Lue keskustelun säännöt.
Miksi, oi MIKSI te vanhemmat ette hoidata lastenne puhevikoja???
07.05.2020 |
Jos lapsi on henkiseltä kehitykseltään normaali, eikä ole rakenteellisia ongelmia, niin miksi ette hoida tuollaista asiaa kuntoon?
On tosi ankeaa olla puhevikainen sitten koko elämänsä. Se vie uskottavuutta monessa yhteydessä, ja sulkee kokonaan ovia monista ammateista.
Tuli vaan mieleen kun ystävälläni on kolme puhevikaista lasta, ja on vaan silleen, että ei jaksa paneutua asiaan. Mulle se vaan ottaa niin pahasti korvaan, kun oma työkin on sellainen, missä ei puhevikaisena käytännössä voi työskennellä.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmiten se nimenomaan on vanhempien panoksesta kiinni jos kyse jostain yksittäisestä äännevirheestä.
Puheterapeutin ohjausta äännevirheisiin voi ostaa myös netistä jos oman paikkakunnan jonot terveyskeskukseen on pitkät. Näissä nettiterapioissa on tosi hyvät tulokset kun vanhemmat tekee harjoituksia lapsen kanssa ja kyse on normaalikirjon äännevirheestä. Terveyskeskuksen ohjantakäynneistä ei ole mitään hyötyä jos vanhemmat eivät tee harjoitteita kotona.
En minäkään käsitä miksei noin pientä asiaa voi hoitaa.
t. vaikeiden puheen ja kielen ongelmien parissa työskentelevä puheterapeutti
Miksiköhän meidän puheterapeutti on sitä mieltä, että nettiterapiat ei sovellu lapsille? Sanoi, että ruudun kautta ei pysty tarpeeksi hyvin ohjaamaan lasta.
Koska se on hänen yksittäinen mielipiteensä mille varmasti hänellä on omat kokemusperäiset perusteensa. Tiedän pari yritystä missä näitä nettiterapioita menestyksekkäästi vedetään. Itsekään en pidä etänä työskentelystä mutta kyllä sillä tuloksia vaan saadaan. puheterapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
R-vian pystyy vanhempikin korjaamaan. On helppoa.
Luokkakaveri kävi r-vian vuoksi puheterapiassa ekaluokan alusta ysiluokan loppuun eikä oppinut.
Tiemme erosivat, enkä tiedä onko sittemmin oppinut ärränsä. Mutta en siis helpoksi sanoisi ainakaan.
Itsekin ihmettelin tätä aiemmin, kun oma kokemukseni 90-luvun alkupuolelta oli se, että kaikki joilla oli vähääkään mitään hienoista puhevikaa kävivät ala-asteella puheopetuksessa, eikä puhevikoja enää vanhempana ollut kellään. Sitten kävinkin ilmi, että nykyään sitä puheopetusta ei niin vaan saakaan, jos ei ole itsellä laittaa suuria rahoja yksityiseen puheterapeuttiin, ihmekään, että puhevikaisia lapsia ja nuoria on niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni r-vika ei meinaa korjautua millään. Paneuduttu on.
Ei olla saatu korjattua 12-vuotiaan pojan R-vikaa. Ei se enää kovin pahalta kuulosta ja osaa sen oikein sanoa muttei osaa käyttää sitä puheessa. Poikaa ei ole koskaan kiinnostanut opetella. Hän on vaan lakonisesti todennut puheterapioiden jälkeen ettei aio harjoitella. Sovittiin muutaman vuoden säännöllisen epäsäännöllisen terapian jälkeen että ei maksa vaivaa opetella enempää. Hänellä kyllä epätyypillinen autismi.
Tyttärelläni myös sama vaiva. Sanoo sen niin hyvin kuitenkin että hämäsi aikanaan neuvolatätiäkin. R ei tärise kitalaessa vaan siinä ilmassa suun keskellä. Ei hoideta sitä kun on niin lievä. Puheterapeutilla käynyt parisen kertaa koulussa.
Olen syntynyt 1980 ja sössötän minkä lisäksi minulla on R ja L-viat, kaikki tämä liian tiukan kieljänteen takia. Kävin koko ala-asteen puheterapiassa mutta eihän se auttanut, kun jänne olisi pitänyt leikata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On näitä palveluja netissäkin, jos todella haluaa lastaan auttaa:
Jotkut aikuiset on nykyään jopa ylpeitä siitä, että lapsi puhuu "kuin amerikkalainen" kun ei osaa ärrää. Ollaan niin international katsos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai puhevika on korjattava. Ja miten sitten, kun puhevikainen vanhempi yrittää opettaa omaa lastaan? Näin kerran tarhanpihalla, kun noin 4-vuotiaalla oli roska kädessä ja ulkomaalainen äiti huusi "loska, loska" ja osoitti roskista. Lapsi tuijotti hämillään loskaista maata.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin ihmettelin tätä aiemmin, kun oma kokemukseni 90-luvun alkupuolelta oli se, että kaikki joilla oli vähääkään mitään hienoista puhevikaa kävivät ala-asteella puheopetuksessa, eikä puhevikoja enää vanhempana ollut kellään. Sitten kävinkin ilmi, että nykyään sitä puheopetusta ei niin vaan saakaan, jos ei ole itsellä laittaa suuria rahoja yksityiseen puheterapeuttiin, ihmekään, että puhevikaisia lapsia ja nuoria on niin paljon.
Vantaalla pääsee heti puheterapiaan R-vian takia ja paljon pitää tehdä myös kotona, mutta terapia on vain 5-6-vuotiaille. Koululaisia ei enää opeteta, vaan se on sitten ominaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut puhevikaista lasta. Ohjeet saatu neuvolasta. Tarkastuskäynnit kunnallisella tai yksityisellä terapeutilla. Molemmat oppivat puuttuvat kirjaimet. Toisen suun lihaksisto oli liian heikko tuottamaan esim r-kirjainta. Joten säännöllistä treeniä, ihan kuin urheillessa. Pitkä taival, mutta tuotti tulosta.
Ohjeet saat vaikka neuvolasta, mutta vaatii sitoutumista perheeltä esim 10 min/pv.
Vaatii sitoutumista, mutta tulokset eivät näy heti eikä lasta pidä painostaa puhumaan oikein. Juuri puheterapeutti kehoitti pitämään myös lomia harjoittelusta ja olla puuttumatta väärään ääntämiseen ja pikemminkin kannustaa oikeaan hyvillä hetkillä. Me tehdään paljon töitä asian eteen, vaikkei ulkopuoliselle siltä ehkä näytä. Tärkeämpää on ettei puhumisesta aiheudu traumaa itsessään jos koko ajan on korjaamassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaikki ei vaan opi kaikkea. Meillä lapsi ei osaa sanoa r-kirjainta. On nyt 13v. On harjoiteltu 5 -vuotiaasta saakka. Käyty r-ryhmissä, puheterapeutilla omalla kustannuksella, harjoiteltu kaikilla harjoituksilla mitä on. Remulaattorilla myös tärisyteltiin.
Välinpitämättömyys on sitten toinen juttu. Toki suurin osa lapsista oppii esim ärrän itsestään kun aika on kypsä.
Itse hyväksyin sen, että kunnallista puheterapiaa ei enää saa, niin kuin joskus 90-luvulla. Soitin yksityisiä puheterapeutteja monia läpi ennen kuin tärppäsi. Noin puoli vuotta, 15 kertaa, harjoituksia joka päivä, ja viimein poika oppi ärrän. Voi miten olen edelleen tyytyväinen.
Lähipiirissä vanhempia, joiden kaikilla lapsilla r-vikaa. Ei muka ole varaa puheterapiaan, mutta etelän reissuihin kyllä on varaa! Kyllä se puheterapuetille vienti olisi parempi. Mutta se vaatii myös vanhemmalta viitseliäisyyttä rahan lisäksi. Mutta on satsaus lapseen, joka kannattaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1980 ja sössötän minkä lisäksi minulla on R ja L-viat, kaikki tämä liian tiukan kieljänteen takia. Kävin koko ala-asteen puheterapiassa mutta eihän se auttanut, kun jänne olisi pitänyt leikata!
Kasari olikin vähän eri aikaa. Ei silloin huolestuttu edes lapsen kieroista silmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
R-vian pystyy vanhempikin korjaamaan. On helppoa.
No eipä ole niin yksinkertaista aina. Itse opin sanomaan r-kirjaimen vasta yli 20-vuotiaana. Kävin kyllä puheterapeutilla lapsena useita jaksoja ja tehtiin paljon kotiharjoittelua, mutta ei vaan naksahtanut kohdalleen. Aikuisena päätin alkaa itsenäisesti taas harjoitella ja sen harjoittelun myötä vihdoin ja viimein onnistuikin r-äänteen muodostaminen.
Sama. Kävin lapsena puheterapiassa enkä vaan oppinut r:ää. Opettelin lopulta itse yli parikymppisenä netistä löytyneillä ohjeilla. Hirveä työhän se oli, kun käytännössä koko suun asento piti opetella uusiksi, mutta lopulta se onnistui. Hyvä niin, koska välttelin aikoinaan esimerkiksi itseni esittelyä, koska etunimessäni on r.
Mitä ovia se sulkee? Presidentilläkin on r-vika.
Nyt on pakko kommentoida. Kävin monella eri puheterapeutilla kouluaikana, en oppinut. Aikuisena menin puheterapeutille ja hän laittoi minut makaamaan niin että pää taipui sohvan laidan yli, eli pää mnei niskasta alaspäin jos tajuatte. Painovoima teki homman ja täry löytyi.
Sitten alkoi pitkä taival löytää r puheeseen, aloitettiin or- ja ar-sanoilla ja niihinkin laitettiin d sinne väliin eli arkku sanottiin adrkku jne. Kävelylenkeillä täryttelin jotta kieli oppi menemään oikeaan paikkaan.
Voi sitä onnea kun pystyi sanomaan ir (mirja)ja er (pieru) ja etenkin tr (traktori).
Vanhemmat eivät saisi hyväksyä väärää äännettä, koulussa tulee kiusatuksi ja moneen työhön se on este, ei hauska, pikantti ominaisuus.
Joten nyt kaikki täryttelemään, lapsille autoja käteen ja autojen pitää sanoa tran tran...
En saanut r-vian vuoksi kunnalta lähetettä puheterapeutille. Lisäksi koululääkäri sanoi, ettei niitä enää nykyään hoideta, eikä antanut lähetettä.
Maksoin kalliita yksityisiä r-kouluja itse, eivät auttaneet. Lopulta terapeutti sanoi, että lapsella on rakenteellinen vika suun alueella.
Maksoin yksityislääkärin, joka totesi, että pitää leikata, johtuu siitä, ettei ole oiottu hsmpaita ajoissa.
Vein kunnan hammaslääkäriin ja kysyin, miksei ole oiottu. Tarkisti potilastiedoista, että vuosia aiemmin on ollut merkintä, että kannattaisi harkita, mutta sitten ei ole tehty mitään, eikä siitä ole minullekaan kerrottu. Vaadin oikomista, todettiin, että pitäisi ensin leikata ja sitten vasta oikoa ja vasta oikomisen jälkeen on hyötyä puheterapiasta. Sanoin että tehdään niin. Leikkaukseen olisi päässyt puolen vuoden päästä.
Vein omalla rahalla yksityiselle leikkaukseen samantien. Sitten pääsi muutaman kuukauden päästä kunnalliseen oikomishoitoon, joka tulee kestämään, kunnes lapsi on n 18 v. Puheterapiaa ei kuulemma kannata aloittaa sitä ennen. Lapsi on nyt peruskoulussa!
Vein sitten omalla rahalla taas kerran yksityiselle puheterapiaan.
Näin toimii terveydenhuolto Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on ollut 3 vuotta jonossa puheterapeutille. Kerran vuodessa sieltä soitetaan, onko tarve vielä. On. Kunnassamme ei vaan ole puheterapeuttia, joten jonotellaan vielä... että näin niitä ärrävikoja hoidetaan.
Ne harjoitteet löytyy taatusti myös netistä ihan ilmaiseksi.
Ja jos ei ole tarkkana, lapsi oppii uuden puhevian.
Netissä on satoja ohjeita juoksemiseen ja niiden perusteella opit takuuvarmasti väärän tekniikan, jos et ole tarkkana.
Mulla on r-vika, jota lapsena yritettiin kunnallisella puheterapeutilla korjata, mutta eipä auttanut. Äidin kanssa tärisytettiin ja pärisytettiin kotonakin niitä harjoituksia. Kaikkia puhevikoja ei vain saa korjattua.
Mutta ap:lle ja muillekin tiedoksi: pienillä alle kouluikäisillä saakin olla puhevikoja. Monet niistä korjaantuvat itsekseen, kun suun motoriikka vähän kehittyy.