta mulla on vähän sama juttu imetysaikana. Yleensä pidän vain suolaisista herkuista, ja makeasta tulee ällö olo. Mutta imetysaikana voin syödä vaikka puoli levyä suklaata kerralla tai monta palaa täytekakkua, joka yleensä on inhokkini. Kerrottakoon, että lettua en silti syö imettäessäkään, ei yksinkertaisesti tee mieli. Sehän maistuu pelkältä taikinalta. Jos siihen lisää hilloa/kermaa/mitä ikinä, niin kaloreita tulee lisää mutta ei se letun maku siihen mitään hyvää tuo sen enempää. Ja lettu marjojen kanssa, miksi? Mieluummin söisin vain ne marjat päältä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun oikein alan miettimään, niin totta, tulee kyllä syötyä aika vähän... 🤔 harrastan myös liikuntaa. Mutta olen yli 30v ja lihoisin varmasti heti jos alkaisin syömään isompia annoksia ja paljon herkkuja..ja minulla on hyvä olo hoikkana ja haluan mahtua vaatteisiini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.
Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.
Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.
Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.
Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.
Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!
Tässä on myös eroja. Mä oon 170 cm ja 64 kiloa. Liikun vähän. Mitattu kulutus, kun en liiku 2300 kilokaloria päivässä, kun liikun esimerkiksi kovalla sykkeellä tunnin päivässä, kulutus 3000 kilokaloria. En pysty syömään kulutuksen mukaan, jos tuo liikunta olisi päivittäistä, joten laihtuisin paljon. Tämä siis ammattilaisen tekemä mittaus kahden viikon mittausjaksolta.
Minkä alan ammattilainen ja miten mittasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että painonhallinta riippuu täysin kalorimääristä.
Ihminen voi syödä ihan mitä vain, vaikka pelkkää pizzaa, ja silti pysyä hoikkana, jos päivän kalorit pysyvät kulutuksen tasolla tai sen alla.
Tästä johtuu harhaluulot ”läpipaskovista” hoikista ihmisistä: ihmiset heidän ympärillään näkevät kuinka he syövät paljon roskaruokaa, mutta heiltä jää näkemättä koko muu päivän ruokavalio, josta he eivät tiedä mitään. Jos he pääsisivät kyttäämään ja laskemaan hänen päivän tai viikon kalorit, he huomaisivat niiden jäävän normaalille tasolle. Ei ole olemassa mitään laihuusgeeniä tai supermetabolismia.
Yleensä ”luonnostaan” hoikilla ihmisillä on elämän alusta asti (kasvatuksella) asennettu terve suhtautuminen ruokaan, josta johtuu normaali kylläisyydensäätely ja kyky syödä intuitiivisesti oikea määrä ruokaa kehon tarpeisiin nähden.
Toki on niitäkin hoikkia, jotka joutuvat miettimään syömisiään pysyäkseen hoikkana. Näillä ihmisillä luultavasti on aiemmin ollut painon kanssa ongelmia, jolloin kehon kylläisyyden viestintä on jollakin tapaa pielessä. Asia korjaantuu pikkuhiljaa, vuosien kuluessa, kun on syönyt normaaleja määriä tarpeeksi kauan.
Ylipainon kanssa pitkään kamppaillut kokeekin ilman muuta normaaleissa kalorimäärissä pysymisen vaikeana ja kituuttamisena, koska pitkään jatkuneen ylensyönnin seurauksena venynyt vatsalaukku ja häiriintynyt kylläisyydensäätely aiheuttaa jatkuvan näläntunteen ilman jatkuvaa ylensyöntiä. Silloin helposti ajattelee että hoikkakin ihminen kituuttaa ja on nälissään, kun syö suositusten mukaisesti, koska ylipainoiselle se suositus ei ole tarpeeksi laukaisemaan kylläisyyden tunnetta.
Lisäksi ihmisen pituus ja sukupuoli vaikuttaa päivittäiseen kulutukseen paljon. Ympäripyöreä 2000 kalorin päivittäinen suositus johtaa ylipainoon suurimmalla osalla naisista. Esimerkiksi itse olen 177cm, 64kg, vähän liikkuva nainen ja päivittäinen kulutukseni on n. 1700 kaloria. Jos söisin joka päivä 2000 kaloria, lihoisin. Kaikilla minua lyhyemmillä naisilla on pienempi päivittäinen kulutus! Paitsi jos urheilee/liikkuu paljon. 155cm/48kg ystäväni kulutus on vain n. 1300 kaloria päivässä! Miettikää miten paljon hän lihoisi, jos yrittäisi syödä 2000 kaloria per päivä!
Olen aina ihmetellyt tuota 2000 kcal päivittäistä suositusta, sillä itselleni sopiva on noin 1500 kcal. Jos söisin 2000 kcal joka päivä, minäkin lihoisin taatusti. Olen samaa mieltä, kaikilla on omansa.
En ole silti ihan samaa mieltä siitä, että pelkkä kalorimäärä merkitsee. Minulla on maitoallergia, mutta vielä ennen kun söin maitotuotteita, ne selvästi lihottivat minua, vaikka päivittäinen kalorimäärä olisi ollut normaalia pienempi. Kun jätin maitotuotteet kokonaan pois, paino laski huomaamatta useamman kilon. Kalorien määrä ei muuttunut.
Toisaalta sokeripitoinen ruoka ilman maitoa laihdutti minua, vaikka kaloreita olisi kertynyt enemmänkin. Olo oli kyllä kehno ja iho huonossa kunnossa, mutta laihduin. Minulla ei ole diabetesta, mutta reaktiivinen hypoglykemia - eli sokeripitoinen ruoka laskee verensokerin todella alas. Jotain häikkää minulla siis on ainakin insuliinin säätelyssä, vaikka verensokeri ei koskaan nouse ylös.
Selvästi eri ruoka-aineet ainakin minulla vaikuttavat jotenkin hormonitoimintaan, mikä varmaan puolestaan vaikuttaa aineenvaihduntaan jotenkin. En tiedä miten yleistä tällainen on, mutta tuskin olen ainoa, joka reagoi eri ruoka-aineisiin eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.Otan mieluummin niitä lettuja kuin kärsin jonkun panoal ustana :)
Silti hoikka lettuineni :p
Rakkaus = kärsimystä panoal ustana? Harmi ettei ole osunut muuta kohdalle.
No, onnea sulle laihaläski. Timmi et ole tuolla ruokavaliolla, turha väittää.
Kylläpä nyt käytät kaikki keinot mollataksesi toista ilkeästi. Mistä kenkä puristaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adele-ketjussa joku sanoi hyvän pointin että jos mies laihtuu niin muut miehet onnittelevat häntä vilpittömästi suorituksesta "kovaa duunii, hieno homma, äijä!" mutta jos nainen laihtuu niin miksi naisten palaute on yleensä täysin päinvastaista? Miksi he kaikki vihaavat toisiaan?
Eihän se ole keltään pois jos joku pääsee kondikseen. Päinvastoin he kuormittavat vähemmän verorahoilla kustannettuja terveydenhuoltopalveluita kun ei ole jatkuvassa riskissä sairastua ylipainon vuoksi
Varmaan siksi, että miehet eivät mene äärimmäisyyksiin. He yleensä laihduttavat sekä alkamalla syömään terveellisin, mutta myös lisäämällä liikuntaa. Ja heidän uusi elämäntapansa ei siis kaadu esim. kahteen jäätelötuuttiin kesän aikana. Naiset taas harrastavat enemmän näitä todella tiukkoja kidutusdieettejä, joissa ei uskalla syödä mitään kun heti paino nousee.
Ei, vaan siksi koska naiset kilpailevat aina keskenään kaikesta ja kadehtivat naista joka on päässyt tavoitteeseen jos itse on pullea. Toiset laihat taas näkevät tämän naisen nyt uhkana. Näin naiset oikeasti siis toisistaan ajattelee hyvin usein, vaikkei sitä myönnäkään edes itselleen/sano ääneen. Ja olen muuten itsekin nainen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on, jotkut naiset tekee uhrauksia, että pysyy pantavan näköisenä. Sitten nämä jotka sulloo monta lettua naamariin ovat kateellisia tälläiselle hoikalle naiselle, kun näkevät tämän uljaan uroksen kainalossa.
Elämä on valintoja.Otan mieluummin niitä lettuja kuin kärsin jonkun panoal ustana :)
Silti hoikka lettuineni :p
Rakkaus = kärsimystä panoal ustana? Harmi ettei ole osunut muuta kohdalle.
No, onnea sulle laihaläski. Timmi et ole tuolla ruokavaliolla, turha väittää.
Eiköhän se timmiys tule enemmän liikunnasta? Ainakin minulla näin. Kaurajauhoista tehdyt letut ei turvota yhtään.
- toinen hoikka lettujen ahmija
Sitten on meitä jotka voidaan syödä ihan mitä vaan ja silti pysyä hoikkana.
Vierailija kirjoitti:
Pitää muistaa ettei meille hoikille välttämättä tuollaiset epäterveelliset ja turvottavat hiilariherkut edes maistu enää kun elimistö on tottunut täysin päinvastaiseen ruokavalioon.
Itse herkuttelen mm. marjoilla ja hedelmillä joihin lisään maustamatonta jugurttia tai sekoitan niistä smoothien kun tekee mieli jotain makeaa (eikä tarvitse annoskoossa pihistellä kun kalorimäärä on vähäinen).
Olen hoikka, mutta rakastan herkkuja yli kaiken. Vaatii minulta todella kovaa ponnistelua päivittäin, että pysyn hoikkana. Voiko olla mitään parempaa kuin puoli kiloa irttareita ja hyvä kirja tai pitsa ihan vain itselle? On aika tuskallista kulkea jatkuvasti herkkujen ohi, vaikka mieli ja keho huutaa niiden perään. Tai vaikka lopettaa sushin mättäminen ennen ähkyä.
Jos yhtään annan periksi, minulta lähtee heti lapasesta herkuttelu. Siksi on helpompaa vain rouskutella sitä parsaa ja katsella, kun muut vieressä syö lettua.
Olen ollut ikäni normaalipainossa tai sen alle. En söisi kuin yhden muurinpohjaletun, koska en pidä siitä tunteesta että vatsa on aivan täynnä ja pitäisi ottaa ruokalepoa. Koskee muuten ihan kaikkea syömistä.
Imetysaikoina ruoka ja makea on kyllä maistunut ennätykselliseen tahtiin, koska jostain syystä se ähky olo ei silloin tule niin helposti. Tai sitten sitä huonoa oloaan ei vaan tarkkaile niin paljon.