Miksi, oi MIKSI te vanhemmat ette hoidata lastenne puhevikoja???
Jos lapsi on henkiseltä kehitykseltään normaali, eikä ole rakenteellisia ongelmia, niin miksi ette hoida tuollaista asiaa kuntoon?
On tosi ankeaa olla puhevikainen sitten koko elämänsä. Se vie uskottavuutta monessa yhteydessä, ja sulkee kokonaan ovia monista ammateista.
Tuli vaan mieleen kun ystävälläni on kolme puhevikaista lasta, ja on vaan silleen, että ei jaksa paneutua asiaan. Mulle se vaan ottaa niin pahasti korvaan, kun oma työkin on sellainen, missä ei puhevikaisena käytännössä voi työskennellä.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Enkä kyllä tiedä yhtäkään esiintyvää radio- tai tv-toimittajaa, joilla olisi selkeä puhevika. Taustalla toki voi häärätä monenlaista, mutta ovia se puhevika edelleen vaan väistämättä sulkee.
Juuri linkkasin Tero Karhuun, joka on mm. urheiluselostaja. Etsi videoita hänen puhumisestaan. Ärrän sorauttelu ei häiritse työtä lainkaan.
Kyllä meillä on tehty äänneharjoituksia molempien kanssa silloin kun minun kyvyt riittää motivointiin niin että harjoittelusta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Esikoisen kohdalla tämä johti äännevirheiden korjaantumiseen, kuopuksen (6v) kanssa äänneharjoittelu on tauolla koska se tuskastuttaa ja suututtaa lasta ja tuntuu hänestä hänen osaamattomuutensa osoittelulta vaikka parhaani teen (lapsella on nyt muutenkin joku vaihe että kestää todella, todella huonosti sitä että ei osaa kaikkea tai ole nopein ja paras ja voittaja, liittynee ikään). Äänneharjoittelu ei ole jotain mitä lapseen voi kaataa ylhäältä päin vaan se vaatii siltä lapselta sinnikkyyttä ja motivaatiota, ja joskus sen väkisin läpi puskeminen tekee enemmän haittaa itsetunnolle kuin hyötyä puheelle. Ymmärräthän myös ettei se välttämättä ole ainoa asia joka on lapselle hankala tai jota erityisesti harjoitellaan, ja silloin pitää priorisoida ettei arki ole vain lapsen vikojen ja puutteiden ympärillä tanssimista.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että nämä(kin) on asioita joista vanhemman kuuluu kiinnostua ja välittää lapsen tarpeet ja kokonaisuuden huomioiden.
Miksi te äidit ette korjaa omia virheitänne?
16-vuotiaalla pojallani on r-vika, tai pidän sitä paremminkin ominisuutena. Tässä kaupungissa on pula puheterapeuteista ja terapeutti suoraan sanoikin, että ei ole resursseja hoitaa. Kävimme terapeutilla, koska poika on autismin kirjolla, oppi puhumaan vasta 4-vuotiaana. Nuoremman lapsen kohdalla saatiin puheterapiaa puuttuvien kirjaimien takia ja se auttoikin.
Mun mielestä puheviat ovat vain persoonallisia, enkä niihin juuri kiinnitä huomiota. Toki voi olla ongelmallista jos useita äänteitä puuttuu. Onhan Tarja Halosellakin puhevika, eikä se estänyt häntä tulemasta presidentiksi.
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään koulussa ne kyllä lykätään puheopettajan hoiviin.
Ei koulut nykyään puutu puhevikoihin, eikä koulussa ole mitään ”puheopettajia.” Kyllä vanhempien pitää itse hankkia lähete puheterapeutille, jos lapsi sellaista tarvitsee.
Sama homma on aknen kanssa.
Olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni, että veivät lääkäriin ennen kuin oli koko naama arvilla.
Kysyin nyt teini-ikäiseltä pojaltani, että onko sitä koskaan kiusattu tai huomauteltu r-viasta. Ei kuulemma ole. Kotona siihen ei ole myöskään kiinnitetty sen enempää huomiota. En tiedä onko poika sitten vain onnekas, vai onko nykynuoret fiksumpia.
Vierailija kirjoitti:
Sama homma on aknen kanssa.
Olen ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni, että veivät lääkäriin ennen kuin oli koko naama arvilla.
No mut just tämä! Mua ei todellakaan viety lääkäriin, huomauteltiin vain karkin syönnistä, vaikka oli ihan kunnon akne.
En ollut uskoa korviani, kun kaverin äiti suhtautui kaverin akneen tosi empaattisesti, ja todellakin vei lääkäriin, ja myöhemmin kosmetologille hoitamaan ihon lopullisesti kuntoon.
Itse hoidin ihoni sitten omalla rahalla aikuisena. Mutta monelta olisin säästynyt, jos olisi hoidettu iho kuntoon jo nuorena.
Ja ei, ei ollut kiva " ominaisuus" sekään.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enkä kyllä tiedä yhtäkään esiintyvää radio- tai tv-toimittajaa, joilla olisi selkeä puhevika. Taustalla toki voi häärätä monenlaista, mutta ovia se puhevika edelleen vaan väistämättä sulkee.
Juuri linkkasin Tero Karhuun, joka on mm. urheiluselostaja. Etsi videoita hänen puhumisestaan. Ärrän sorauttelu ei häiritse työtä lainkaan.
Uskon! EN katso urheilua, joten en ole häneen törmännyt aiemmin. Mutta poikkeushan se on, joka vahvistaa säännön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap kaikissa asioissa yhtä pinnallinen, kun nyt puhevika vie uskottavuutta?
En mä usko että ihan hirveän monessa asiassa. ENkä missään nimessä ajattele, että jos ihmisellä on puhevika, se tekisi ihmisestä jotenkin huonomman.
Mutta monia ovia se sulkee ammatillisesti ja aivan varmasti aiheuttaa pitkin elämää aika paljon ihan turhaa haittaa.
Ymmärrän hyvin monia syitä joita ihmiset on esittäneet tässä keskustelussa. Ehkä eniten ihmettelen sitä, että jotkut eivät pidä puhevikojen korjaamista kovinkaan tärkeänä. Kun itselle se on ollut tosi tärkeää.
Ap
Edelleen täällä odotellaan listaa niistä ammateista, jotka ovat mahdottomia ärrävikaiselle.
Ei ehkä täysin mahdottomia, mutta jo opiskelemaan hakiessa esim. media-alalle raakataan pois selkeästi puhevikaiset. Jos haet radioon töihin, niin täytyy aikamoinen ihmejannu olla, että ääneen pääsee vaikkapa kunnon kurkku-ärrällä. Tai TV-töihin. Ja joo Lola oli, mutta hän olikin ensin missi, ja sitten vasta sai misseyden takia jonkin verran TV-töitä.
Haitata puhevika voi merkittävästi kaikissa puhumiseen perustuvissa töissä, kuten opettajilla, myyntityötä tekevillä jne.
Olen opiskellut media-alaa, ja voin kertoa että ei raakata pois puhevikaisia. Ja esimerkiksi televisiossa yhtä ruutunaamaa kohti on monta taustatyön tekijää, joilla saa ärrä sorahtaa ihan vapaasti.
Media-alalla, etkä osaa yhdyssanoja? No mutta mä olen ollut valitsemassa niitä ihmisiä, jotka haluavat radioon töihin. Ja niitä jotka haluavat opiskelemaan radio-ja tv-alaa. Riippuu varmasti paikastakin millaiset ovat pääsykokeet, mutta monissa on näin.
Enkä kyllä tiedä yhtäkään esiintyvää radio- tai tv-toimittajaa, joilla olisi selkeä puhevika. Taustalla toki voi häärätä monenlaista, mutta ovia se puhevika edelleen vaan väistämättä sulkee.
Taustatyötä tekevä ihminen on taustatyön tekijä. Aivan kuten vaikkapa täytekakun tekevä ihminen on täytekakun tekijä, ei täytekakuntekijä.
Aina hauskaa kun joku huomauttee yhdyssanoista vaikkei itse osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli tän mun aloituksen pointti. Jos lapsella on ( oletettavasti) valmiuksia, ja vanhemmilla selkeästi resursseja, niin miten ihmeessä tällaiseen asiaan puuttumista ei pidä tärkeänä?Ap
Yleensä puhevika on pelkästään esteettinen haitta eikä vaikuta ymmärtämiseen millään tavalla.
Pitäisikö muihinkin esteettisiin haittoihin suhtautua samalla tavalla. Suurinenäiset lapset leikkaukseen ja niin edespäin.
Kannattaako kielten opiskelu jättää sikseen, jos ei opi tuottamaan täysin oikein opiskeltavan kielen äänteitä? Monet eivät opi. Esimerkiksi espanjalaistyylinen ärrä jää monilta oppimatta.
Äänteen opiskelu vaatii ainoastaan harjoittelua, ei mitään operaatiota. Uskon, että jos lapsella olisi poikkeuksellinen nenä, ja sen saisi normaaliksi pienellä harjoittelulla, aika moni tekisi niin.
Jopa ministeriön virkamiestaholla on puhevikoja. Ei osata sanoa äätä. Puhe on pelkkää aa-aa-aata ja päättämistä kun pitäisi sanoa päättämistä. nyt tv 1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap kaikissa asioissa yhtä pinnallinen, kun nyt puhevika vie uskottavuutta?
En mä usko että ihan hirveän monessa asiassa. ENkä missään nimessä ajattele, että jos ihmisellä on puhevika, se tekisi ihmisestä jotenkin huonomman.
Mutta monia ovia se sulkee ammatillisesti ja aivan varmasti aiheuttaa pitkin elämää aika paljon ihan turhaa haittaa.
Ymmärrän hyvin monia syitä joita ihmiset on esittäneet tässä keskustelussa. Ehkä eniten ihmettelen sitä, että jotkut eivät pidä puhevikojen korjaamista kovinkaan tärkeänä. Kun itselle se on ollut tosi tärkeää.
Ap
Edelleen täällä odotellaan listaa niistä ammateista, jotka ovat mahdottomia ärrävikaiselle.
Ei ehkä täysin mahdottomia, mutta jo opiskelemaan hakiessa esim. media-alalle raakataan pois selkeästi puhevikaiset. Jos haet radioon töihin, niin täytyy aikamoinen ihmejannu olla, että ääneen pääsee vaikkapa kunnon kurkku-ärrällä. Tai TV-töihin. Ja joo Lola oli, mutta hän olikin ensin missi, ja sitten vasta sai misseyden takia jonkin verran TV-töitä.
Haitata puhevika voi merkittävästi kaikissa puhumiseen perustuvissa töissä, kuten opettajilla, myyntityötä tekevillä jne.
Olen opiskellut media-alaa, ja voin kertoa että ei raakata pois puhevikaisia. Ja esimerkiksi televisiossa yhtä ruutunaamaa kohti on monta taustatyön tekijää, joilla saa ärrä sorahtaa ihan vapaasti.
Media-alalla, etkä osaa yhdyssanoja? No mutta mä olen ollut valitsemassa niitä ihmisiä, jotka haluavat radioon töihin. Ja niitä jotka haluavat opiskelemaan radio-ja tv-alaa. Riippuu varmasti paikastakin millaiset ovat pääsykokeet, mutta monissa on näin.
Enkä kyllä tiedä yhtäkään esiintyvää radio- tai tv-toimittajaa, joilla olisi selkeä puhevika. Taustalla toki voi häärätä monenlaista, mutta ovia se puhevika edelleen vaan väistämättä sulkee.
Taustatyötä tekevä ihminen on taustatyön tekijä. Aivan kuten vaikkapa täytekakun tekevä ihminen on täytekakun tekijä, ei täytekakuntekijä.
Aina hauskaa kun joku huomauttee yhdyssanoista vaikkei itse osaa.
Onko työntekijä siis mielestäsi työn tekijä? Jos ei ole, niin miten taustatyöntekijä ei mielestäsi ole yhdyssana. Joo voi saivarrella, mutta oikeampi versio on taustatyöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli tän mun aloituksen pointti. Jos lapsella on ( oletettavasti) valmiuksia, ja vanhemmilla selkeästi resursseja, niin miten ihmeessä tällaiseen asiaan puuttumista ei pidä tärkeänä?Ap
Yleensä puhevika on pelkästään esteettinen haitta eikä vaikuta ymmärtämiseen millään tavalla.
Pitäisikö muihinkin esteettisiin haittoihin suhtautua samalla tavalla. Suurinenäiset lapset leikkaukseen ja niin edespäin.
Kannattaako kielten opiskelu jättää sikseen, jos ei opi tuottamaan täysin oikein opiskeltavan kielen äänteitä? Monet eivät opi. Esimerkiksi espanjalaistyylinen ärrä jää monilta oppimatta.
Äänteen opiskelu vaatii ainoastaan harjoittelua, ei mitään operaatiota. Uskon, että jos lapsella olisi poikkeuksellinen nenä, ja sen saisi normaaliksi pienellä harjoittelulla, aika moni tekisi niin.
Koskaan kuullut esim. kielijänteestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap kaikissa asioissa yhtä pinnallinen, kun nyt puhevika vie uskottavuutta?
En mä usko että ihan hirveän monessa asiassa. ENkä missään nimessä ajattele, että jos ihmisellä on puhevika, se tekisi ihmisestä jotenkin huonomman.
Mutta monia ovia se sulkee ammatillisesti ja aivan varmasti aiheuttaa pitkin elämää aika paljon ihan turhaa haittaa.
Ymmärrän hyvin monia syitä joita ihmiset on esittäneet tässä keskustelussa. Ehkä eniten ihmettelen sitä, että jotkut eivät pidä puhevikojen korjaamista kovinkaan tärkeänä. Kun itselle se on ollut tosi tärkeää.
Ap
Edelleen täällä odotellaan listaa niistä ammateista, jotka ovat mahdottomia ärrävikaiselle.
Ei ehkä täysin mahdottomia, mutta jo opiskelemaan hakiessa esim. media-alalle raakataan pois selkeästi puhevikaiset. Jos haet radioon töihin, niin täytyy aikamoinen ihmejannu olla, että ääneen pääsee vaikkapa kunnon kurkku-ärrällä. Tai TV-töihin. Ja joo Lola oli, mutta hän olikin ensin missi, ja sitten vasta sai misseyden takia jonkin verran TV-töitä.
Haitata puhevika voi merkittävästi kaikissa puhumiseen perustuvissa töissä, kuten opettajilla, myyntityötä tekevillä jne.
Olen opiskellut media-alaa, ja voin kertoa että ei raakata pois puhevikaisia. Ja esimerkiksi televisiossa yhtä ruutunaamaa kohti on monta taustatyön tekijää, joilla saa ärrä sorahtaa ihan vapaasti.
Media-alalla, etkä osaa yhdyssanoja? No mutta mä olen ollut valitsemassa niitä ihmisiä, jotka haluavat radioon töihin. Ja niitä jotka haluavat opiskelemaan radio-ja tv-alaa. Riippuu varmasti paikastakin millaiset ovat pääsykokeet, mutta monissa on näin.
Enkä kyllä tiedä yhtäkään esiintyvää radio- tai tv-toimittajaa, joilla olisi selkeä puhevika. Taustalla toki voi häärätä monenlaista, mutta ovia se puhevika edelleen vaan väistämättä sulkee.
Taustatyötä tekevä ihminen on taustatyön tekijä. Aivan kuten vaikkapa täytekakun tekevä ihminen on täytekakun tekijä, ei täytekakuntekijä.
Aina hauskaa kun joku huomauttee yhdyssanoista vaikkei itse osaa.
Onko työntekijä siis mielestäsi työn tekijä? Jos ei ole, niin miten taustatyöntekijä ei mielestäsi ole yhdyssana. Joo voi saivarrella, mutta oikeampi versio on taustatyöntekijä.
Näissä on sävyero, kuten usein genetiivin sisältävissä yhdyssanoissa. Henkilö, joka tekee jonkin työn, on sen nimenomaisen asian tekijä. Voit puhua jonkin tietyn kirjan tekijästä, muttet kirjantekijästä.
Sitten erikseen on ammattinimikkeitä kuten sosiaalityöntekijä. Media- alalla ei ole olemassa sellaista nimikettä kuin ”taustatyöntekijä”. Puhutaan taustatoimittajista, graafikoista, jne. Mutta ei koskaan taustatyöntekijöistä vaan taustatyötä tekevistä ihmisistä, taustatyön tekijöistä.
Apua, toivottavasti kukaan ei luule ettei lapseni ole puheterapiassa. On ollut jo kolmatta vuotta...
Mihin ees tarvii suomalaista ärrää, amerikkalainen on paljon hienompi. Englanti on muutenkin ylivertainen kieli!
No vitsi vitsi. Englantia äidinkielenään puhuvilla voi olla vaikeuksia pyöräyttää ärrää, joka sitten häiritsee esimerkiksi espanjan tai suomen kielen ääntämisen oppimista. Sen sijaan englannin r on semihelppo oppia.
Yleensä puhevika on pelkästään esteettinen haitta eikä vaikuta ymmärtämiseen millään tavalla.
Pitäisikö muihinkin esteettisiin haittoihin suhtautua samalla tavalla. Suurinenäiset lapset leikkaukseen ja niin edespäin.
Kannattaako kielten opiskelu jättää sikseen, jos ei opi tuottamaan täysin oikein opiskeltavan kielen äänteitä? Monet eivät opi. Esimerkiksi espanjalaistyylinen ärrä jää monilta oppimatta.