Johtuuko vaikeuksi kokeneen raivokas lyttäys defenssistä? Av:n käytös hirveää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin moni on täällä vain trollatakseen, moniko noista nyyhkytarinoista oikeasti onkaan keksittyjä. Kyynistyy täällä ruudun takana, eikä saa tarvittavaa empatiaa aikaiseksi.

Tämä on todella paska peruste ilkeilylle. Sillä todennäköisesti se nyyhkytarina on tosi, ja henkilö kirjoittanut sen hätähuutona tai onnettomana sydänverellään toivoen saavansa edes vähän myötätuntoa.

Todella v-mäinen tapa toimia jos ilkeilee siksi että ”jospa se on keksitty trolli”.

"todennäköisesti"? Sulla, v|tun pers.läpi on varmaan sitten lyödä pöytään ihan tutkittua faktaa asiasta?

Kaikki täällä eivät trolleja, vaikka sinä oletkin.

Edelleen, missä faktat? Jos jotakin asiaa pidetään todennäköisenä, se tarkoittaa yli 50% todennäköisyyttä. Missä faktat?

Tänne nyt kirjoittelevat ihmiset ns. kieli poskessa, huumorilla. Älköön kukaan luulko, että täältä saa ongelmiinsa fiksuja ratkaisuja.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan löytänyt sellaista keskustelupalstaa, jossa todella keskusteltaisiin ilman trolleja ja syyttelyjä, siis asiallisesti, totuudessa pysyen?

Facen naistenhuone ja feministiryhmät esim.

Moni varmaan toimii myös kuten minä olen tehnyt, eli keksii todellisista ongelmista fiktiivisiä ketjuja, kun ei halua ruotia asioitaan liian tunnistettavasti. Ei se silti tarkoita sitä, että ne ongelmat olivat fiktiota vaan päinvastoin.

Kyllä täällä varmasti jotain wannabe-kirjailijoitakin käy sepittämässä monimutkaisia stooreja, mutta minua ei ainakaan kiinnostaisi käydä pitkää keskustelua jostain perhe-elämän ongelmista tms. ellen oikeasti saisi niistä neuvoista ja vertaistuesta jotain irti.

Googlaan myös usein aihepiiriin liittyviä keskusteluja, ja saatan eksyä ketjuun, joka on monta vuotta vanha, mutta neuvot silti hyviä. Ei se merkitse mitään, oliko tuo 2011 asiansa kirjoittanut kenties trolli.

Vierailija kirjoitti:

Tänne nyt kirjoittelevat ihmiset ns. kieli poskessa, huumorilla. Älköön kukaan luulko, että täältä saa ongelmiinsa fiksuja ratkaisuja.

Kaikki eivät halua trollata. Itse olen saanut oikein hyviä ehdotuksia täältä.

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ne hirveät vaikeudet on usein sellaisia, että "mies käyttäytyy huonosti" tai "naapurin koira katsoo" tai "työkaveri ei tee asioita kuten minun mielestäni kuuluisi". Sitten kun asiallisia neuvoja annetaan, niin niitä ei edes harkita, koska pääasia on se ruikuttaminen, ei ongelman ratkaisu. Ei voi erota, ei voi tutustua koiraan, ei voi antaa ihmisten tehdä kuten parhaaksi näkee. Koska ei vaan voi. Mutta empatiaa pitäisi saada ja suututaan, jos saadaankin järkeviä toimintaehdotuksia päänsilitysten sijasta.

Tai kun veli ei enää suostu lapsenpiiaksi :D

Monilla on sellaisia ongelmia, joista ei viitsi läheisten kanssa keskustella. Hyvä, että ihmiset edes jotenkin yrittävät työstää niitä. Kirjoittaminen on itsessään terapeuttista ja voi tuoda uusia näkökulmia aiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Sanoisin, että johtuu pitkälti parin saman trollin aloituksista jossa ideana on ainoastaan, että ap hyökkää myötätuntoista vastaajaa vastaan (k ivik issa jne.)

Lisäksi monilla on ihan omat ongelmansa, ei ole mistä antaa. Täällä suurin osa haluaa hyvää ja tukea, mutta ei anna sitä. Ei kukaan ole ehtymätön antaja, kyllä antajaakin pitää välillä ladata jotta on mistä antaa. Ei silti tarvitisi olla törkeä tietenkään. Empatiaa vailla olevat trollit ovat kuluttaneet ihmiset loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Tätä vihaisuutta monet pelästyvät, kun mielikuvana on että uhrin pitäisi olla lempeä ja anteeksiantava yms. Se on kuitenkin mahdotonta, kun asian käsittely on vielä kesken.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että johtuu pitkälti parin saman trollin aloituksista jossa ideana on ainoastaan, että ap hyökkää myötätuntoista vastaajaa vastaan (k ivik issa jne.)

Lisäksi monilla on ihan omat ongelmansa, ei ole mistä antaa. Täällä suurin osa haluaa hyvää ja tukea, mutta ei anna sitä. Ei kukaan ole ehtymätön antaja, kyllä antajaakin pitää välillä ladata jotta on mistä antaa. Ei silti tarvitisi olla törkeä tietenkään. Empatiaa vailla olevat trollit ovat kuluttaneet ihmiset loppuun.

Saako puhdas tirkistelynhalu ihmiset sitten klikkaamaan tuollaiset ketjut auki?

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan löytänyt sellaista keskustelupalstaa, jossa todella keskusteltaisiin ilman trolleja ja syyttelyjä, siis asiallisesti, totuudessa pysyen?

Varmaan keskustelu vain rekisteröityneille käyttäjille siistisi myös av- palstaa.

Ei vapaa kirjoittelu ole enää nykyaikaa. Tarvitaan kontrollia torppaamaan pahimmat ylilyönnit mielipiteenilmauksista ja myös kirjoittaja tulee olla viranomaisten helposti löydettävissä, mikäli tarvetta sellaiseen ilmenee.

Tämän väärän vapauden aika loppui kokolailla vuonna 2015. Silloin monet palstat alkoivat edellyttämään rekisteröitymistä ja kirjautumista. Syyn jokainen itsenäiseen ajatteluun kykenevä ymmärtääkin.

Hs on jalostanut tuota vieläkin pitemmälle, sillä siellä ei voi ilmaista mielipidettään edes peukuttamalla, ellei ole kirjautunut sivustolle.

"väärällä" tai tavalla asioista ajattelevat vaiennetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Tätä vihaisuutta monet pelästyvät, kun mielikuvana on että uhrin pitäisi olla lempeä ja anteeksiantava yms. Se on kuitenkin mahdotonta, kun asian käsittely on vielä kesken.

Juu. Mutta sitten taas ulkopuolisena ei jaksa ottaa vastaan sitä uhrin vihaisuuttta. Jos uhri täällä hyökkää muita vastaan, niin siihen sitten vastataan, eikä mietitätä, että tuo nyt on vihainen, kun on kokenut kovia ja sillä nyt on menossa se vaihe, kun käsittelee vielä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Tätä vihaisuutta monet pelästyvät, kun mielikuvana on että uhrin pitäisi olla lempeä ja anteeksiantava yms. Se on kuitenkin mahdotonta, kun asian käsittely on vielä kesken.

Juu. Mutta sitten taas ulkopuolisena ei jaksa ottaa vastaan sitä uhrin vihaisuuttta. Jos uhri täällä hyökkää muita vastaan, niin siihen sitten vastataan, eikä mietitätä, että tuo nyt on vihainen, kun on kokenut kovia ja sillä nyt on menossa se vaihe, kun käsittelee vielä asioita.

Miksi menet pätemään sellaisiin ketjuihin, joiden aiheesta sinulla ei ole mitään omakohtaista kokemusta? Mitä saat siitä irti?

Vierailija kirjoitti:

Sinä olet aloittanut todella monta ketjua siitä hirveästä äidistäsi, mutta ne eivät koskaan johda tilanteen kehittymiseen. Sitä ei vaan jaksa enää lukea. Jos voisit siirtyä eteenpäin lapsuudestasi ja unohtaa menneet vihdoinkin. Tekisi hyvää sinulle, elämäsi voisi jatkua. 

Minulla ei ole hirveää äitiä. Hienosti kyllä osoitit kirjoitukseni toteen kun piti heti yrittää sättiä ja halventaa aloittajaa! Tässäpä elävä todiste. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Tätä vihaisuutta monet pelästyvät, kun mielikuvana on että uhrin pitäisi olla lempeä ja anteeksiantava yms. Se on kuitenkin mahdotonta, kun asian käsittely on vielä kesken.

Juu. Mutta sitten taas ulkopuolisena ei jaksa ottaa vastaan sitä uhrin vihaisuuttta. Jos uhri täällä hyökkää muita vastaan, niin siihen sitten vastataan, eikä mietitätä, että tuo nyt on vihainen, kun on kokenut kovia ja sillä nyt on menossa se vaihe, kun käsittelee vielä asioita.

Miksi menet pätemään sellaisiin ketjuihin, joiden aiheesta sinulla ei ole mitään omakohtaista kokemusta? Mitä saat siitä irti?

Kyllä mulla yleensä on omakohtaista kokemusta siitä aiheesta, josta kirjoitan. Se onkin jännää, että hirmu usein se pahaa kokenut alkaa sitten haukkumaan, että en tiedä aiheesta mitään ja olen kerrmaperrse ja milloin mitäkin, vaikka samankaltaisia kovia asioita olisin itsekin kokenut (mutta jo toipunut). En muista, että itse olisin käyttäytynyt noin silloinkaan, kun vasta olin toipumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Tätä vihaisuutta monet pelästyvät, kun mielikuvana on että uhrin pitäisi olla lempeä ja anteeksiantava yms. Se on kuitenkin mahdotonta, kun asian käsittely on vielä kesken.

Juu. Mutta sitten taas ulkopuolisena ei jaksa ottaa vastaan sitä uhrin vihaisuuttta. Jos uhri täällä hyökkää muita vastaan, niin siihen sitten vastataan, eikä mietitätä, että tuo nyt on vihainen, kun on kokenut kovia ja sillä nyt on menossa se vaihe, kun käsittelee vielä asioita.

Miksi menet pätemään sellaisiin ketjuihin, joiden aiheesta sinulla ei ole mitään omakohtaista kokemusta? Mitä saat siitä irti?

Kyllä mulla yleensä on omakohtaista kokemusta siitä aiheesta, josta kirjoitan. Se onkin jännää, että hirmu usein se pahaa kokenut alkaa sitten haukkumaan, että en tiedä aiheesta mitään ja olen kerrmaperrse ja milloin mitäkin, vaikka samankaltaisia kovia asioita olisin itsekin kokenut (mutta jo toipunut). En muista, että itse olisin käyttäytynyt noin silloinkaan, kun vasta olin toipumassa.

Ja ulkopuolisuudella tarkoitan sitä, että en tunne tuota ihmistä, mutta silti hän hyökkää minua vastaan ja olettaa tietävänsä, että olen elänyt helpon elämän.

Se on myös yleistä että haukutaan että lopeta katkeruus ja lopeta asian vatvominen.

Se on väärä ohje.

Katkeruus on pahasti satutetun suojakuori. Sen sijaan että sitä häpeää, pitää ottaa se vastaan, suhtautua lempeästi, ja tutkia mitkä on ne tunteet ja kokemukset sen takana. Sit aikanaan se hälvenee. Katleruudesta on prosessissa hyötyä ja se myös suojelee ihmistä.

Vatvominen on sitten asia joka ei aina ole päätettävissä. Ei voi valita että ”en vatvo”, sillä sekin on prosessi missä on kognitiivinen pitkä oppiminen kun mieli pitää opettaa uusiin toimintatapoihin. Usein tarvitaan apua tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset olettaa, että vääryyttä kokenut ihminen on ideaaliuhri. Eli uhrin pitäisi olla miellyttävä ja hyvä ihminen, että saisi osakseen myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Vaan kun eiväthän uhrit ole sellaisia, vaan ihan tavallisia viallisia ihmisiä ja osa jopa kokemustensa vuoksi tavallista raskaampia ihmisiä.

Totta. Usein vaikeuksia kokeneet ihmiset ovat aika vihaisia siinä vaiheessa, kun kokemusten työstäminen on vielä kesken. Viha on välttämätön osa toipumisprosessia ja se auttaa ottamaan tunnetasolla etäisyyttä kokemukseen.

Tätä vihaisuutta monet pelästyvät, kun mielikuvana on että uhrin pitäisi olla lempeä ja anteeksiantava yms. Se on kuitenkin mahdotonta, kun asian käsittely on vielä kesken.

Juu. Mutta sitten taas ulkopuolisena ei jaksa ottaa vastaan sitä uhrin vihaisuuttta. Jos uhri täällä hyökkää muita vastaan, niin siihen sitten vastataan, eikä mietitätä, että tuo nyt on vihainen, kun on kokenut kovia ja sillä nyt on menossa se vaihe, kun käsittelee vielä asioita.

Miksi menet pätemään sellaisiin ketjuihin, joiden aiheesta sinulla ei ole mitään omakohtaista kokemusta? Mitä saat siitä irti?

Kyllä mulla yleensä on omakohtaista kokemusta siitä aiheesta, josta kirjoitan. Se onkin jännää, että hirmu usein se pahaa kokenut alkaa sitten haukkumaan, että en tiedä aiheesta mitään ja olen kerrmaperrse ja milloin mitäkin, vaikka samankaltaisia kovia asioita olisin itsekin kokenut (mutta jo toipunut). En muista, että itse olisin käyttäytynyt noin silloinkaan, kun vasta olin toipumassa.

Ihmiset kokevat asioita eri tavoin. Kaikilla toipumisprosessit eivät etene samalla tavalla.