Mitä jonkun lapsuudenystäväsi perheen tapaa/käytäntöä ihmettelit?

Vierailija kirjoitti:

Ekanakin mentiin koulun jälkeen jääkaapille hakemaan välipalaa mut jääkaapista löytyi vain mikrohampurilaisia ja leipä tarpeet. Otettiin leivät niin perheen äiti tuli pistämään jääkaapin ovessa olevan lapsilukon lukkoon joka oli niin korkealla ettei siihen yltänyt. Nuorin lapsi oli siis 9 eikä mikään taapero. Paria tuntia myöhemmin tuli kutsu syömään ja äiti olikin vain ottanut esille kasan näitä mikrohampurikaisia joita jokainen itse lämmitti ja söi. No tässä vaiheessa vielä mietin et ehkä tämä on vain poikkeus mut ku jatkossa kävin nii sama juttu joka kerta. Lapset sai syödäkseen vain leipää ja mikrohampurilaista.

Kerran tämä kaveri pääsi meille ha oli ihmeissää ku oli välipala vaihtoehtoja iha hedelmästä jogurttiin. Muroja ei ollut koskaan syönyt joten halusi maistaa. Ruuaksi isä teki kalakeiton ja kaveri ihmetteli et tehdäänkö kotonakin ruokaa. Hän luuli et vain koulussa on semmosta ruokaa. Hän alkoi tämän jälkeen käymään meillä paljon ja isä mielellää ruokki kaverinki

Ei liity omaan lapsuuteen, mutta eräs tuttavaperheen parikymppinen tytär ihmetteli, kun laitoin ruokaa.

Naurahteli ihmeissään: Mies laittaa ruokaa!

Eräässä maalaistalossa 70-80- lukujen saitteessa ei ollut edes ulkohuusia, vaan kävivät tarpeillaan tunkion laidalla.

Perheen nuorimmainen sitten painostikin isänsä rakentamaan ulkohuusin, niin kuin oli koulukavereiden luona nähnyt(joka paikassa ei ollut vielä vesivessaa).

Ei ollyt mitenkään epäsiisti(ajan/ympäristön mittapuulla) eikä outo perhe muuten.

Tuo olisi kiva jos olisi ulkohuussi, ei sähköä yms vois elää minimaalisesti, olisi kuitenkin joki yms josta saa puhdasta vettä esim pesu vedeksi ja keitinvedeksi

Rasva liukenee kuumaan veteen!

Kaverin perheessä syötiin koulun jälkeen välipalaksi leipää ja jos lapset ei jaksanut kaikkea, he työnsi puoliksi syödyt leivänkannikat ns, keittiön tasojen sokkelin sisään aukosta josta oli lähtenyt lista irti. Hankala selittää, mutta siis tuonne keittiön tasojen alle kun pistäisit jotain. En käsitä mikä järki tässä oli, miksei heittänyt vaan roskiin tai syöttänyt isolle koiralle. Talo oli perus rintamamiestalo ja tämä tapahtui 90 luvulla, kaverin vanhemmat asuu siinä edelleen...  Mietin joskus mitä kysymyksiä kätkön löytyminen herättää tai on herättänyt jos vaikka keittiötä rempattu.

Todella järkevää toimintaa, propsit sille!

Olet ymmärtänyt jotakin totaalisen väärin. Ei pitäisi julkaista tuommoista tietoa ja yrittää mollata muita!

Yhden ystävän luona oli lapsille omat suihkuillat. Omituista oli että lapset olivat jo 17 ja 19 v. Siis tyyliin Liisa käy suihkussa tiistaisin ja perjantaisin. Pekka keskiviikkona ja lauantaina. Tästä ei joustettu. Niinä iltoina piti olla ajoissa kotona. He asuivat kerrostalossa joten kyse ei edes ollut lämpimän veden puutteesta. Muuten perhe vaikutti ihan normaalilta. Olivat tosi kivoja ihmisiä.

Up

Lapsuuden kaveri ei saanut juoda 1 maitolasia enempää kotona, mikä oli hyvin outoa koska omassa kodissa ei pihtailtu maidon suhteen. Hänellä oli aina valkoisia läikkiä kynsissä (kalsiumin puute?) ja muutenkin heillä syötiin epäterveellisesti.

'70-80- lukujen saitteessa ei ollut edes ulkohuusia'

Itse olen eri mieltä. Tuossa vaiheessa ulkohuussi oli suomalaisissa taloissa ja asumuksissa ollut kyllä kymmeniä vuosia, jollei enemmänkin. Käytännössä kaikilla. Ihmisillä nyt vaan on tarve saada jotakin suojaa, kun ovat tarpeillaan. Ehkä pienellä hädällä kävivät tunkion laidalla, ja et vain ikinä tullut tutustuneeksi heidän ulkohuussiinsa?

Missä tapahtui muutos juuri 70/80-lukujen vaihteessa oli sisävessojen nopea yleistyminen. Sitä ei läheskään kaikilla ollut vielä tuossa vaiheessa.

Itseä harmittaa nämä ketjut. Kasvoin oudossa perheessä enkä voinut sille mitään että vanhemmilla tosi outoja tapoja. Kyllä musta tuli normaali mutta ei ollut helppo tie. Enkä sille voinut mitään!

Syynä varsinkin äitini, joka kasvatti meitä ihan kuin omassa lapsuudessa. 60luvulla oli aika erilaista kuin 2000

Tämä ketju on ihan varmana kohta iltalehdessä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveria kuritettiin ruumiillisesti, vaikka ne oli ihan sellainen normaalin oloinen kiva perhe ja ystävä oli ihan tavallinen kiva ja kiltti tyttö (kuten minäkin, heh-heh). Tuntui epäreilulta, kun oltiin yhdessä tehty jotain esim. oltiin lähdetty luvatta johonkin pidemmällä ja unohdettiin kotiintuloaika. Minua ehkä vähän toruttiin, mutta kaveri sai rangaistukseksi remmistä. :(

Onko se niin epäreilua, jos kaverisi tiesi, mitä myöhästymisestä seuraisi ja myöhästyi silti? Epäreilua olisi ollut, jos kuritettaisiin ilman syytä, tai jos ei seuraisi mitään rangaistusta, vaikka sellaisella olisi uhattu.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta on se. Lapsilta unohtuvat tuollaiset asiat, eivätkä aikuisetkaan aina niin täsmällisiä ole. En oikein usko, että susta tuntuisi reilulta, jos sua lyötäisiin aina, kun mokaat. Vai hyväksyisitkö sen, että pomo lyö sua, jos töppäät? Ja ennen kaikkea, mitä se väkivalta opettaa? Eihän se näköjään tuolle mainitulle tytöllekään opettanut mitään, kun hän saattoi silti unohtaa.

Mutta jos siihen aikaan siinä perheessä oli käytäntö, että tottelemattomuudesta seuraa kuritus, niin olisi ollut epäjohdonmukaista, jos kuritukselta olisi välttynyt sillä perusteella, että lapsen kaveri saa samasta asiasta eri rangaistuksen. Ei se ole epäreilua, että saa sen rangaistuksen, jolla on uhattukin.

Ei se lyöminen ole sen hyväksyttävämpää sillä varjolla, että se on johdonmukaista. Se oli 90-luvullakin rikos. Enkä edelleen usko, että olis susta siistiä, jos pomos vetäis sua turpaan, kun mokaat, vaikka se olisi sitten johdonmukaista ja aina sama rangaistus.

No perheessä ja työpaikoilla on lähtökohtaisestikin erilaiset rangaistukset. Lapselle ei esimerkiksi voi antaa potkuja.

Eli perheessä on ihan oko pahoinpidellä? Pahoinpiteletkö sinä puolisoasi tai lapsiasi, tai pahoinpitelevätkö he sinua, ja se on sinusta ihan ok, kun perheessä nyt vain on erilaiset rangaistukset? Unohdat auton avaimet virtalukkoon ja puolisosi vetää turpaan? Unohdat lapsen lääkäriajan ja lapsi vetää sua avarilla?

No ennen ajateltiin eri tavalla ja kyllä vielä 90-luvullakin lapsia kuritettiin, eikä sitä niin paheksuttu, vaikka laki sen jo kielsikin. Nyt on tietysti eri tavalla ja hyvä niin.

Mutta mikä siinä remmin käytössä niin kamalaa lopulta oli, että noin pitää hermostua? Jos nyt puhutaan siis ajasta, jolloin se oli suht yleistä ja hyväksyttyä ja puhutaan kohtuullisesta kasvavatuksesta, eikä mistään mielivaltaisesta hakkaamisesta.

Jos on iso lapsi, joka ymmärtää säännöt, ja on sanottu, että kotiintuloaika on tämä ja jos myöhästyt, etkä ilmoita etukäteen, tulee remmiä. Siinähän on lapselle annettu vaihtoehdot. Mikä siinä on kamalaa, jos sitten  sitten sääntöjä rikkoo ja saa sen rangaistuksen?

En ole kuullut minkään ikäisistä ihmisistä tai tilanteista joissa joku sanoisi että kyllä tuo ruumiillinen kuritus ja sen pelko on saanut opetettua paremmin tavoille ja on hyvä käytäntö joka ei aiheuta psyykkistä haittaa.

Ja ihan esimerkiksi mitäs sitten kun tämä lapsi on kasvanut aikuiseksi, todetaan hahmottamisessa häiriötä, tai ihminen nyt vaan on luonnoltaan vähän hajamielisempi tapaus?

Onpa siinä sitten hyvä kun on annettu remmistä aina kun unohtelee tai vahingossa tekee jotain.

Mä en nyt aikuisena todellakaan halua, että jos vahingossa huitaisen maidon nurin, puoliso tempasee mua johonkin. En halua enkä tarvitse ruumiillista kuritusta aikuisena, enkä myöskään ole sitä vailla ollut lapsena.

En usko että kukaan muukaan on.

Niin ja kaikki rangaistusleikit on sitten aikuisilla erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Rasva liukenee kuumaan veteen!

Jää siihen pintaan kuitenkin ohut kalvo rasvaa vaikka kiehuvassa vedellä pesisin. Kalvoon tarttuu pölyä ja muuta likaa ja se on kasvualusta mikrobeille.

Valurautapannuakin ja -pataa voi pestä saippualla, olennaista on kuivata sen jälkeen hyvin ja oljytä tai voidella suolattomalla elintarvikerasvalla sen jälkeen.

Minulla on -60 luvun alusta lähtien käytössä olleita valurautaisia paistinpannua, lettu- ja räiskälepannuja, patoja jne. Sen lisäksi pari itse ostettua, noiden äidiltä jääneiden lisäksi. Kaikki erittäin hyvässä kunnossa, siistejä ja puhtaita valmiina käyttöön. Tietysti näiden lisäksi on teräspannuja ja erittäin hyviä kovapinnoitettuja, koska eri asioiden tekeminen aina vain yhdellä ei ole järkeä kun parempikin väline on siihen olemassa.

Ne jotka vannovat vain yhden pannuun ja tavan nimeen on aika noloja. Samalla tavalla kun se jonka ainoa työkalu on vasara kuvittelee, että se on oikea työkalu kaikkeen. Kyllä laudan saa hölmö poikki vasaralla, mutta se on vaikeampaa ja jälki ei ole niin siistiä kun sahalla.

Yhden kaverin kotona ei saanut nukkua pitkään. Jos sinne pääsi joskus harvoin yökylään, herätys oli aina kesälomallakin kuuden jälkeen. Kaveria nolotti hirveästi ja sama halveksunta unta kohtaan jatkuu kuulemma edelleenkin.

Kaverin kotona oli hieno, silkkikankaalla päällystetty sohva. Mutta sen päällä oli aina muovi ja muovin päällä puuvillainen ankea päiväpeitto. Ihmettelin aina, että mitä järkeä oli ollut ostaa sellainen - kuulemma hemmetin kallis - sohva. Me lapset istuimme aina lattialla olevalla paksulla matolla, kun sohva oli niin hieno, että sitä piti varoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden kaverin luona ei saanut pestä paistinpannuja, kun se kuulemma pilaa pannun. Kieltäydyin jostain syystä aina paistamasta hänen luonaan kananmunia, kun pannussa oli sentin haiseva rasva/tahnakerros.

Jos se oli valurautapannu, niin sellaista ei saakaan pestä, ja se menee pilalle, jos ei ole rasvainen. Toki enimmät rasvat voi käytön jäljiltä pyyhkäistä pois, mutta pesusta valurauta ei tykkää.

Valurautapannun kyllä voi pestä kuumalla vedellä, pesuaineita ei kannata käyttää. Se rasvahan härskiintyy ja se kuvottava maku sitten pilaa sillä tehtävät ruuat. Pahanmakuinen ruokahan ei monia haittaa, mutta minä en sellaista syö.

Tämä oli aika hauska juttu lapsuudenkaverini kodissa. Olimme siis alle kouluikäisiä, mutta kaverini (poika) vatkasi itselleen kananmunista ja sokerista taikinaa ja lusikoi sen suoraan astiasta suuhunsa. Itsekin usein söin tätä taikinaa kaverini kanssa samasta kiposta.

Vierailija kirjoitti:

'70-80- lukujen saitteessa ei ollut edes ulkohuusia'

Itse olen eri mieltä. Tuossa vaiheessa ulkohuussi oli suomalaisissa taloissa ja asumuksissa ollut kyllä kymmeniä vuosia, jollei enemmänkin. Käytännössä kaikilla. Ihmisillä nyt vaan on tarve saada jotakin suojaa, kun ovat tarpeillaan. Ehkä pienellä hädällä kävivät tunkion laidalla, ja et vain ikinä tullut tutustuneeksi heidän ulkohuussiinsa?

Missä tapahtui muutos juuri 70/80-lukujen vaihteessa oli sisävessojen nopea yleistyminen. Sitä ei läheskään kaikilla ollut vielä tuossa vaiheessa.

Sisävessojen yleistyminen maalaistaloissa 70-80- lukujen vaihteessa??? Pikemminkin 60-70-lukujen!

t. maalaistyttö