Lue keskustelun säännöt.
Ihana korona - isovanhemmille vapaata lastenhoidosta!
10.05.2020 |
On tosiaan kuin lomaa, kun yli 70-vuotiaille iso-/isoisovanhemmille ei nyt tuoda lasten-/lastenlastenlapsia hoitoon vanhempien lähtiessä juhlimaan! Saavat vanhatkin elää vain omaa elämäänsä ilman turhaa painolastia!
Kommentit (211)
En tiedä mitä ajatella. Suomi on konkurssissa, koska eläkeläisiä piti suojella. Nimenomaan tätä itsekästä sukupolvea, joka on saanut kaiken mitä pyytänyt elämässään työpaikoista aikaisiin eläkkeisiin. Ylpeilevät vielä "kuinka nyt on minun aikani keskittyä itseeni ja minähän en muiden eteen mitään enää tee".
En edes etsi lastenhoitoapua, mutta tuo välinpitämätön asenne kummastuttaa. Itseäni ainakin kiinnostaa ihan aidosti muukin kuin pelkkä minä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ITse en ole edes kehdannut kysyä isovanhempia hoitamaan lastamme kun eivät ole itse tarjoutuneet. Oletan että eivät halua.
Meillä vähän tällainen tilanne. Isovanhempi 90v asuu kotonaan, yksikään lapsenlapsista tai heidän lapsistaan ei koskaan käy luona. Ei edes koronakriisin aikana auta käymällä kaupassa tms. Ei ole koskaan kiinnostanut lapsenlapset ja heidän lapsiinsa ei ole eläissään edes koskenut sormen päällä, ei ikinä ottanut syliin tms.
Joten miksi ketään kiinnostaisi tuntematon vanhus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen oppinut tältä palstalta tärkeän asian: vanhempiasi ei kiinnosta lapsesi, ei suvun jatkuminen, joten miksi edes harkita hankkia lapsi. Ainoa joka lapsesta välittäisi, on sen vanhemmat. Tai pahimmillaan vain toinen niistä. Ehkä ei edes sekään. Todella surullinen maailma.
En nyt ymmärtänyt. Siis ei kannata hankkia lapsia jos tietää että isovanhemmat ei välitä?
Silloin juuri kannattaa, että saa omista lapsista sen perheen itselleen kun ne omat paskat vanhemmat eivät ole se perhe sinulle vaan olet yksin.Entä jos itse kuoleekin? Lapsella ei ole ketään, ei sisaruksia ja isovanhempia ei kiinnosta. Sydän särkyy jo ajatuksestakin, että tekisin lapsen maailmaan jossa vain viranomaiset välittävät palkkaansa vastaan. Siihen vielä päälle ilmastoasiat ja muut talousasiat murheeksi.
No sitten ei elämässä voi tehdä mitään jos pelkää kuolemaa. Asiat kyllä kuitenkin hoituu. On tärkeämpää elää kuin jättää pelon takia elämättä. Harmittaahan se kun on paskat isovanhemmat mutta en sen takia olisi jättänyt lapsia tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
ITse en ole edes kehdannut kysyä isovanhempia hoitamaan lastamme kun eivät ole itse tarjoutuneet. Oletan että eivät halua.
Oikein oletat. Jos haluaisivat niin ottaisivat asian puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole kysymys sitä, etteikö voitaisi tavata, kun olosuhteet taas sen sallivat! Vanhat ihmiset eivät vaan jaksa joka viikonloppu hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat lähtevät juhlimaan/tarvitsevat omaa aikaa! Eihän siinä kiinnostuksen puutteesta ole kysymys, vaan siitä, ettei isovanhempien asia ole hoitaa lastenlapsiaan. Jokainen hoitakoon omat lapsensa. Niin ovat isovanhemmatkin aikaan tehneet omien lastensa kanssa! - Näitä hyväksikäyttäjiä näyttää vaan aina löytyvän! Hävetkää!
Tää on kyllä ainakin oman lähipiirini tietäen ihan totaalista paskapuhetta, kuten opetusministerimme sanoo.
En edes pysty kuvittelemaan, että omat lapsemme olisivat olleet omilla vanhemmillamme hoidossa edes puolta siitä, mitä me 70-luvun lapset olimme. Olimme siis ihan jatkuvasti isovanhemmilla hoidossa ja niin olivat ihan kaikki kaveritkin. Kun sairastuimme, meidät vietiin mummolaan, jotta äiti ja isä pääsivät töihin. Kun äitiysloma loppui siihen 3 kk kohdalle, mummit riensivät hoitamaan vauvoja kun äiti palasi töihin. Kun kesäloma alkoi lapsilla koulusta 31.5. siirtyi päivähoito mummolaan ja mökeille. Kukaan kaveri ei oikein ollut kaupungissa, kaikki olivat mummolassa. Niille, joilla ei ollut mökkiä ja mummolaa, oli kesäsiirtoloita.
Suuret ikäluokat hoidattivat mitä suurimmassa määrin omat lapsensa vanhemmillaan, mutta aika toki kultaa muistot ja poikkeuksiakin on. Mutta oli todellakin aivan maan tapa, että isovanhemmat hoitivat näiden boomereiden harvat lapset kaikki kesät ja muut loma-ajat. Nyt eläkeläisinä he eivät jaksa, halua ja ehdi hoitamaan omien muilla hoidatettujen lapsien lapsia. Ja se on ihan ok.
Riippuu aika paljon siiyä, missä asuivat. 60- ja 70-luvulla nuoret muuttivat paljon työn perässä maalta kaupunkeihin ja isovanhemmat jäivät satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnalle. Varmasti ne, jotka itsekin jäivät maalle tai joiden vanhemmatkin asuivat kaupungissa, hoidattivat lapsia isovanhemmilla. Omista serkuistani aika moni oli paljon mummolassa hoidossa ihan joka viikko, minä taas en ollut koskaan. Ei mummo tullut koskaan Helsinkiin hoitamaan mua ja siskoani.
Olen itse helsinkiläinen, myös isovanhemmat molempien vanhempien puolelta helsinkiläisiä, toiset syntyjään, toiset muualta muuttaneita.
Helsinkiläiset isovanhemmat hoitivat mitä suurimmassa määrin helsinkiläisten lastensa lapset. Siellä Helsingissä ja kesäisin mökeillä Ne, joilla vanhemmat asuivat siellä maaseudulla vasta kesällä hoitivatkin, lapset lähetettiin koulujen lopussa sinne maalle mummolaan ja siellä olivat poissa jaloista, monet ihan koko kesän. Totta, että isovanhemmat harvemmin matkustivat hoitamaan lapsia kaupunkiin, eihän nyt boomerit omia vanhempiaan halunneet omaan kotiinsa jalkoihinsa pyörimään, oli paljon kätevämpää lähettää lapset sinne. Sai samalla omaa rauhaa työssä käymiseen ja relaamiseen.
EI kyllä voi yleistää! Ehkä Helsingissä on ollut tuo meininki, mutta ei muualla. Itsellä lapset 70- ja 80-luvuilla syntyneitä, eivätkä koskaan olleet samassa kaupungissa asuvilla isovanhemmilla hoidossa. Päiväkodissa olivat hoidossa. Sairastaessa maksullinen hoitaja hankittin MLL:sta. Maaseudulle ei ollut suhteita, koska olemme useamman polven kaupunkilaisia, joten sinnekään ei kesäisin voinut lähettää. Kun lapset olivat pieniä koululaisia, pidimme miehen kanssa kesälomamme eri aikaan, jolloin lapsille jäi mahdollisimman vähän aikaa selvitä yksinään kotona koulujen lomien aikana. Eli yhteisiä lomamatkoja tms. ei tehty.
Eli on kyllä täyttä paskapuhetta nuo edellisten kommentit. Tuttavapiirissäni eivät ketkään hoidattaneet lapsiaan isovanhemmilla, vaan toimivat pääpiirteissään samoin kuin me. Silloin ei kehdattu vaivata isovanhempia, toisin kuin nyt!
Mitä saakelin hoidattamista se on jos ne isovanhemmat itse haluavat olla niiden lasten lasten kanssa. Onko se nyt niin vaikea tajuta että toisille isovanhemmille ne lapsen lapset ovat rakkaita ja tärkeitä.
Toisilla isovanhemmat kuuluvat perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusavuttomat ja uushaluttomat äidit ja isät hoidattavat lapsensa isovanhemmilla. Nyt koronapandemian aikana nämä äidit ja isät ovat vaikeuksissa, kun ilmaiset lastenhoitajat ja ilmainen kotiapu on kotikaranteenissa.
On erittäin ajattelematonta ja tyhmää mennä koronapandemian aikana mummolaan kylään tai kutsua isovanhempia kylään. En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat jopa vievät lapsiaan koronapandemian aikana isovanhemmille hoitoon! Yhteyttä voi pitää puhelimella. Kukaan meistä ei varmasti halua koronavirustartuntaa! Luulisi, että pienten lasten ja koululaisten äideillä ja isillä olisi vahva halu suojella omia lapsiaan ja vältellä kaikkia kyläilyjä ja ihmiskontakteja. Miksi pitää riskeerata oman perheen ja muitten ihmisten terveys kyläilyjen takia???
Tästä taas huomaa, miten nurinkurisesti nämä nuoremmat ajattelee!
"Luulisi, että lasten vanhemmilla olisi halu suojella omia lapsiaan..." ????? Eikös tässä kaikessa ole kyse siitä, että suojellaan niitä isovanhempia saamasta sitä virusta itselleen! Lapsethan joka tapauksessa on alttiimpia saaman sen viruksen esim. vanhemmiltaan, jotka joutuu käymään kaupassa ja muilla asioillaan, mistä voivat sen kaikesta varovaisuudesta huolimatta saada. Yli 70-vuotiaille virus on vaarallisempi, joten tässä on tarkoitus nimenomaan heitä yrittää suojella ja siksi heidän kontaktejaan muihin ihmisiin pyritään rajoittamaan.
Mutta ei, nämä nuoret luupäät on ottaneet koko rajoitukset siltä kannalta, että juuri nämä vanhemmat ihmiset sitä virusta levittää!
Voi tyhmyys.
Todellakin, älkää viekö lapsianne heille hoitoon nyt. Varjelkaa heitä saamasta virusta, joka on heille kohtalokkaampi kuin teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusavuttomat ja uushaluttomat äidit ja isät hoidattavat lapsensa isovanhemmilla. Nyt koronapandemian aikana nämä äidit ja isät ovat vaikeuksissa, kun ilmaiset lastenhoitajat ja ilmainen kotiapu on kotikaranteenissa.
On erittäin ajattelematonta ja tyhmää mennä koronapandemian aikana mummolaan kylään tai kutsua isovanhempia kylään. En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat jopa vievät lapsiaan koronapandemian aikana isovanhemmille hoitoon! Yhteyttä voi pitää puhelimella. Kukaan meistä ei varmasti halua koronavirustartuntaa! Luulisi, että pienten lasten ja koululaisten äideillä ja isillä olisi vahva halu suojella omia lapsiaan ja vältellä kaikkia kyläilyjä ja ihmiskontakteja. Miksi pitää riskeerata oman perheen ja muitten ihmisten terveys kyläilyjen takia???
Tämä on hyvin yleistä että isovanhemmat joutuu kasvattamaan lasten lapsetkin.
Lapsi kotonaan saa syödä jos muistetaan ruokaa laittaa.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä kun ei lapsistaan viitsitä huolehtia?
Boomereiden ei kannata kasvatustaidoillaan kehua. Itsehän te olette tämän "saamattoman" ja "kyvyttömän" sukupolven kasvattaneet . Ja nyt yritätte pilata vielä seuraavankin sukupolven.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusavuttomat ja uushaluttomat äidit ja isät hoidattavat lapsensa isovanhemmilla. Nyt koronapandemian aikana nämä äidit ja isät ovat vaikeuksissa, kun ilmaiset lastenhoitajat ja ilmainen kotiapu on kotikaranteenissa.
On erittäin ajattelematonta ja tyhmää mennä koronapandemian aikana mummolaan kylään tai kutsua isovanhempia kylään. En todellakaan ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat jopa vievät lapsiaan koronapandemian aikana isovanhemmille hoitoon! Yhteyttä voi pitää puhelimella. Kukaan meistä ei varmasti halua koronavirustartuntaa! Luulisi, että pienten lasten ja koululaisten äideillä ja isillä olisi vahva halu suojella omia lapsiaan ja vältellä kaikkia kyläilyjä ja ihmiskontakteja. Miksi pitää riskeerata oman perheen ja muitten ihmisten terveys kyläilyjen takia???
Tämä on hyvin yleistä että isovanhemmat joutuu kasvattamaan lasten lapsetkin.
Lapsi kotonaan saa syödä jos muistetaan ruokaa laittaa.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä kun ei lapsistaan viitsitä huolehtia?Boomereiden ei kannata kasvatustaidoillaan kehua. Itsehän te olette tämän "saamattoman" ja "kyvyttömän" sukupolven kasvattaneet . Ja nyt yritätte pilata vielä seuraavankin sukupolven.
Jep. Kauheampia vanhempia ei ihmiskunnan historiassa olekaan kuin boomerit. Röyhkeitä ja itsekkäitä, ahneita rohmuja, itselle kahmitaan kaikki, ketään ei auteta. Omat vanhempani tällaisia juuri.
Osa nykyisistä isovanhemmista on hoidattanut lapsiaan paljon mummoloissa. Koomista kyllä - osa näistä äideistä on ollut 1960- ja 1970-luvuilla "kotiäitejä". Omituisia "kotiäitejä", kun ovat olleet 24/7 kotona, mutta eivät kyenneet yhtä tai kahta lasta hoitamaan! Tiedän mm. perheen, jossa lapset asuivat alle 12-vuotiaana joka kesä kuukauden putkeen mummoloissa. Toinen lapsi oli hoidossa äidinäidillä ja toinen lapsi asui isänäidillä. Lapset mummoloihin pois silmistä, pois mielestä. Mummot tuputtivat koti-ikäväisille lapsille ruokaa. Aikuisena sisaruksilla on kieroutunut suhde ruokaan ja molemmilla on merkittävä ylipaino. Ja lasten äiti oli siis "kotiäiti" ja isä kävi töissä. Tämä on tapahtunut 1970-luvulla. Sairasta!
Oma käsitys kotiäitiydestä on, että oikea kotiäiti hoitaa lapsensa itse. Kotiäiti ei työnnä lapsiaan mummoloihin tai päiväkotiin hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole kysymys sitä, etteikö voitaisi tavata, kun olosuhteet taas sen sallivat! Vanhat ihmiset eivät vaan jaksa joka viikonloppu hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat lähtevät juhlimaan/tarvitsevat omaa aikaa! Eihän siinä kiinnostuksen puutteesta ole kysymys, vaan siitä, ettei isovanhempien asia ole hoitaa lastenlapsiaan. Jokainen hoitakoon omat lapsensa. Niin ovat isovanhemmatkin aikaan tehneet omien lastensa kanssa! - Näitä hyväksikäyttäjiä näyttää vaan aina löytyvän! Hävetkää!
Tää on kyllä ainakin oman lähipiirini tietäen ihan totaalista paskapuhetta, kuten opetusministerimme sanoo.
En edes pysty kuvittelemaan, että omat lapsemme olisivat olleet omilla vanhemmillamme hoidossa edes puolta siitä, mitä me 70-luvun lapset olimme. Olimme siis ihan jatkuvasti isovanhemmilla hoidossa ja niin olivat ihan kaikki kaveritkin. Kun sairastuimme, meidät vietiin mummolaan, jotta äiti ja isä pääsivät töihin. Kun äitiysloma loppui siihen 3 kk kohdalle, mummit riensivät hoitamaan vauvoja kun äiti palasi töihin. Kun kesäloma alkoi lapsilla koulusta 31.5. siirtyi päivähoito mummolaan ja mökeille. Kukaan kaveri ei oikein ollut kaupungissa, kaikki olivat mummolassa. Niille, joilla ei ollut mökkiä ja mummolaa, oli kesäsiirtoloita.
Suuret ikäluokat hoidattivat mitä suurimmassa määrin omat lapsensa vanhemmillaan, mutta aika toki kultaa muistot ja poikkeuksiakin on. Mutta oli todellakin aivan maan tapa, että isovanhemmat hoitivat näiden boomereiden harvat lapset kaikki kesät ja muut loma-ajat. Nyt eläkeläisinä he eivät jaksa, halua ja ehdi hoitamaan omien muilla hoidatettujen lapsien lapsia. Ja se on ihan ok.
Riippuu aika paljon siiyä, missä asuivat. 60- ja 70-luvulla nuoret muuttivat paljon työn perässä maalta kaupunkeihin ja isovanhemmat jäivät satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnalle. Varmasti ne, jotka itsekin jäivät maalle tai joiden vanhemmatkin asuivat kaupungissa, hoidattivat lapsia isovanhemmilla. Omista serkuistani aika moni oli paljon mummolassa hoidossa ihan joka viikko, minä taas en ollut koskaan. Ei mummo tullut koskaan Helsinkiin hoitamaan mua ja siskoani.
Olen itse helsinkiläinen, myös isovanhemmat molempien vanhempien puolelta helsinkiläisiä, toiset syntyjään, toiset muualta muuttaneita.
Helsinkiläiset isovanhemmat hoitivat mitä suurimmassa määrin helsinkiläisten lastensa lapset. Siellä Helsingissä ja kesäisin mökeillä Ne, joilla vanhemmat asuivat siellä maaseudulla vasta kesällä hoitivatkin, lapset lähetettiin koulujen lopussa sinne maalle mummolaan ja siellä olivat poissa jaloista, monet ihan koko kesän. Totta, että isovanhemmat harvemmin matkustivat hoitamaan lapsia kaupunkiin, eihän nyt boomerit omia vanhempiaan halunneet omaan kotiinsa jalkoihinsa pyörimään, oli paljon kätevämpää lähettää lapset sinne. Sai samalla omaa rauhaa työssä käymiseen ja relaamiseen.
Siis mitä ikäluokkaa olet?
Minä olen syntynyt 50-luvulla, ja omat lapseni 70-luvulla. Mun vanhemmat on olleet koko ajan töissä, isä vielä raskaassa 3-vuorotyössä tehtaassa. Ei sinne noin vaan lapsia viety hoitoon. Minua ei ole isovanhemmat hoitaneet, vaan äiti meni töihin sitten kun olin sen ikäinen että pärjäsin yksin kotona.
Mä en nyt oikeen käsitä tätä jatkuvaa laulua itsekkäistä isovanhemmista. Meilla oli mahdollisuus hoitaa lapsenlapsia koska asuttiin niin lähekkäin. Aika paljon ne täällä olikin, vaikka olin minäkin työssä kuten mieskin. Kun kynnelle kykenivät niin tulivat jo omin nokkineen eikä koskaan kielletty tulemasta, kyllä tää on ollut lapsille mummola, johon on aima tervetullut. Nythän ne on jo isoja ja menevät omia menojaan.
Mutta siis missä kohtaa minä ja mieheni ollaan oltu itsekkäitä?
Mun ikäluokan melkein kaikki vanhemmat kävi töissä eikä ne olleet niitä maalaismummoja, joiden luokse saattoi heittää lapsenlapsen vaikka koko kesäksi.
Musta tuo illuusio on ainakin yhtä sukupolvea kaukaisempi, kuin mitä täällä nyt hoetaan. Mun omalla äidilläni ja isälläni on ollut maalaistausta ja niillä oli ne isovanhemmat siinä kodin piirissä lapsia kaitsemassa ainakin periaatteessa. Vaikka äidit olikin kotiäitejä, niin lapsia oli niin paljon ja maalaistalon työt karjoineen ja peltoineen vei aikaa, joten niiden kohdalla tuo idylli ehkä on oikea. Mutta ei kaikilla ollut silloinkaan. Kyllä jo silloinkin oli urbaania kaupunkielämää ja jopa lastentarhoja ja seimiä työssäkäyville äideille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole kysymys sitä, etteikö voitaisi tavata, kun olosuhteet taas sen sallivat! Vanhat ihmiset eivät vaan jaksa joka viikonloppu hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat lähtevät juhlimaan/tarvitsevat omaa aikaa! Eihän siinä kiinnostuksen puutteesta ole kysymys, vaan siitä, ettei isovanhempien asia ole hoitaa lastenlapsiaan. Jokainen hoitakoon omat lapsensa. Niin ovat isovanhemmatkin aikaan tehneet omien lastensa kanssa! - Näitä hyväksikäyttäjiä näyttää vaan aina löytyvän! Hävetkää!
Tää on kyllä ainakin oman lähipiirini tietäen ihan totaalista paskapuhetta, kuten opetusministerimme sanoo.
En edes pysty kuvittelemaan, että omat lapsemme olisivat olleet omilla vanhemmillamme hoidossa edes puolta siitä, mitä me 70-luvun lapset olimme. Olimme siis ihan jatkuvasti isovanhemmilla hoidossa ja niin olivat ihan kaikki kaveritkin. Kun sairastuimme, meidät vietiin mummolaan, jotta äiti ja isä pääsivät töihin. Kun äitiysloma loppui siihen 3 kk kohdalle, mummit riensivät hoitamaan vauvoja kun äiti palasi töihin. Kun kesäloma alkoi lapsilla koulusta 31.5. siirtyi päivähoito mummolaan ja mökeille. Kukaan kaveri ei oikein ollut kaupungissa, kaikki olivat mummolassa. Niille, joilla ei ollut mökkiä ja mummolaa, oli kesäsiirtoloita.
Suuret ikäluokat hoidattivat mitä suurimmassa määrin omat lapsensa vanhemmillaan, mutta aika toki kultaa muistot ja poikkeuksiakin on. Mutta oli todellakin aivan maan tapa, että isovanhemmat hoitivat näiden boomereiden harvat lapset kaikki kesät ja muut loma-ajat. Nyt eläkeläisinä he eivät jaksa, halua ja ehdi hoitamaan omien muilla hoidatettujen lapsien lapsia. Ja se on ihan ok.
Riippuu aika paljon siiyä, missä asuivat. 60- ja 70-luvulla nuoret muuttivat paljon työn perässä maalta kaupunkeihin ja isovanhemmat jäivät satojen kilometrien päähän kotipaikkakunnalle. Varmasti ne, jotka itsekin jäivät maalle tai joiden vanhemmatkin asuivat kaupungissa, hoidattivat lapsia isovanhemmilla. Omista serkuistani aika moni oli paljon mummolassa hoidossa ihan joka viikko, minä taas en ollut koskaan. Ei mummo tullut koskaan Helsinkiin hoitamaan mua ja siskoani.
Olen itse helsinkiläinen, myös isovanhemmat molempien vanhempien puolelta helsinkiläisiä, toiset syntyjään, toiset muualta muuttaneita.
Helsinkiläiset isovanhemmat hoitivat mitä suurimmassa määrin helsinkiläisten lastensa lapset. Siellä Helsingissä ja kesäisin mökeillä Ne, joilla vanhemmat asuivat siellä maaseudulla vasta kesällä hoitivatkin, lapset lähetettiin koulujen lopussa sinne maalle mummolaan ja siellä olivat poissa jaloista, monet ihan koko kesän. Totta, että isovanhemmat harvemmin matkustivat hoitamaan lapsia kaupunkiin, eihän nyt boomerit omia vanhempiaan halunneet omaan kotiinsa jalkoihinsa pyörimään, oli paljon kätevämpää lähettää lapset sinne. Sai samalla omaa rauhaa työssä käymiseen ja relaamiseen.
Siis mitä ikäluokkaa olet?
Minä olen syntynyt 50-luvulla, ja omat lapseni 70-luvulla. Mun vanhemmat on olleet koko ajan töissä, isä vielä raskaassa 3-vuorotyössä tehtaassa. Ei sinne noin vaan lapsia viety hoitoon. Minua ei ole isovanhemmat hoitaneet, vaan äiti meni töihin sitten kun olin sen ikäinen että pärjäsin yksin kotona.
Mä en nyt oikeen käsitä tätä jatkuvaa laulua itsekkäistä isovanhemmista. Meilla oli mahdollisuus hoitaa lapsenlapsia koska asuttiin niin lähekkäin. Aika paljon ne täällä olikin, vaikka olin minäkin työssä kuten mieskin. Kun kynnelle kykenivät niin tulivat jo omin nokkineen eikä koskaan kielletty tulemasta, kyllä tää on ollut lapsille mummola, johon on aima tervetullut. Nythän ne on jo isoja ja menevät omia menojaan.
Mutta siis missä kohtaa minä ja mieheni ollaan oltu itsekkäitä?
Mun ikäluokan melkein kaikki vanhemmat kävi töissä eikä ne olleet niitä maalaismummoja, joiden luokse saattoi heittää lapsenlapsen vaikka koko kesäksi.
Musta tuo illuusio on ainakin yhtä sukupolvea kaukaisempi, kuin mitä täällä nyt hoetaan. Mun omalla äidilläni ja isälläni on ollut maalaistausta ja niillä oli ne isovanhemmat siinä kodin piirissä lapsia kaitsemassa ainakin periaatteessa. Vaikka äidit olikin kotiäitejä, niin lapsia oli niin paljon ja maalaistalon työt karjoineen ja peltoineen vei aikaa, joten niiden kohdalla tuo idylli ehkä on oikea. Mutta ei kaikilla ollut silloinkaan. Kyllä jo silloinkin oli urbaania kaupunkielämää ja jopa lastentarhoja ja seimiä työssäkäyville äideille.
No kun tässä puhuttiin asiasta yleisellä tasolla. TE ette ole olleet itsekkäitä kun välitätte ja osallistutte ja hoidatte. NE ovat itsekkäitä isovanhempia jotka eivät viitsi soitella, tavata tai pitää yhteyttä ollenkaan. Näitä on hllättävän paljon.
Esim omia vanhempia en ole nähnyt moneen vuoteen enkä kuullut pihaustakaan. Appivanhemmat sentään nähtiin viimeksi 2 vuotta sitten. Sen vertaa ei kiinnosta kumpiakaan, että esim kahta nuorinta lasta olisivat nähneet koskaan.
Mä en voi kuvitellakaan sellaista elämää jossa mulla olisi lapsenlapsia, joita en olisi viitsinyt tavata koskaan. Oman lapsen lapsia, omaa sukua, ja verta. tämä on sitä itsekästä menoa.
Mulle mikään ei ole elämässä tärkeämpää kuin omat rakkaat lapset (ja aikanaan ehkä lapsenlapset). On aina jotenkin häkellyttävää että erittäin moni ei ajattele ollenkan tällä lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole kysymys sitä, etteikö voitaisi tavata, kun olosuhteet taas sen sallivat! Vanhat ihmiset eivät vaan jaksa joka viikonloppu hoitaa pieniä lapsia, kun vanhemmat lähtevät juhlimaan/tarvitsevat omaa aikaa! Eihän siinä kiinnostuksen puutteesta ole kysymys, vaan siitä, ettei isovanhempien asia ole hoitaa lastenlapsiaan. Jokainen hoitakoon omat lapsensa. Niin ovat isovanhemmatkin aikaan tehneet omien lastensa kanssa! - Näitä hyväksikäyttäjiä näyttää vaan aina löytyvän! Hävetkää!
Tää on kyllä ainakin oman lähipiirini tietäen ihan totaalista paskapuhetta, kuten opetusministerimme sanoo.
En edes pysty kuvittelemaan, että omat lapsemme olisivat olleet omilla vanhemmillamme hoidossa edes puolta siitä, mitä me 70-luvun lapset olimme. Olimme siis ihan jatkuvasti isovanhemmilla hoidossa ja niin olivat ihan kaikki kaveritkin. Kun sairastuimme, meidät vietiin mummolaan, jotta äiti ja isä pääsivät töihin. Kun äitiysloma loppui siihen 3 kk kohdalle, mummit riensivät hoitamaan vauvoja kun äiti palasi töihin. Kun kesäloma alkoi lapsilla koulusta 31.5. siirtyi päivähoito mummolaan ja mökeille. Kukaan kaveri ei oikein ollut kaupungissa, kaikki olivat mummolassa. Niille, joilla ei ollut mökkiä ja mummolaa, oli kesäsiirtoloita.
Suuret ikäluokat hoidattivat mitä suurimmassa määrin omat lapsensa vanhemmillaan, mutta aika toki kultaa muistot ja poikkeuksiakin on. Mutta oli todellakin aivan maan tapa, että isovanhemmat hoitivat näiden boomereiden harvat lapset kaikki kesät ja muut loma-ajat. Nyt eläkeläisinä he eivät jaksa, halua ja ehdi hoitamaan omien muilla hoidatettujen lapsien lapsia. Ja se on ihan ok.
Kesäsiirtolatoiminta oli tarkoitettu vähävaraisille kaupunkilaislapsille ja niihin valittiin lapset sosiaalisin perustein. Näillä lapsilla ei siis ollut mummoloita syystä tai toisesta eikä muuta mahdollisuutta viettää kesälomaa maalaisympäristössä.
Lasten eripituisia kesäleirejä on ollut aina, harrastuspohjaisia tai muuten. Mun lapsi oli ainakin neljänä kesänä kaksi tai kolme viikkoa kestävällä ratsastusleirillä. Ne ei olleet halpoja juttuja. Säästin talven aikaan rahaa, että lapsi pääsee suuresti haluamalleen leirille. Siis 80-luvulla. Olin yksinhuoltaja ja pienipalkkainen.
Itsekäs vanhempi siis olin? Hoidatin lapseni leirillä?
Äidilläni en lasta hoidattanut kuin joskus aivan hätätapauksessa, koska äitini oli sairas. Päiväkodissa minun lapsi oli ja sitten koulun jälkeen jo yksin kotona odottelemassa, että äiti tulee töistä. Hommasin kissan seuraksi ja vähän senkin takia, että lapsi tulisi varmasti koulusta suoraan kotiin, kun tiesi kissan odottavan ja tarvitsevan ruokaa ja ulosvientiä.
Ja minuako hoiti isovanhemmat muka? Milloin, missä? Ei ollut kuin yksi mummu elossa ja sokea.
Joku boomeri nyt kilahti ja otti henkilökohtaisesti :)
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän tällainen tilanne. Isovanhempi 90v asuu kotonaan, yksikään lapsenlapsista tai heidän lapsistaan ei koskaan käy luona. Ei edes koronakriisin aikana auta käymällä kaupassa tms. Ei ole koskaan kiinnostanut lapsenlapset ja heidän lapsiinsa ei ole eläissään edes koskenut sormen päällä, ei ikinä ottanut syliin tms.
Joten miksi ketään kiinnostaisi tuntematon vanhus?
Meillä taas niin, että niitä lapsenlapsia, joita on hoidettu, ei kiinnosta isovanhemmat. Aikoat, jotka siellä käy, on minun lapseni, joita isovanhempien ei tarvinnut hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma valinta, niin maksa kuin petaa kirjoitti:
Me emme ole pyytäneet apua enää moneen vuoteen, kun huomasimme ettei isovanhempia oikein kiinnosta. Korona-aika ei siis ole vaikuttanut mitenkään. Isovanhemmat voivat jatkaa rentoutumistaan yksin ja rauhassa kuten ennenkin. Harmi vain että välit lapsenlapsiin (kaikki alle 10v) ovat jääneet etäisiksi, vaikka lähellä asutaankin.
Nyt isovanhemmat vielä ”nuoria”, noin 7-kymppisiä, mutta voisi kuvitella että 10 tai 20 vuoden kuluttua olisi kiva jos olisi niitä läheisiä ketkä kävisivät kahvilla. Mutta ehkä niitä löytyy mummodiskoista, en usko että etäiseksi jääneitä lapsenlapsia kiinnostaa.
Meillä ei ole välit jääneet etäisiksi, vaikka emme heitä hoidatakaan isovanhemmilla!
Eikö teillä olla muuten tekemisissä isovanhempien kanssa kuin vain hoitosuhteessa?Me teemme perheenä paljonkin juttuja ja otamme isovanhemmat mukaan moneenkin toimintaamme.
Miten voi olla vaikea tajuta? KY-SE EI O-LE HOI-TA-MI-SES-TA! Vaan välittämisen puutteesta. Kun ne isovanhemmat ei halua käydä, ei halua soittaa, ei halua nähdä. Ei halua omia lapsiaan tai lapsenlapsiaan mitenkään elämäänsä vähääkään. Tätä tässä ketjussa kritisoidaan. En kaipaa hoitamista vaan edes vähäistä KIINNOSTUSTA.
Ei, tuo ei ole tämän ketjun aihe. Tuo on sun oman henkilökohtaisen traumasi aihe, jonka käsittelyyn yrität nyt koko ketjun valjastaa. Mutta ei se niin mee, kyllä tähän ketjuun saa muistakin lähtökohdista kirjoittaa.
Siihen, että jotkut isovanhemmat ei hoida lapsenlapsia, saattaa olla tuhansia eri syitä. Ja ne syyt voi johtua niin isovanhemmista itsestään, lasten vanhemmista tai jopa niistä lapsista.
En yhtään ihmettele, että eräs tuttuni ei hoitanut lapsenlapsiaan. Ja se johtui niistä lapsista. Kaksi erittäin vaikeata erityislasta, kummallakin vielä erilainen "erityisyys." Kumpikaan ei kuitenkaan ollut selkeästi kehitysvammainen, vaan yksinkertaisesti vaikea. Sitä jatkuvaa huutoa ja riehumista en olisi minäkään jaksanut. Yhteen aikaan toinen niistä lapsista päästeli koko ajan raastavia kimakoita kiljahduksia ilman mitään syytä. Kuin sirkkelinterä olisi kirskunut jatkuvasti korvassa. Satuin muutaman kerran toteamaan tämän itsekin.
Yksi nyt jo edesmennyt mummo kertoi, että yhtä pojanpoikaansa hän ei ottanut enää luokseen sen takia, että se lapsi teki koko ajan pahaa. Vaari oli sairas ja sänkyyn hoidettava, niin tämä poika kaikin tavoin kiusasi vaaria, kun tajusi tämän avuttomuuden. Jos ei muuta niin napsutteli sormiaan koko ajan vaarin korvanjuuressa, ettei vaari olisi saanut nukuttua. Myös mummolan pieni koira sai koko ajan kärsiä kiusanteosta. Siitä tuli sitten välirikko miniän kanssa.
Nämä nyt pahimpia, mutta voi todella jotkut lapset olla sellaisia, ettei isovanhemmat vaan pysty eikä jaksa.
Joskus voi välit nuoreen perheeseen mennä niin solmuun, että ei sitten tavata enää. Monet täälläkin kirjoittaa, että ei ole pidetty yhteyttä vuosiin eikä isovanhemmat edes nähneet lapsenlapsiaan. Mutta mistä syystä? Ei kiinnosta, kirjoitetaan. Mutta miksi ihmeessä ei kiinnosta? Onko syy jokin pieni väärinkäsitys joskus tai väärällä tavalla ilmaistu asia, josta siten otetaan nokkiin, puolin tai toisin.
Voi ne isovanhemmat olla itsekeskeisiäkin, eivät tunne halua eikä jaksavuutta olla kovin innostunut lapsensa perheestä enää. Ehkä eivät ole alunperinkään olleet mitään lapsirakkaita ja perhekeskeisiä ihmisiä. On sellaisia nykynuorissakin, perhe vaan perustetaan vaikka ei ole kykyä eikä halua toimia sen hyväksi. Tehdään vain se välttämättömin, mutta odotetaan vaan, että pääsisi eroon koko ruljanssista ja lasten aikuistuttuahan se sitten tapahtuu. Nykyään se ilmenee suurina avioerotilastoina, ja yksinhuoltajien määränä. Myös avoliittoja solmitaan ja puretaan tiuhaan tahtiin. Jos vanhemmat on vielä riidoissa keskenään, niin harvemmin sitä sitten yhteyksiä niihin toisiin isovanhempiinkaan halutaan pitää, ja silläkin lailla syntyy niitä isovanhempia, jotka ei lapsia näe eikä niistä kuule.
Vaikeita asioita, eihän kaikki ihmiset vaan tule keskenään juttuun. Niinhän sitä sanotaankin, että sukulaiset saa pyytämättään, mutta ystävät saa sentään itse valita.
Samaa mieltä. Mä oon myös tajunnut, että sukulaiset on pelkkä velvollisuus. Nyt, kun ei ole tarvinnut laukata vanhusten seuraneitinä, on olo ollut paljon vapautuneempi. Viimeinkin on vapaa-aikaa itselle ja perheelle. Lapset on kysyneet, että onko pakko mennä taas mummolaan, kun koulut alkaa. Kokevat siis samanlaisena velvollisuutena kuin koulunkin. Sanoin, että ei tarvi. Jos itse velvollisuudentunnossani alan taas käymään, en sälytä taakkaa enää lapsille. Eihän se ole kuin mun käsitykseni, mitä "hyvän ihmisen" kuuluu tehdä.
Kyllähän näitäkin isovanhempia löytyy, jotka ovat hoidattaneet lapsensa omilla vanhemmillaan tai lapset ovat 60-70-luvulla pärjäilleet ominnokkineen väljänmetsässä ja nyt uhotaan, että itte ollaan omat kakarat hoidettu niin ei tarvitse vaivautua. Toki tämä on ok olla osallistumatta, mutta turha odottaa niiltä vieraantuneilta lapsenlapsilta ja katkerilta omilta lapsilta mitään. Sitä korjaa mitä kylvää.