Lue keskustelun säännöt.
Toivotteko koskaan omaa kuolemaa?
13.05.2020 |
Mulla tuleen niitä ajatuksia välillä.
Tuntuu, että elämä on lapsesta asti ollut taistelua, eikä mistään tule kiitosta. Elämä ei etene vaikka teen kaikkeni ja olen jatkuvasti ihan uupunut.
En näe tässä oikein mitään ideaa. Miksi elän?
Kommentit (23)
Kyllä, jatkuvasti mietin. Enemmän toivon etten olisi koskaan syntynytkään niin ei tarvitsisi kärsiä tätä paskaa jota on elämä. Kuolema pelottaa, siltäkin olisi välttynyt jos ei olisi syntynyt. En näe elämää elämisen arvoisena.
Mies jätti joitakin vuosia sitten kun olin niin huono ihminen ja tein virheitä. Ymmärrän häntä. Sittemmin se alkoi seurustella jonkun nätimmän kanssa joka on varmaan muutenkin todellinen unelmiensa nainen. Koen olevani läpeensä epäonnistunut enkä usko että tästä elämästä tulee enää mitään. Olisi vähän aikaa vielä tehdä niitä lapsiakin mutta olen niin rikki että tuskin tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut masennukseen taipuvainen koko aikuisikäni. Tosi helposti etenkin talvisaikaan lipsahtaa semmoiseen tilaan, jossa ei varsinaisesti halua tappaa itseään, mutta toivoo, että kuolisi johonkin. Onnettomuus, tauti, ihan sama. Ei vaan jaksa jatkuvaa pahaa oloa.
Uskon Jeesukseen eli kuolemaa ei ole :) No okei, ruumis kuolee, mutta elämä jatkuu saman tien parhaissa bileissä <3
Lue Raamattua, se antaa toivoa, jonka turvin jaksat myös tätä elämää!