Lue keskustelun säännöt.
Te, joilla menee omasta mielestänne hyvin elämässä...
Minkä tekemienne päätösten ja tapahtumien uskotte eniten vaikuttaneen eniten siihen, että elämästänne tuli onnellinen ja menestyksekäs? Esim. oliko se haku, johonkin tiettyyn opiskelupaikkaan, muutto ulkomaalle, luonteenpiirre jne...
Kommentit (229)
Vastaan vaan blaa-blaa-blaa ja uppoan keskusteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt 55 vuotiaana menee hyvin, itse asiassa loistavasti. Ennen teki töitä paljon(liikaa) ja ihan harakkana keräsi kiiltävää ja kahisevaa. Kunnes syöpä pysäytti ja otti ajan sekä voimat 3 vuodeksi.
En enään juokse kilpaa kenekään tai minkään kanssa. Elämä kivaa kun ymmärtää, että kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, vaan ottaa vastaa tulevan, tekeen mitä kohtuudeella jaksaa ja itse haluaa.
Siis terve itsekkyys on hyväksi, mutta harkiten käytettynä.
Sitkeys ja sinnikkyys, periksiantamattomuus.
Koulutin itseäni hyvin vaikka olin sosiaalisesti eristäytynyt ja yksinäinen. Tein mitä tahansa muuta työtä ennen kuin pääsin oman alani töihin eli elätin itseni työllä, en velalla.
Kiipesin uralla ja luin kirjoja iltaisinkin koska edelleenkin olin yksinäinen, en silti luovuttanut.
Lopulta löytyis hyvä mies, siinäkin oli sitkeällä sinnillä osuutensa: 3 vuotta kahlasin toivottoman tuntuisessa
Tinderissä. Lapsia ei meinannut tulla ja taas tarvittiin sitkeyttä: 5 kierrosta lapsettomuushoitoja.
Nyt 40v nautin elämästäni ok-talossa, kohtuullisella työmäärällä (asema työelämässä mahdollistaa keventämisen ja silti riittävän taloudellisen toimeentulon) rakkaan perheeni kanssa.
Paljon elämä on ottanut, mutta paljon myös antanut. Aina olen Luojaltakin rukoillut voimia.
Uskon, että muiden auttaminen aina on osittain tuonut minulle myös onnea elämään. Olen aina auttanut vähävaraisia ja tietysti lähipiiriäni aina kun on itsellä ollut mahdollisuus.
Olen aina ollut ahkera, yrittäjä henkinen, fiksu ja empaattinen.
Kahlasin amis/yo pohjalta hyvällä työnteolla pisteeseen, jossa nyt olen työelämässä. Olen saanut jatkuvasti ylennyksiä ja uusia työpaikkoja.
Olen 33v nainen, jolla on upea aviomies, 2 ihanaa lasta ja hyvässä asemassa töissä, josta saan erittäin hyvän korvauksen. Elämä on todella hyvin.
Tuuri, jonka takia minun ei ole tarvinnut kärsiä isommista terveysongelmista. Saman sattuman kautta on tullut myös riittävät älynlahjat, joilla on pärjännyt opiskeluissa, mikä on taas johtanut osaltaan hyvään ammattiin ja palkkaan.
Jotkin kotikasvatuksesta tulleet asenteet ovat olleet isoja rakennuspalikoita myöhemmälle menestykselle, toki sekin on tuuria, että ei ole syntynyt aivan kyvyttömille vanhemmille. Näistä opituista asenteista tärkeimpiä ovat olleet järkevä rahankäyttö ja opiskelun tärkeys.
Varsinaisista omista päätöksistä hyvän elämän mahdollistaa varmaan eniten päätös olla tekemättä lapsia. Elämä on rauhallista ja mukavaa, aikaa on liikunnalle, levolle ja omille kiinnostuksenkohteille, mikä kaikki kohottaa elämänlaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan olosuhteet, sattumat ja oma luonne. Olen elänyt perusvaatimattoman lapsuuden, enkä ikinä ole tavoitellut kuuta taivaalta. Sattuman kauppaa oli kaveripiiri, jonka mukana kuljin lukioon ja hyviin jatko-opintoihin. Luonteeltani olen sopeutuva, älykäs ja neuvokas, ja näiden avulla olen pärjäänyt hyvin työelämässä ja saavuttanut uran, johon olen tyytyväinen. Sattuman ja perimän kauppaa lienee hyvä terveys. Myöskin hyvän kumppanin löytäminen lienee ollut kiinni sekä sattumasta että omasta luonteestani.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia miettiä, mistä mikäkin johtuu. En ole mukana missään sosiaalisessa mediassa, joten en vertaile elämääni tuntemattomien elämään, ja tuttujen elämään vertailu taas ei aiheuta kateutta tai muita negatiivisia tunteita. Pidän elämääni hyvinkin tyydyttävänä, ja miksi en pitäisi. Lapset on saatu kunnialla pärjääviksi ja onnellisiksi aikuisiksi. oma elämä on hyvin pitkälti sellaista, mitä sen haluan olevan. Erityisiä rikkauksia ei ole eikä mitään sen kummempia hienouksia, mutta hyvä ja omannäköinen arki ja pyhät siinä välissä.
Nyt menee hyvin kun ei valita. Olemme eläkkeellä, työelämän stressi takana, rankka 3-vuorotyö, unirytmit olivat ihan sekaisin vuosikymmenet. Olemme tyytyväisiä pieniin eläkkeisiin ja siihen kun rahat riittävät vuokraan, ruokaan, laskuihin ym. välttämättömään. Luxusta on jo auton piti, välttämätön maalla asuessa. Kiitollinen olen tästä elämänvaiheessa 🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olosuhteet ja tietynlainen varovaisuus.
Sain haluamani opiskelupaikan, työpaikan ja uran sillä tavalla, että pyrin toimimaan ja tekemään työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja välttelemällä virheitä.
Samoin kävi myös rakkauselämässä, nykyisin avioliitossa. Pyrin tekemään oikeita valintoja, tekemään töitä ja välttelemään typeryyksiä. Eli toisin sanoen olemalla miellyttävä ja välttelemällä huonoa käytöstä toista osapuolta kohtaan.
Tietysti hyvällä tuurilla on aina osuutta, mutta minusta elämä on siinä mielessä kestävyyslaji, että ei välttämättä tarvitse tehdä töitä urakkahullun lailla jatkuvasti, vaan ennemminkin pohtia, mitä mahdollisia sudenkuoppia tässä elämänkulussa saattaisi vaania, pyrkiä tunnistamaan tällaiset tilanteet jo etukäteen, ja kaiken kaikkiaan välttelemään tyhmyyksiä.
Minusta elämän "oikeat valinnat" ovat ennen kaikkea valintoja, jotka ovat vähiten tyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut oikeassa kohdassa oikeaan aikaan. Pari krt työelämässä tapahtunut aika uskonaton onnenpotku.
Ekan kerran kilpailija päätti laajentaa ja myös työnantaja joutui ottamaan ihmisiä juuri valmistuneita.
Ekoissa yt.ssä olin raskaana, kuten tokissa ja sitten uusi omistaja, tunsin hänen tyttären, kymmenien vuosien takaa.
Puolisoni tapasin netissä, sattumaa sekin on.
Mutta ihan tsägää oli sekin, että olit valmistunut? Jos saa hyvän työn opintojen vuoksi, mikä siinä on sitä tuuria?
Vuotta aikaisemmin ei kukaan palkannut vastavalmistuneita. Suomessa 2 isoa työnantajaa ja ihmiset liikkuivat. Ja paljon pieniä yrittäjiä. Toinen näistä päätti laajentaa Suomen suurimmaksi ja vei toiselta paljon työntekijöitä. Työntekijällä ei ollut vaihtoehtoja, kun palkata juuri valmistuneita ja käyttää paljon aikaa perehdytykseen.
Talo on iso ja olen liikkunut täällä kiitettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut oikeassa kohdassa oikeaan aikaan. Pari krt työelämässä tapahtunut aika uskonaton onnenpotku.
Ekan kerran kilpailija päätti laajentaa ja myös työnantaja joutui ottamaan ihmisiä juuri valmistuneita.
Ekoissa yt.ssä olin raskaana, kuten tokissa ja sitten uusi omistaja, tunsin hänen tyttären, kymmenien vuosien takaa.
Puolisoni tapasin netissä, sattumaa sekin on.
Mutta ihan tsägää oli sekin, että olit valmistunut? Jos saa hyvän työn opintojen vuoksi, mikä siinä on sitä tuuria?
Vuotta aikaisemmin ei kukaan palkannut vastavalmistuneita. Suomessa 2 isoa työnantajaa ja ihmiset liikkuivat. Ja paljon pieniä yrittäjiä. Toinen näistä päätti laajentaa Suomen suurimmaksi ja vei toiselta paljon työntekijöitä. Työntekijällä ei ollut vaihtoehtoja, kun palkata juuri valmistuneita ja käyttää paljon aikaa perehdytykseen.
Talo on iso ja olen liikkunut täällä kiitettävästi.
Jaa, missä se tsägä oli? Ellet olisi saanut tuota työt, olisit saanut toisen koulutusta vastaan työn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäjänteisyys, päättäväisyys, taloudellisesti järkevien päätösten tekeminen.
Mistä tietää mistä päätöksistä tulee taloudellisesti järkeviä loppujen lopuksi?
Onko siinä myös tuuria?
Ainahan voi argumentoida tuurin puolesta, niinkuin luuserit aina tekee. Normaalit sen sijaan joko tietoisesti tai tietämättäån analysoivat päässään eri vaihtoehtojen todennäköisyyttä ja suotuisan/epäsuotuisan lopputuloksen vaikutusta omaan elämään.
Opiskelu ja sellainen luonne, että aina kun sattuu jotain Ikävää aivot alkavat raksuttaa ratkaisuja. Esim. Kun tarvitsin lisää rahaa, nii. Keksin mukavan sivutyön. Kun mies petti ja jätti, en jäänyt pitkäksi aikaa murehtimaan, vaan näin myös asian hyvät puolet. Kohdalle on osunut myös vakava sairaus, mutta siitä selvittiin ja mentiin eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Optimistinen asenne elämään. On asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Miten suhtaudun esim elämän vastoinkäymisiin, sairauteen, joka vei työkyvyn. Elän huippuhienoa elämää just tässä ja nyt. On toimeentulo ja ystäviä. Ja että voi itsensä kanssa hyvin, se heijastuu kaikkeen.
Monet asiat toki vaikuttaa, mutta varmaan suurin tekijä on turvallinen ja tasapainoinen lapsuus. Sain hyvät eväät elämään, perusturvallisuuden kokemuksen ja suhtaudun luottavaisesti itseeni + muihin ihmisiin. Ajattelen että ihmiset ovat hyviä ja elämä täynnä mahdollisuuksia.
Uusien asioiden oppiminen on itselleni ollut aina helppoa, esim. koulussa sujui vähällä vaivalla hyvin. Olen tunnollinen ja tykkään saada töissä kuin töissä paljon aikaan, se on vienyt eteenpäin.
Mutta joissakin kohdissa merkitystä on ollut myös tuurilla; päädyin itselleni sopivaan työpaikkaan jne. Jossain kohtaa yliopisto-opintoja oli hankalampi vaihe, jossa oli toisenlainenkin suunta avoinna ja välillä muutoin yleensä positiivinen mieli matalalla.
Sanoisin, että kannattaa olla sinnikäs ja ennakkoluuloton. Joku aluksi vähemmän houkutteleva vaihtoehto voi johtaa itselle parhaaseen paikkaan. Jokainen vaihe ei ole aina huippua ja hohdokasta, mutta tekemällä jotain pääsee yleensä eteenpäin.
Sopeutumiskyky ja go with the flow -asenne. Auttanut opiskeluissa, uusissa työpaikoissa, ulkomailla asumisessa jne.. Oikeastaan kaikissa elämänvaiheissa olen ollut tyytyväinen.
Se, että lopetin suuren yleisön kuvitelman siitä, että työ tai omaisuus on elämä. En ole koskaan ollut näin onnellinen kuin nyt käyhänä, tehdessäni työkseni mitä haluan, vaikka se ei olekaan enää rahakas ammatti.
Se että olen ottanut aina vastuun omasta elämästäni. En ole syytellyt maailmaa, valtiota tai miehiä asioista jotka minulla ei onnistu. En ole koskaan olettanut muiden korjaavan ongelmiani.
Tiedän että oikeilla valinnoilla ja ahkeruudella saan minäkin ne asiat mitkä haluan. Olen valinnut seurani tarkasti, jotta ei tarvitse valittaa. Ja toisaalta ymmärrän myös sen että joissain asioissa voi käydä huono tuuri. Osaan olla aina kiitollinen.
T. Nainen, lähdin köyhistä oloista, nyt tienaan 8000€ kuukaudessa, teen töitä noin 100h kuukaudessa ja minulla on suurperhe. Aviomies ja neljä lasta. Hoidin lapset kotona niin pitkään kuin pystyin..
Positiivisuus. Näen asiat kyllä realistisesti, mutta näen niissä myös hyvät puolet. Esim. korona-aikana oli ihanaa olla vain kotona, eikä telkasta tullut urheilua.
Päätöksistä varmaan se, että ymmärsin jo varhain, että itsensä kehittäminen kannattaa. Kun kaverit siirtyi yläasteella röökiremmiin ja alkoivat saada huonoja numeroita, etsin uudet ystävät, joita kiinnosti opiskelu. En siis lähtenyt ryhmäpaineessa mukaan. Myöhemmin entiset kaverit kehui, kuinka fiksu olin.
Olenkin nyt koreastikoulutettu ja hyvässä duunissa.
Ja joustavuus. Elämää ei voi aina kuitenkaan hallita. Pitää olla resilienssiä sopeutua ja tehdä suunnanmuutoksia. Jos jokin ei onnistu, etsitään toista tietä. Joustavuus toimii myös parisuhteessa ja perhe-elämässä.