Oman lapseni koulussa on 450 oppilasta. Pääsääntöisesti kaikilla koulu alkaa samaan aikaan. Käsiä pitäisi pestä 20 sekuntia. Laskekaa siitä.
Jos jokainen 450 oppilaasta pesee kouluun tullessa käsiään 20 sekuntia ja vesipisteitä koululla on 20 ympäri koulua, niin kuinka monta tuntia menee siihen, että oppitunnit pääsevät alkamaan?
Ja kun vihdoinkin päästään aloittamaan se ensimmäinen oppitunti, niin sitten onkin jo ruokailun aika ja sama käsienpesu alkaa uudestaan. Ruoan jälkeen olisi hyvä käydä pihalla ja sisään tullessa taas pestä käsiä 20 sekuntia.
Syksyä varten tällaiset asiat olisi voitu miettiä rauhassa, tehdä uusia lukujärjestyksiä ja muita järjestelyjä, lisätä käsidesipisteitä ja mahdollisesti jopa vesipisteitä. Nyt toukokuun viimeiset kaksi viikkoa menee käsiä pestessä koululla.
Kommentit (102)
Jokainen pesee räpylät kotonaan ennen lähtöä.
Nyt jäi aapeeltä huomioimatta se, että kouluissa on useita pesualtaita, yleensä joka ikisessä luokassakin oma ja käytävillä sekä vessoissa lisää.
Mutta: tollothan näitä aloituksia väsäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7,5 minuuttia noilla spekseillä
Laskin kans samaa. 450 opiskelijaa jaettuna 20 vesipisteellä on 22,5 opiskelijaa. Jokainen heistä on sen 20 sekuntia vesipisteellä eli yhteensä 450 sekuntia (7,5 min). Jos siinä käsienpesussa menis jopa minuutti per opiskelija, sekin olis vain yht. 22 minuuttia. En näe tässä kovin suurta ongelmaa.
Tämä pitäisi tehdä joka kerran kun tulee sisään koulurakennukseen ja ruokailujen yhteydessä. Eli vaikka välitunnit supistettaisiin kahteen niin käsienpesukertoja tulee vähintään neljä. Jonotusaika sinunkin spekseilläsi, kun siihen käsienpesuun kuitenkin menee siirtymineen enemmän kuin se 20s, 4 x n. 15 min. Se on 1h, eli yli yhden oppitunnin verran. OPetus väistämättä siis kärsii.
Todellisuus on tietenkin paljon pahempi kuin teikäläisten teoreetikoiden unelmoinneissa: mistä löydät ne 20 vesipistettä kouluissa kun ryhmät eivät myöskään saa ristetä eivät sekoittua? Niitä nyt vaan ei ole siten sijoitettuna esimerkiksi sisäänkäyntien yhteyteen. Jos edetää luokkiin saakka niin matkalla on jo naulakot, pinnat ja ovenkahvat klähmitty.
Summa summarum: näitä älynvälläyksiä suoltavat ihmiset joilla ei ole mitään hajua kouluista.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä kaikki jotain mummoäitejä, joita pelottaa koululaisten koronatartunnat?
Alle 50 vuotiaita ei ole pahemmin kuollut.
Läheisille jokainen alle tai yli 50-vuotiaan turha kuolema on tragedia. Suurin osa meistä on läheisilleen korvaamaton ja rakas, ei pelkkä numero tilastossa.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pesee räpylät kotonaan ennen lähtöä.
Nyt jäi aapeeltä huomioimatta se, että kouluissa on useita pesualtaita, yleensä joka ikisessä luokassakin oma ja käytävillä sekä vessoissa lisää.
Mutta: tollothan näitä aloituksia väsäävät.
Kun sisäänkäyntien yhteydessä tai käytävillä ei ole enää uusissa kouluissa vesipisteitä mennään luokkiin niin ovenkahvat, pinnat ja naulakot ehtivät saastua pihalla räkäisen nokkansa pyyhkineiden oppilaitten kosketteluista.
Vierailija kirjoitti:
Koulumme oppilaista 2/3 on kuljetusten varassa.
Parakeissa ei ole luokissa vesipisteitä. Eteisessä on yksi neljän luokan käyttöön = ei riitä mitenkään. Kunnan pitää loput rakentaa, jos käsiä meinataan pestä.
Eiköhän niille henkisesti terveiden perheiden lapsille käsidesit hommata. Sinua ja jälkikasvuasi hoitelee moniammatillinen työryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tahansa asiasta saa elämää suuremman ongelman jos haluaa. Joku toinen ratkaisee saman asian käden käänteessä. Kun kouluissa yleensä on useampia aikuisia, niin ehkäpä joku heistä on ratkaisukeskeinen ja osaa löytää toimivan mallin tähänkin "ongelmaan".
Tässä vinkkejä ihan ilmaiseksi:
- koulun alku ja välitunnit porrastetaan, näin saadaan yhtä aikaa liikkeellä oleva väkimäärä helposti puolitettua
- Ne luokat, joissa on oma vesipiste, voivat helposti pestä kätensä. Lisäavuksi otetaan käsidesit. Opettaja voi suositella jokaista tuomaan oman käsidesin ja/tai koulu hankkii isompia käsidesin annostelijoita. Tässä on nyt kaksi viikkoa aikaa järjestää tarvittavat tuotteet kouluihin.
- Ensimmäisenä päivänä harjoitellaan sujuvaa käsienpesua. Tutulla rutiinilla sen saa vietyä läpi rivakasti esim näin: lapset pituusjärjestykseen (niin ei mene aikaa jonopaikasta kinasteluun), 20 sek käsienpesu jota opettaja valvoo turvaetäisyydeltä (lapsi tulee vesipisteelle, pesee kädet ja siirtyy kuivaamaan niitä omalle paikalleen). Jos rutiinista huolimatta aikaa tuntuu menevän liikaa, niin siirtykää pidempiin oppitunteihin, jolloin tarvittavien pesukertojen määrä vähenee. Esim. mun lapsen koulussa on 75 minuutin oppitunnit ihan vakiona.
Sinullakin ilmeisen kapea käsitys nykykoulusta. Lähikoulut kun lakkautettiin niin kuljetusoppilaiden määrä paisui. Yksi taksi/bussi tuo yhdeltä peräkylältä porukkaa ja kyydissä on vähän joka ikäluokan oppilaita, myös rinnakkaisluokkien oppilaita. Ei sieltä ja kaikilta muilta kyliltä lähdetä erikseen joka kellonlyömällä kyyditsemään. Vai oletko halukas maksamaan tämmöisestä palvelusta? Kun n. 60% oppilaista 460 oppilaan koulussa on kyytiläisiä niin kerrohan miten näppärästi organisoit nämä porrastetut saapumiset ja poistumiset? Meillä ei ole yhtään luokkaa missä ei olisi kuljetusoppilaita.
Eli ei onnistu mikään. Kaikki lapset tuodaan kouluun peräkyliltä bussilla ja sitten ei voi porrastaa mitään.
Mikään muukasn ei voi mitenkään onnistua.
Mikä ihmeen eristyskoulu tuollainen on, jos kaikki tuodaan jostain kauempaa ja kukaan ei asu lähellä??
Olisko kasvukeskusten ulkopuolella?
Ei kai sielläkään koulua rakenneta keskelle ei mitään vaan sinne keskustaan?
Ei nykykouluissa luokissa mitään käsienpesupisteitä ole. Matikan luokassa ja kemian luokassa on mun lapsella, ja kotitaloudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tahansa asiasta saa elämää suuremman ongelman jos haluaa. Joku toinen ratkaisee saman asian käden käänteessä. Kun kouluissa yleensä on useampia aikuisia, niin ehkäpä joku heistä on ratkaisukeskeinen ja osaa löytää toimivan mallin tähänkin "ongelmaan".
Tässä vinkkejä ihan ilmaiseksi:
- koulun alku ja välitunnit porrastetaan, näin saadaan yhtä aikaa liikkeellä oleva väkimäärä helposti puolitettua
- Ne luokat, joissa on oma vesipiste, voivat helposti pestä kätensä. Lisäavuksi otetaan käsidesit. Opettaja voi suositella jokaista tuomaan oman käsidesin ja/tai koulu hankkii isompia käsidesin annostelijoita. Tässä on nyt kaksi viikkoa aikaa järjestää tarvittavat tuotteet kouluihin.
- Ensimmäisenä päivänä harjoitellaan sujuvaa käsienpesua. Tutulla rutiinilla sen saa vietyä läpi rivakasti esim näin: lapset pituusjärjestykseen (niin ei mene aikaa jonopaikasta kinasteluun), 20 sek käsienpesu jota opettaja valvoo turvaetäisyydeltä (lapsi tulee vesipisteelle, pesee kädet ja siirtyy kuivaamaan niitä omalle paikalleen). Jos rutiinista huolimatta aikaa tuntuu menevän liikaa, niin siirtykää pidempiin oppitunteihin, jolloin tarvittavien pesukertojen määrä vähenee. Esim. mun lapsen koulussa on 75 minuutin oppitunnit ihan vakiona.
Sinullakin ilmeisen kapea käsitys nykykoulusta. Lähikoulut kun lakkautettiin niin kuljetusoppilaiden määrä paisui. Yksi taksi/bussi tuo yhdeltä peräkylältä porukkaa ja kyydissä on vähän joka ikäluokan oppilaita, myös rinnakkaisluokkien oppilaita. Ei sieltä ja kaikilta muilta kyliltä lähdetä erikseen joka kellonlyömällä kyyditsemään. Vai oletko halukas maksamaan tämmöisestä palvelusta? Kun n. 60% oppilaista 460 oppilaan koulussa on kyytiläisiä niin kerrohan miten näppärästi organisoit nämä porrastetut saapumiset ja poistumiset? Meillä ei ole yhtään luokkaa missä ei olisi kuljetusoppilaita.
Eli ei onnistu mikään. Kaikki lapset tuodaan kouluun peräkyliltä bussilla ja sitten ei voi porrastaa mitään.
Mikään muukasn ei voi mitenkään onnistua.
Mikä ihmeen eristyskoulu tuollainen on, jos kaikki tuodaan jostain kauempaa ja kukaan ei asu lähellä??
Olisko kasvukeskusten ulkopuolella?
Ei kai sielläkään koulua rakenneta keskelle ei mitään vaan sinne keskustaan?
No daa mutta ei siinä keskustassa asu kuin pari lasta. Muut syrjäkylillä.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pesee räpylät kotonaan ennen lähtöä.
Nyt jäi aapeeltä huomioimatta se, että kouluissa on useita pesualtaita, yleensä joka ikisessä luokassakin oma ja käytävillä sekä vessoissa lisää.
Mutta: tollothan näitä aloituksia väsäävät.
Niin ja siivouskomeroissa ja pukuhuoneissa.
Jumppasaliin 2m välein pulpetit, hyvä siitä tulee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä kaikki jotain mummoäitejä, joita pelottaa koululaisten koronatartunnat?
Alle 50 vuotiaita ei ole pahemmin kuollut.
Ja sinäkö haluat olla se jolle arpa lankeaa?
Miten niin mummoäiti? Sain lapseni 37v ja hän on ylä-asteella ja minä yli 50v.
Sinun logiikallasi oma äitini, joka sai minut 20v on kuitenkin mummoäiti, koska on nykyään 75v. Ihme ääliöitä täällä trollaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumme oppilaista 2/3 on kuljetusten varassa.
Parakeissa ei ole luokissa vesipisteitä. Eteisessä on yksi neljän luokan käyttöön = ei riitä mitenkään. Kunnan pitää loput rakentaa, jos käsiä meinataan pestä.
Eiköhän niille henkisesti terveiden perheiden lapsille käsidesit hommata. Sinua ja jälkikasvuasi hoitelee moniammatillinen työryhmä.
Sun pitää käsitellä vihasi muualla kuin tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pesee räpylät kotonaan ennen lähtöä.
Nyt jäi aapeeltä huomioimatta se, että kouluissa on useita pesualtaita, yleensä joka ikisessä luokassakin oma ja käytävillä sekä vessoissa lisää.
Mutta: tollothan näitä aloituksia väsäävät.
Niin ja siivouskomeroissa ja pukuhuoneissa.
Jumppasaliin 2m välein pulpetit, hyvä siitä tulee!
Mun lapsi on parakeissa. Niissä ei ole yhtään vesipistettä, ainoa vessa on terkan parakissa.
Koulun jumppasali on remontissa, kuten siitä koulurakennuksesta kaikki muutkin tilat paitsi hammashoitola.
Siivouskomeroa ei ole eikä pukuhuonetta.
Monessa perheessä on useita lapsia, yleensä eri luokilla ja jopa eri kouluissa. Meillä lapsia 3 eri koulussa. Siitä voi arvailla miten todennäköisesti kesä vietetään terveenä. Mut ai niin, eihän lapset sairastu tai ainakaan tartuta.
Aika monet muistelevat omia koulujaan, joissa oli vesipisteet luokissa ja käytävillä. Useimmat tämmöiset perinteiset koulut on jo purettu ja tilalle rakennettu näitä uusia kouluja. Niitä rakentaessa on jouduttu säästämään monessa kohtaa ja ylimääräiset vesipisteet on ollut helppo kohta vähentää rakentamiskuluja. Uusien koulujen lattiat ovat tekstiiliä, joten luokissa ei useinkaan saa syödä tai tehdä muutakaan lattiaa sotkevaa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Monessa perheessä on useita lapsia, yleensä eri luokilla ja jopa eri kouluissa. Meillä lapsia 3 eri koulussa. Siitä voi arvailla miten todennäköisesti kesä vietetään terveenä. Mut ai niin, eihän lapset sairastu tai ainakaan tartuta.
Hallituksen mielikuvissa lapsia on yksi ja kouluissa on määrättömästi lisätilaa.
Miten niille 450 oppilaalle voi järjestää opetuksen kuin vain yksi voi saada opetusta kerrallaan????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tahansa asiasta saa elämää suuremman ongelman jos haluaa. Joku toinen ratkaisee saman asian käden käänteessä. Kun kouluissa yleensä on useampia aikuisia, niin ehkäpä joku heistä on ratkaisukeskeinen ja osaa löytää toimivan mallin tähänkin "ongelmaan".
Tässä vinkkejä ihan ilmaiseksi:
- koulun alku ja välitunnit porrastetaan, näin saadaan yhtä aikaa liikkeellä oleva väkimäärä helposti puolitettua
- Ne luokat, joissa on oma vesipiste, voivat helposti pestä kätensä. Lisäavuksi otetaan käsidesit. Opettaja voi suositella jokaista tuomaan oman käsidesin ja/tai koulu hankkii isompia käsidesin annostelijoita. Tässä on nyt kaksi viikkoa aikaa järjestää tarvittavat tuotteet kouluihin.
- Ensimmäisenä päivänä harjoitellaan sujuvaa käsienpesua. Tutulla rutiinilla sen saa vietyä läpi rivakasti esim näin: lapset pituusjärjestykseen (niin ei mene aikaa jonopaikasta kinasteluun), 20 sek käsienpesu jota opettaja valvoo turvaetäisyydeltä (lapsi tulee vesipisteelle, pesee kädet ja siirtyy kuivaamaan niitä omalle paikalleen). Jos rutiinista huolimatta aikaa tuntuu menevän liikaa, niin siirtykää pidempiin oppitunteihin, jolloin tarvittavien pesukertojen määrä vähenee. Esim. mun lapsen koulussa on 75 minuutin oppitunnit ihan vakiona.
Sinullakin ilmeisen kapea käsitys nykykoulusta. Lähikoulut kun lakkautettiin niin kuljetusoppilaiden määrä paisui. Yksi taksi/bussi tuo yhdeltä peräkylältä porukkaa ja kyydissä on vähän joka ikäluokan oppilaita, myös rinnakkaisluokkien oppilaita. Ei sieltä ja kaikilta muilta kyliltä lähdetä erikseen joka kellonlyömällä kyyditsemään. Vai oletko halukas maksamaan tämmöisestä palvelusta? Kun n. 60% oppilaista 460 oppilaan koulussa on kyytiläisiä niin kerrohan miten näppärästi organisoit nämä porrastetut saapumiset ja poistumiset? Meillä ei ole yhtään luokkaa missä ei olisi kuljetusoppilaita.
Eli ei onnistu mikään. Kaikki lapset tuodaan kouluun peräkyliltä bussilla ja sitten ei voi porrastaa mitään.
Mikään muukasn ei voi mitenkään onnistua.
Mikä ihmeen eristyskoulu tuollainen on, jos kaikki tuodaan jostain kauempaa ja kukaan ei asu lähellä??
Olisko kasvukeskusten ulkopuolella?
Ei kai sielläkään koulua rakenneta keskelle ei mitään vaan sinne keskustaan?
No daa mutta ei siinä keskustassa asu kuin pari lasta. Muut syrjäkylillä.
Höpö höpö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pesee räpylät kotonaan ennen lähtöä.
Nyt jäi aapeeltä huomioimatta se, että kouluissa on useita pesualtaita, yleensä joka ikisessä luokassakin oma ja käytävillä sekä vessoissa lisää.
Mutta: tollothan näitä aloituksia väsäävät.
Niin ja siivouskomeroissa ja pukuhuoneissa.
Jumppasaliin 2m välein pulpetit, hyvä siitä tulee!
Mun lapsi on parakeissa. Niissä ei ole yhtään vesipistettä, ainoa vessa on terkan parakissa.
Koulun jumppasali on remontissa, kuten siitä koulurakennuksesta kaikki muutkin tilat paitsi hammashoitola.
Siivouskomeroa ei ole eikä pukuhuonetta.
Silti sinne mahtuu 450 oppilasta? Melkoinen tilaihme tuo parakki kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pesee räpylät kotonaan ennen lähtöä.
Nyt jäi aapeeltä huomioimatta se, että kouluissa on useita pesualtaita, yleensä joka ikisessä luokassakin oma ja käytävillä sekä vessoissa lisää.
Mutta: tollothan näitä aloituksia väsäävät.
Niin ja siivouskomeroissa ja pukuhuoneissa.
Jumppasaliin 2m välein pulpetit, hyvä siitä tulee!
Mun lapsi on parakeissa. Niissä ei ole yhtään vesipistettä, ainoa vessa on terkan parakissa.
Koulun jumppasali on remontissa, kuten siitä koulurakennuksesta kaikki muutkin tilat paitsi hammashoitola.
Siivouskomeroa ei ole eikä pukuhuonetta.
Silti sinne mahtuu 450 oppilasta? Melkoinen tilaihme tuo parakki kyllä.
Niitä parakkeja on koulun piha täynnä. Samaten viereisestä puistosta puolikas. Ne puistossa opiskelevat taitaa käyttää kirkkoherranviraston vessaa.
Koulu on 300 oppilaalle alun perin mutta nyt niitä on liki 500.
En ole ap
Koulumme oppilaista 2/3 on kuljetusten varassa.
Parakeissa ei ole luokissa vesipisteitä. Eteisessä on yksi neljän luokan käyttöön = ei riitä mitenkään. Kunnan pitää loput rakentaa, jos käsiä meinataan pestä.