Mitä jonkun lapsuudenystäväsi perheen tapaa/käytäntöä ihmettelit?

Vierailija kirjoitti:

Kaverin luona ei saanut piereskellä kuin vessassa.

Eikös tuo ole ihan normaalia käytöstä 

Lapset teitittelivät vanhempiaan.

Lapsena naapurissa asui perhe, jonka äiti oli neuroottisen tarkka siisteydestä. Legoilla ja palapeleillä ei leikitty, vaan ne liimattiin kasaan. Vaatteiden taskut piti imuroida ulkoa sisälle mennessä.

Kaverin luona yökyläillessä ei saanut iltakuuden ja aamuyhdeksän välillä käydä vessassa, edes pissalla. Oli mukava koettaa nukahtaa illalla, kun rakossa oli väkisinkin jo täytettä. Syytä tälle säännölle voi vain arvailla; työssäkäyvien aikuisten vähintään keskiluokkaiselta vaikuttavaa rivitaloelämää, joten vedensäästöstä tuskin kyse.

Kaverin perheen äiti valitti muiden kotien ja esim. kauppojen sotkuisuudesta, ja saattoi arvostella, että esim. minun kenkäni oli likaiset. Hoki aina, että siisteys ei maksa mitään. 

Verhojen päällä oli kuitenkin aina paksu, näkyvä pölykerros.

Keitetyt makaronit nostettiin lautaselle, ja ylijääneet syötiin seuraavana päivänä. Ne oli silloin jo osittain kovia.

Samassa perheessä ainakin kaverini ja hänen äiti hampaanpesun jälkeen pesivät lavuaariin tippuneet tahnat ja sen viemäriritilän omalla hammasharjallaan :O muistan kun kaverilla jäi siihen kerran hius kiinni, ja minua ällötti niin, että meinasin oksentaa. 

Yhdessä perheessä ei jouluna ollut mitään koristeita tai jouluisaa. Tämä oli 80-luvulla, ja kaikilla muilla oli. Muistan kun oli niin kiva nähdä muiden joulukoristeita, mutta näillä ei ollut lopulta kuin kuusi, pari päivää, joka otettiin jo ennen uutta vuotta pois. 

Olin tottunut, että meillä oli jouluverhot ja meidän lasten askarteluja, ja kaveri ihasteli, kun oli ikkunassa tonttuja ja sellainen musta ääriviivakynttilä, jossa oli läpikuultavasta väripaperista kynttilä ja liekki. Hän katseli siitä ikkunan läpi ja kertoi, että hänen kouluaskartelut menee aina roskiin.

Sama kaveri oli toivonut suklaajoulukalenteria, mutta hänen äitinsä sanoi, ettei niissä ole hyvää suklaata, ja oli ostanut jonkun kalliin patukan "laatusuklaata".

Kaveri itki koulussa että hän ei uskalla mennä kotiin kun sai kokeesta "vain" 10-. Me muut pidettiin sitä ihan hulluna kun me saatiin tyyliin seiskoja.

Lapsuuden ystävä näytti tabascopullon keittiön kaapissa ja sanoi isän laittavan sitä lusikallisen suuhun kun on ollut tuhma tai kiroillut.

Ala-asteella kaverini asui äitinsä ja isosiskonsa kanssa. Kaverini oli lähes aina yksin. Äiti oli töissä/ miesystävillään. Isosisko jätti yläasteen kesken ja kiersi Suomea bändien mukana.

Kaverilleni ostettiin lopulta kissa seuraksi. Minä tai joku muu kaveri oltiin usein koulun jälkeen seurana. 

Tädilläni oli aina 8-12 kissaa serkkuni lapsuuden ajan. Asuivat kahdestaan kissojen kanssa. Serkkuni oli aikuisena hieman katkera, koska äitinsä oli työtön yh ja laittoi kaikki rahat kissoihin. Serkkuni söi mitä söi ja uusia vaatteita ei saanut.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuden ystävä näytti tabascopullon keittiön kaapissa ja sanoi isän laittavan sitä lusikallisen suuhun kun on ollut tuhma tai kiroillut.

 

Tuohan on hyvä niksi.

Lapsuuden kaverin kotona säädeltiin vessapaperia. Piti erikseen pyytää pari palaa, jos meni siellä vessaan. Oli pihiä meininkiä muutenkin. Vieraille tarjottiin ainoastaan lasi vettä, vaikka perhe söi ja joi.

Meillä äiti tarjosi aina samaa omille ja vieraille lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuden ystävä näytti tabascopullon keittiön kaapissa ja sanoi isän laittavan sitä lusikallisen suuhun kun on ollut tuhma tai kiroillut.

 

Tuohan on hyvä niksi.

 

Siis niin että isä laittaa omaan suuhunsa tietysti.

90-luvun alku: Naapurin perheenäiti tarjosi mehut ja munkit 3-4 kertaa päivässä pojilleen ja tyttökaverini äiti laittoi jo seuraavat ruuat pöytään kun edelliset hetki sitten syöty pois, joku 10-15min. Näissä perheissä kaikki olivat ylipainoisia.

Skottilaisen naapurini luona lapset ovat paikalla joka toinen viikonloppu. Lasten täytyy pitää suoria housuja, kauluspaitoja ja slipoveriä viikonloppuisinkin.

Naapurini rukoilevat 5 kertaa päivässä. Naiset pitää huntua ja miehet istuu ostarin kahvilassa päivät pitkät.

Muuten ok sakkia.

Tyttäreni kaveri lähetettiin kotimaahansa 2kk ajaksi, jonka aikana hänet ympärileikattiin.

Äitinsä järjesti koko jutun. 

-80 luvun alussa asuttiin maalaispitäjässä kerrostalossa ja meillä oli tosi kivat ja rennot naapurit, olimme sydänystävät lähes saman ikäisen tytön kanssa. Oltiin paljon yökylässä toistemme luona. Meillä oli aina todella siistiä, äitini oli hyvin tarkka siitä että aina on puhdasta, siistiä ja paikat järjestyksessä, puhtaat vaatteet, pyyhkeet, petivaatteet ym. Noilla naapureilla ei ollut sama tyyli. Heidän koko huusholli oli tunkkainen, jalkahien polttamia kenkiä lojui eteinen täynnä, lika ja hiki haisi, petivaatteet oli kuluneita ja haisivat kitkerälle, plyyshi sohva oli vanha kulunut ja haisi kamalalle. Erityinen järkytys oli kylppäri, jossa sanan varsinaisessa merkityksessä oli pyykkivuori. Kaikki, ulkovaatteista petivaatteisin ja pikkupyykkiin, lojui likaisena sikin sokin korkeana röykkiönä. En tiedä kuinka kauan ne alimmaiset oli siellä ollut. Perheen isä oli urheilujutuissa mukana ja sen vaatteet haisi pistävälle hielle. Jotenkin sinne kylppäriin oli iskostunut sellainen kusen kitkerä haju ja huonosti pestyjen ja hitaasti kuivuneiden froteepyyhkeiden kitkerä bakteerimassa haju. Hyi hitto mä inhosin käydä niillä vessassa. Talossa oli pyykitupa ja kuivaushuone ja kyllä tiesi millon heidän vuoro on ollut, piti aina repiä ovet ja ikkunat auki ja meidän äiti kävi ihan asioikseen aina jatkamassa kuivaushuoneen tuulettimeen aikaa että ne niiden pyykit kuivuu kunnolla ja se haju haihtuisi.

Olen kahlannut lähes koko ketjun läpi. Omituisia, jopa kauheita tarinoita, mutta kiehtovia. Suurin osa tarinoista asettuu 70-90 luvulle, jolloin elämä oli ehkä melko erikoista välillä. Hyvin tulee kyllä oma lapsuus ja nuoruus mieleen monista tarinoista tai ainakin tunnistan kotikylältä monia huusholleja ja kuvauksia todella oudoista vanhemmista.