Mitä jonkun lapsuudenystäväsi perheen tapaa/käytäntöä ihmettelit?

Sitä kuinka myöhään kaverin perhe söi. Me syötiin aina joskus 16-17 aikaan mutta heillä ruoka oli vasta 20-21 vaikka vanhemmat pääsi töistä kolmelta.

Eräässä taloudessa ruokapöydässä ei saanut nauraa. Oli myös kiellettyä lukea muropaketin tai muun pakkauksen kyljessä olevaa tekstiä samaan aikaan kun syötiin. Tosi rennot ruokahetket oli juu... Aina pelkäsin että suututaankohan minullekin jos alkaa naurattaa

Joskus kun olin lapsena kaverini luona, ko. kaverin vanhemmilla oli joku tuttava kylässä samaan aikaan. Minä tai kaverini ei saatu poistua kaverini huoneesta. En muista, oliko sama kyläreissu vai eri, mutta samassa talossa kaverini ei saanut hakea ruokaa jääkaapista (haki silti salaa). Vaikea selittää, siinä talossa oli aina tosi kireä ja tyly ilmapiiri.

Lisäksi jaksaa vielä tänä päivänä kyläillessä ihmetyttää, miten ihmiset eivät vaivaudu suorittamaan edes yksinkertaista siivousta ennen vieraiden tuloa. 

Mulla oli ala-asteella kaveri tosi uskovaisesta perheestä. Hän ei saanut katsoa telkkaria eikä kuunnella musiikkia muuta kuin klassista, eikä häntä tietenkään koskaan viety leffaan tai huvipuistoon tms. Kävimme heillä vaan juomassa vettä leikkien lomassa (ei myöskään saanut juoda mehua tai muuta sokerista) ja muistan kuinka heidän kämpässään oli aina hiirenhiljaista ja pimeää. Tosi ahdistava tunnelma. En koskaan vieraillut hänen huoneessaan, vaan keittiöön hipsittiin vaan juomaan vesilasi ja taas ulos. Tämä siis kultaisella 90-luvulla.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko tästä tytöstä kasvanut vanhempiaan uhmaava kapinallinen vai samanlainen kuin he. Veikkaan ensimmäistä.

Lapsuuden kaverini perheeseen kuului viisi lasta. Kerran katseltiin kaverini kanssa heidän perheen valokuva-albumeita, ja kaikista näistä viidestä lapsesta oli useita alastonkuvia, kun heillä oli vesirokko. En vieläkään ymmärrä, että onko tuo jokin juttu, että kuvataan lapsi alastomana kun sillä on vesirokko tms. tauti?????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yhden ystävän luona ei saanut kiittää ruuasta, sillä ruuan valmistanut mummu olisi nolostunut. Tämä oli mielestäni melko erikoista."

Tämä oli ihmeisesti melko tavallistakin vanhemman kansan väelle, tällainen vaatimattomuus. Yhden ystävän luona oli sama. Kun menin mummun kamarin puolelle kiittämään ruuasta, kuten kotona oli opetettu, mummu tuhahti "älä sinä tule tänne kiittelemään"

Maalla pienenä oli sellainen tapa ainakin meillä, ettei emäntä istunut pöytään, varsinkaan, jos oli vieraita syömässä. Oli valmiina passaamaan ja palvelemaan. Hän söi sitten kun muut olivat syöneet.

Nyt kun käyn tätini luona kahvittelemassa, on hirveä työ pyytää häntä istumaan ja ottamaan itsekin, vaikkei ole muita vieraita kuin minä. Niin on hänellä verissä tuo kulttuuri. - Johtuu tuo tapa siitäkin, että hän toimi pitkään perhepäivähoitajana ennen eläköitymistään ja ruokailut olivat lasten syömisestä huolehtimista koko pitkän päivän, kun ensimmäinen pikku hoidokki saattoi tulla aamukuudelta ja viimeinen haettiin iltaseitsemältä.

Apua, olen samanlainen. Tykkään laittaa ja passata, pyytää ystäviä kylään perheineen. Äitini ja isäni molemmat laittoi ja passasi myös mielellään.

On se tietty myös monia ärsyttänyt kun exä istuu pöytään ja odottaa että laitan kaikki valmiiksi eteensä. :D mielelläni laitan - ja moni ajatteli että lapset ovat hemmoteltuja. Vanhin tyttö on parikymppinen ja tekee samaa. Tekivät myös jo kotona ollessaan, siskot ja veli toisilleen myös auttavat ja laittavat.

Tämä tapahtui ensimmäisen poikaystävän luona, joten lapsuudesta ei ole kyse.

Poikaystäväni äiti ja isäpuoli lähtivät Kanarialle ja isäpuoli otti ostamansa telkkarin kaukosäätimen matkalle mukaan.

Kaverin äiti tarkisti töissä tullessaan ovista viistosti katsellen näkyykö sormenjälkiä kun olimme kylässä. Huudot tuli ja arestia. Pyyhimme aina kahvat ennen kuin tuli töistä, se äiti sai usein raivareita ja pakenimme ikkunan kautta!ulos.

Se äiti oli T-marketin lihatiskinmyyjä, toi mukanaan pornolehtiä pöydille ja ehdotti lukemista ja puhui rivoja meille tytöille jotka olimme hämillämme. Olimme n.8v. Kaveri jaksoikin arvostella ihmiset sen mukaan miten siistiä on.

Tapasimme joskus kun molemmilla lapsia, ei uskaltanut päästää omaansa lattiallemme ja

mulkoili paheksuen keittiössä leipälaudalta tapahtuvia murusia. Päätyi kai siivousalalle.

Mulla on kahden eri kaverin kotoa jäänyt mieleen oudot tavat. Toisen luona vietin usein aikaa ja oli sitten aamupala, välipala tai iltapala, niin vaalean leivän päällä syötiin mansikkahilloa ja ruisleivän päällä siirappia. Aina. Kotona olin tottunut enemmän juusto-leikkele-kurkku-tomaatti-linjaan.

Toisen kaverin luona olin ala-asteikäisenä kahdesti yökylässä. Heillä oli tapana, että käydään joko saunassa tai suihkussa. Muistan kun iljetti, kun saunan jälkeen piti hiki pyyhkiä pyyhkeeseen eikä saanut pestä sitä suihkussa. Tokalla yöreissulla oli onneksi suihkupäivä :D

Kaverini kotona oltiin todella saitoja. Heillä oli aina pimeää. Valo vain siellä huoneessa missä oltiin, tv ei päällä ellei sitä katsottu.

Vierailija kirjoitti:

Yhden kaverin luona ei saanut pestä paistinpannuja, kun se kuulemma pilaa pannun. Kieltäydyin jostain syystä aina paistamasta hänen luonaan kananmunia, kun pannussa oli sentin haiseva rasva/tahnakerros.

Oli varmaan valurautapannut?

mun kaverin kotona oli kerran potassa vähän kakkaa

Kaverin perheessä vanhemmat oli hillittömiä terveyshihhuleita ja kaiken piti olla rasvatonta ja sokerinto. Vanhemmat pyöräili ja juoksi päivittäin. Piti pysyä tosi terveenä. Itseäni epäilytti se aspartaamin ja muiden makeutusaineiden ja ties minkä keinotekoisen moskan määrä terveyden nimissä. 

Silti iskä sai sydänkohtauksen.

Kaverilla on useampi sisarus. Kerran heillä ollessamme meidän alkoi mieli tehdä jotakin herkkua. No, kaveri käveli siskonsa huoneeseen ja kysyi olisiko siskolla myydä meille suklaapatukka. Ei ollut. Keittiöstä löytyi kuitenkin pahvilaatikko, jossa oli joitain herkkuja, pieni karkkipussi, vähän suklaata ja hinnasto! Kaveri kaivoi taskustaan markan ja saatiin suklaapatukka puoliksi.

Ihmettelin asiaa, ja että saadaanko me "ottaa" karkkia noin vaan. Niin joo, heillä on tapana ostaa kaupasta ja sitten myivät toisilleen vähän korkeampaan hintaan. Olin ällistynyt. Meillä moinen ei olisi onnistunut. Äiti olisi antanut huutia, jos siskolta olisin kehdannut pyytää rahaa karkeista saati myydä kalliimmalla.

Tottumuskysymyksiä varmaan, mutta kaverini luona syötiin illallinen joskus siinä perus viiden maissa ja se oli päivän viimeinen ateria. Itse olin kotona tottunut saamaan vielä iltapalaa ja yökylässä ollessa nälkä oli huutava kun mentiin nukkumaan. Aamulla piti nousta kukonlaulun aikaan touhuamaan hevosten parissa (tms, en muista mitä niille tehtiin - ehkä ruokittiin/vietiin ulos?), tässä meni hitokseen aikaa ja aamupalaa syötiin vasta tämän jälkeen. Kärsin siellä aina nälästä! 

Toinen jännä juttu samassa perheessä oli, että siellä oli aina pullaa pakastimessa ja juotiin ihan päiväkahvit pullineen ainakin kerran vai parikin kertaa päivässä, siitä tykkäsin, ei meillä kotona vaan ikinä noin tehty.

Ystäväni äiti kielsi kerran minua käymästä heidän vessassa. En käynyt. Rouva kuvittelee kait olevansa hieno, hyvä ja parempi kuin muut ihmiset, mutta tämä kertoo minulle enemmän kuin mikään muu ihmisestä. Olen siisti ihminen ja perheemme myös. Tämä tapahtui nuoruudessa. Suutuinkin tästä ja minulla jäi tämän takia yhteydenpito ystävään pitkäksi kokonaan. Parikymmentä vuotta. Asia vaivasi ja ärsytti minua todella paljon ja jotenkin edelleenkin ärsyttää. Tosin minulla on paljon enemmän elämässä, kun en nipota noin. Kenenkään elämä ei ole yhtään hienompaa kuin toisen.

Kaverin perheessä ei vedetty vessaa. Paperit pistettiin johonkin pahvilaatikkoon siihen pöntön viereen ja se sit varmaan poltettiin saunan pesässä. Kiva käydä pissalla siellä kun pöntössä lillui kaikki kikkareet. Kai se sit joskus täytyi vetää. Tai kaatoivatko sadevettä perään, en tiedä. Muutenkin pihiä touhua niillä, mut tää jäänyt mieleen.

Ihmettelin kun erään ystäväni luona vieraat eivät saaneet juoda ja syödä. Okei ei syöminenkään niin ihmetytä enää mutta juominen. Edes vesilasillista ei saanut :D piti sitten mennä kauppaan hakemaan vettä.

Kaverin perheessä oli tarkat ruoka-ajat, kaverien vierailuajat ja aika läksyjen tekemiselle.

Meillä syötiin kun oli nälkä, no kavereita ei koskaan meillä käynyt, läksyt tein jo koulussa.

Tästä huolimatta tai sen takia minusta tuli onnellinen ja elämässä menestynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverin perheessä pyjamat viikattiin siististi ja laitettiin tyynyn alle päiväksi. Muu sänky pedattiin normaalisti. En koskaan ymmärtänyt, enkä ymmärrä vieläkään, että miksi ne pyjamat piti tunkea nimenomaan tyynyn alle. 

Apua! Mä teen vieläkin näin! Lapsuudenkotoa jäänyt tapa :D Mihin pyjama kuuluu oikeasti laittaa...?

Joo näin tehtiin meilläkin, jotenkin en edes muistanut koko asiaa :D Nykyään en kyllä käytä mitään erillistä pyjamaa, saataa olla joku vanha t-paita ja alkkarit päällä nukkuessa, joten nyt säilytän ne missä muutkin vaatteet.