Lue keskustelun säännöt.
Yksiössä asuvat tai asuneet HUOM!!
muuttolintu
30.04.2020 |
Kertokaa millaista on asua yksiössä. Mitä asioita ja tapoja kannattaa huomioida ja omaksua että yhdessä tilassa asuminen ei ala ahdistamaan ja asunto pysyy viihtyisänä? Kaikki kokemukset ovat arvokkaita, niin hyvät kuin huonotkin! Olen itse muuttamassa parin viikon päästä yksiöön ja siksi kyselen. Asunnossa on 33 neliötä enkä ole ikinä asunut niin pienessä asunnossa.
Kommentit (63)
Asuin opiskeluaikana pari vuotta. Mulla riitti päiväpeitto sängyllä tekemään siitä päiväkuntoisen, usein löhöilin siinä lukemassa, vaikka siro nojatuolilin oli. Tv toimi silloin läppärin kautta, joten ohjelmat katsoin työpöydän ääressä. Uudehkon talon kylppärissä olisi mahtunut pitämään tanssit, mutta muuten asunto oli oikein hyvän kokoinen nuorelle,joka ei vielä ehtinyt kerätä liikaa roinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai että, rakastin mun ensimmäistä omaa kotia, 32 neliön yksiötä 60-luvun kerrostalossa. Peltiseinäinen vessa, retronväriset keittiön kaapit, olematon äänieristys ja niistä huolimatta rakastin asua siellä.
Ihanaa aikaa, en oo sen jälkeen kehittänyt vastaavaa tunnesidettä muuhun asuntoon, vaikka se olikin vaan vuokrakämppä.
Yksiö on ihan riittävä yhdelle ihmiselle. Kun asuin sellaisessa parisuhteessa, niin välillä jomman kumman piti käydä haukkaamassa happea, ettei tullut riitaa.
Lontoossa asuin puoli vuotta 8m2 koppihuoneessa alivuokralaisena. Se oli jo niin pieni, että teki mieli istua koulun jälkeen kahvilassa tai pubissa.
Ihmisillä on epäilemättä kovin erilainen tilantarve.
Vierailija kirjoitti:
Mä asuin 19 vuotta 24 neliön asunnossa ja vasta viimeisinä vuosina alko ahdistamaan tilan puute. Karsi kaikki turhat tavarat niin on helpompaa!
Ihmisiä on erilaisia. Minä tykkään siitä että yksiössä on paljon tavaraa, silloin kämppä on kotoisa ja lämmin pesä jossa viihtyy vaikka kirjoja lukien ja ruokaa laittaen. Ainoa ikävä puoli on että saa kuulla usein tutuilta ja sukulaisilta että pitäisi karsia tavaraa ja kokeilla minimalismia. Patina jouluna oöen saanut jopa KonMari kirjan lahjaksi omalta siskolta. Mutta miksi ihmeessä minun pitäisi karsia tavaraa, viihdyn tallaisessa asunnossa. Antakaa jokaisen elääja sisustaa niin kuin itse haluaa ja kokee omalla kohdallaan parhaaksi. Tärkeintä on se eträ itse viihtyy kotona.
Minä olen asunut yksiössä yksin useamman vuoden ja lisäksi lapsen kanssa kaksin vauvavuoden. Neliöitä oli 36,5, joista varmaan kolmasosan vei valtava kylppäri ja sauna. Täällä onkin hyvin kiteytetty, että vähän tavaraa ja kaikille tavaroille oma paikka. Nyt tässä kaksiossa asuessani olen miettinyt, että miten tämä tavaramäärä räjähti hetkessä käsiin. Tykkäsin enemmän yksiöstä, mutta lapselle alkoi käydä tila turhan ahtaaksi ja nukkumisjärjestelyissä alkoi tulla ongelmia, kun nukuttiin samassa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä asuin 19 vuotta 24 neliön asunnossa ja vasta viimeisinä vuosina alko ahdistamaan tilan puute. Karsi kaikki turhat tavarat niin on helpompaa!
Ihmisiä on erilaisia. Minä tykkään siitä että yksiössä on paljon tavaraa, silloin kämppä on kotoisa ja lämmin pesä jossa viihtyy vaikka kirjoja lukien ja ruokaa laittaen. Ainoa ikävä puoli on että saa kuulla usein tutuilta ja sukulaisilta että pitäisi karsia tavaraa ja kokeilla minimalismia. Patina jouluna oöen saanut jopa KonMari kirjan lahjaksi omalta siskolta. Mutta miksi ihmeessä minun pitäisi karsia tavaraa, viihdyn tallaisessa asunnossa. Antakaa jokaisen elääja sisustaa niin kuin itse haluaa ja kokee omalla kohdallaan parhaaksi. Tärkeintä on se eträ itse viihtyy kotona.
Ja pakat. Yksiössä on nimeomaan tärkeää että tavaraa on mahdollisimman vähän ja sisustus minimaalista. Ei esim mitään raskaita kirjahyllyjä ja sänkyjä. Pidä seinät esillä ja sängyntilalle on hyvä hankkia esim lattialle auki levitettävä futon patja jonka vvoi koota ja kääriä päiväksi pois ja laittaa vaatehuoneeseen.
Eron jälkeen, asuin yksiössä 36 neliötä. Asunto oli upouusi ja siinä oli hyvä pohjaratkaisu, myös iso parveke. Tykkäsin todella paljon asunnosta. Asuin siinä neljä vuotta. Suosittelen yksiötä kun asustelet yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään koriste-esineitä liikaa tai tauluja tulee sekavan ja sotkusen näköistä, mulla 35 neliöö ja yks Marilyn Monroe taulu.
33 ei ole mikään ns. tappoyksiö joten ihan tavaran määrällä ja järkevällä huonekalujen järjestämisellä yksiö voi olla hyvinkin viihtyisä. Moni asuu alle 30 neliön yksiöissä. Sisustus ja tilan järkevä näyttö ratkaisee hyvin paljon.
1. Ei mitään ylimääräistä tavaraa ja mieti huonekalujen koko fiksusti.
2. Käytä paljon palveluja ulkona
3. Pidä asunto suht siistinä
4. Käytä parveketta mikäli sellainen löytyy, tuuleta asuntoa
Itsellä on vähän normaalia isompi yksiö, 38 neliötä. Viihdyn hyvin eikä ole mikään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sohvasänky on hyvä ratkaisu, sellanen mihin täkit ja kaikki taittuu sisään. Päivällä on olkkari ja illalla makkari.
Et ole tainnut käyttää sellaista? Vieraiden varalta hyvä. Kyllä sänky on oltava sänky.
Kyllä meillä oli aikoinaan tällainen, Ikeasta, oli todella hyvä ja helppo. Paras patja ikinä. Sitä mallia ei enää ole, olisin ostanut uudestaan saman. Huoneeseen mahtui jopa toinen sohva, oli 30 neliön kämppä.
Asun yksiössä, jossa on hyvä pohjaratkaisu ja iso parveke. Isot ikkunat, valoisaa. Valoisuus tuo tilantuntua, samoin vaalea sisustus. Sopivan kokoiset huonekalut ja isot peilit. Siisteys tärkeätä, tavarat järjestyksessä. Riittää itselleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sohva kannattaa sijoittaa niin että näkee esim keittöön ja eteiseen, ettei tarvitse koko ajan tuijottaa yhtä seinää. Paljon peilejä. Vaaleita värejä seinille. Huonekalut semmoisia, että niillä voi olla monta tarkoitusta. Turhat tavarat kannattaa myydä.
Asun poikaystävän kanssa kaksin yksiössä (2 vuotta jo näin) ja ihan hyvin sujuu. Kävelylenkkejä ja jos on parveke niin se avartaa tilaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku vähävirtainen ja hiljainen tuuletin vaihtamaan ilmaa makuualkovissa, tai muuten voi tulla noutaja etuajassa.
Ohis,
asunnon neliöt eivät ole ratkaisevat, vaan asunnon pohja vaikuttaa. Itse olen asunut n. 35neliön yksiössä, joka tuntui paljon isommalta mitä oli, koska ns. hukkaneliöitä ei ollut. Yksi mikä vaikutti (oli pikkuruinen wc/kph johon sai pienen pesukoneen kun käsienpesuallasta nostettiin hieman normaalia ylemmäs.
Eteiseen mahtui vaatekaappi, vaikka olikin "käytävämäinen", ei kuitenkaan pimeä koska ulko-ovessa oli ikkuna.
Keittiössä (joka oli erillinen) oli hyvä pohja, jääkaappi/hella/pesuallas yhdellä samalla seinällä, ikkunan alla laskutilaa "seinän leveydeltä" ja myös erillinen pieni pöytä+tuolit mahtui hyvin.
Varsinaiseen huoneeseen mahtui parisänky yhteen nurkkaan, toiseen sohva ja tv ym. ja yhdelle seinälle kaksiovinen-vaatekaappi.
Kyseessä rivari, jossa ihana yhteispiha, naapurit myös ihania, vieläkin olemme yhteyksissä.
Voisin edelleen kuvitella asuvani tuolla, kaksi ihmistä mahtui hyvin.
Yksiö jossa on yli 30 neliötä on tilava . Nykyisin asunnot rakennetaan ahtaiksi ja joku uudempi 40 neliön kaksio on mielestäni kamalampi ja ahtaamman tuntuinen asua. Pohjaratkaisut uusissa vuokra-asunnoissa monesti ihan hirveät ja vielä se keittokomero yhdellä seinustalla !
Pohjaratkaisu ratkaisee. Olen asunut monessa yksiössä, jossa ollut täysin turha,pitkä ja hämärä eteiskäytävä. Wc kuin koppi. Nyt asun loistavassa yksiössä, joka tuntuu paljon neliöitään (35) isommalta. Eteinen pieni, ilman mitään käytävää. Neliöt käytetty fiksusti. Isot ikkunat ja tilava parveke. Keittiö on keittiö, ei mikään komero. Kylppäriin mahtui jopa pieni tassuamme.
Muista huonekaluissa monikäyttöisyys. Pieneen asuntoon ei mahdu isoa sohvaa ja nojatuolia ilman että asunto näyttää täyteen ahdetulta. Ruokapöydän tuolit toimivat nojatuoleina kun tulee vieraita, eli panosta sellaisiin missä jaksaa istua pitkään. Minulla on Jyskin kuppituolit, niissä on todella hyvä istua pitkiäkin aikoja.
Ruokapöytä ja tietokonepöytä ovat samassa. Jos mahdollista, kiinnitä tv seinään niin vie vähemmän tilaa. Sänkyä varten hanki siisti sängynrunko koska se on samassa tilassa olohuoneen kanssa. Ikeassa on hyvä valkoinen jossa on sängynlaatikot mukana. Sitten petaa sängyn "umpeen" jollain kauniilla peitolla niin tulee siisi lopputulos, peiton reunat siis taitellaan patjan alle.
Koska keittiö on samassa tilassa, olisi hyvä jos se ei näyttäisi liian arkiselta, ei siis fairypulloa tiskipöydällä ja muoviharjaa roikkumassa astiankuivauskaapista, ne voi piilottaa astiankuivauskaapin sisälle. Minä olen varannut siivousvälineille kaapin sisältä pienen nurkkauksen jossa ne saavat olla. Eteinen taitaa olla pieni? Kenkäkaappi siistii ilmettä kun kaikki kengät eivät ole esillä. Kaapin päälle voi asettaa jonkun kipon missä säilyttää lompakkoa, avaimia jne.
En yhtään ymmärrä noita väitteitä, että pitäisi olla joku minimalisti että olisi toivoakaan viihtyä yksiössä. Mun on vähän vaikea ymmärtää, miten minimalistit viihtyy tai rentoutuu missään, jos se tarkoittaa tavaran jatkuvaa kyttäystä ja varomista ja sitä, että elämistä ei saa näkyä missään. Varmaan siis monille toimii, mutta se on luonnekysymys, ja mun luonteestani ei löydy niitä palasia joilla tuollaisessa olisi järkeä.
Mulla on 29 neliötä. En ole tehnyt mitään sen kummempaa tehdäkseni tästä kivan, mutta viihdyn oikein hyvin. Täyttä on ja se aiheuttaa jonkun verran ylimääräistä vaivaa ja sotkua, etenkin kasvini vievät paljon tilaa. Mutta elämä toimii niinkin että välillä sotken ja sitten siivoan.
Ne on ne yksiöissä asuvat joilla hajoaa pää tällaisina aikoina.
Yksiöstä saa ihan viihtyisän, JOS siellä on maltillisesti tavaraa ja jos siellä on tilaa liikkua ilman että törmää johonkin huonekaluun jos liikahtaa puoli metriä mihin tahansa suuntaan. Älä yritä tunkea sinne kaikkea, älä yritä mahduttaa sinne kaksion huonekaluja tai sitä isoa ruokapöytää joka teillä oli eksän kanssa.
Asuin 33 neliön yksiössä 5 vuotta ja sitä ennen 25 neliön yksiössä 2 vuotta. Siivoa, siivoa, siivoa, ja karsi tavaraa. Oikeastaan ainoiden keiden voi suositella asuvan yksiöissä, on minimalistien. Muilla se on ahdistavaa.