Lue keskustelun säännöt.
Alkaako ihmisiä yleisemminkin kyllästyttää muut ihmiset, kun ikää kertyy?
30.04.2020 |
Olen omassa n. 40-55v. tuttavapiirissä kuullut paljon tällaista. Ihme porukkaa vai onko tuo yleisempikin tauti?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä alkaa kaipaamaan omaan rauhaan ja hiljaisuuteen kaikenmaailman paskasakin keskeltä.
Sitä tulee valikoivammaksi seuransa suhteen. Kaikenmaailman heippamoikka kaverit jäävät ja myös sellaiset joiden kanssa on vaan eri aaltopituudella. Viihdyn myös yksinkin. En ole mikään "yhteisöllisyys" ihminen, ei kiinnosta puuhastella yhdessä jos ei itse voi päättää mitä puuhastelee.
Tietysti joskus voi käydä päinvastoinkin niin että ei ole kelvannut johonkin mihin olisi halunnut. Sitten kun löytää ihmisiä joiden kanssa synkkaa niin niistä haluaa pitää kiinni. T. N60v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Lol. Tällä palstalla ei ole yhtään ihmistä joka rakastaisi itseään sellaisena kuin on. Sellaiset ihmiset ovat jossain todella muualla viettämässä todella laadukkaampaa aikaa.
Nytkin olen ollut mökillä yksistään jo 2 viikkoa. Ei haittaa. Tämän palstan hölmöt täyttävät kyllä sosiaalisen tarpeen. On mukava sensuroida vihapuhujia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Lol. Tällä palstalla ei ole yhtään ihmistä joka rakastaisi itseään sellaisena kuin on. Sellaiset ihmiset ovat jossain todella muualla viettämässä todella laadukkaampaa aikaa.
On ainakin yksi. Minä rakastan itseäni juuri sellaisena kuin olen. En aina ole tuntenut niin, mutta kun ikää kertyy, oppii rakastamaan itseään eikä tarvitse muiden huomiota tai hyväksyntää. LOL.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Bingo! Näin se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Lol. Tällä palstalla ei ole yhtään ihmistä joka rakastaisi itseään sellaisena kuin on. Sellaiset ihmiset ovat jossain todella muualla viettämässä todella laadukkaampaa aikaa.
On ihmisiä jotka väsyvät ja kyllästyvät olemaan koko ajan toisten kanssa. He tarvitsevat omaa aikaa. He kaipaavat omaa aikaa ja rauhaa koska haluavat syventyä erilaisiin asioihin. Miksi sinun on vaikeaa ymmärtää tätä? Ilman tällaisia ihmistyyppejä ei olisi taidetta, tiedettä eikä monta muutakaan asiaa.
En tarvitse huomiota tunteakseni olevani olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Lol. Tällä palstalla ei ole yhtään ihmistä joka rakastaisi itseään sellaisena kuin on. Sellaiset ihmiset ovat jossain todella muualla viettämässä todella laadukkaampaa aikaa.
On ainakin yksi. Minä rakastan itseäni juuri sellaisena kuin olen. En aina ole tuntenut niin, mutta kun ikää kertyy, oppii rakastamaan itseään eikä tarvitse muiden huomiota tai hyväksyntää. LOL.
Ja tästä syystä olet täällä palstalla? Tuskin.
Vierailija kirjoitti:
On aivan uskomattoman vapauttava tunne kun tajuaa viimein, ettei tulevan entisen kaveripiirin kanssa ole oikeastaan mitään yhteistä, eikä siten oikeastaan mitään tarvetta nähdä tai kuulla. Samat vanhat ininät, natinat ja veetuilut joutuu aina vaan kuuntelemaan.
Elämä on 100% parempaa ilman näitä "sosiaalisia" kontakteja. Ihmeen kauan meni tämän tajuamiseen, mutta kyllä kannatti.
T. 42v
Tajusin tämän jo 8 vuotta sitten. N28.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Lol. Tällä palstalla ei ole yhtään ihmistä joka rakastaisi itseään sellaisena kuin on. Sellaiset ihmiset ovat jossain todella muualla viettämässä todella laadukkaampaa aikaa.
On ainakin yksi. Minä rakastan itseäni juuri sellaisena kuin olen. En aina ole tuntenut niin, mutta kun ikää kertyy, oppii rakastamaan itseään eikä tarvitse muiden huomiota tai hyväksyntää. LOL.
Ja tästä syystä olet täällä palstalla? Tuskin.
Tää on ajanvietettä, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylläolevien kommentoijien ongelma ei ole muiden pinnallisuus vaan se ettei heitä kukaan rakasta omana itsenään. Sori. Näin se on.
He rakastavat itse itseään juuri sellaisina kuin ovat eivätkä siten ole riippuvaisia muiden hyväksynnästä. Hirveän moni ei pysty tähän vaan sitä sosiaalista sirkusta on pidettävä yllä ettei vaan jouduttaisi kohtaamaan omia mörköjä. Nämä kaksi ryhmää inhoavat toisiaan.
Lol. Tällä palstalla ei ole yhtään ihmistä joka rakastaisi itseään sellaisena kuin on. Sellaiset ihmiset ovat jossain todella muualla viettämässä todella laadukkaampaa aikaa.
On ainakin yksi. Minä rakastan itseäni juuri sellaisena kuin olen. En aina ole tuntenut niin, mutta kun ikää kertyy, oppii rakastamaan itseään eikä tarvitse muiden huomiota tai hyväksyntää. LOL.
Ja tästä syystä olet täällä palstalla? Tuskin.
Tää on ajanvietettä, ei muuta.
Eikö itseään rakastavalla ole parempaa ajanvietettä? Saat itserakkautta tästä ajanvietteestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun ikää varttuu, huomaa kuinka pinnallisia ja itsekkäitä ääliöitä ihmiset ovatkaan, eikä heidän seuransa jaksa enää kiinnostaa. Olen löytänyt monia mielekkäämpiä aktiviteettejä ko. ihmisten tapailun sijaan. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka jakaa aikansa, itse viihdyn ihan omissa oloissani vallan hyvin ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Asiaan saattaa tietysti vaikuttaa sekin, että olen antisosiaalinen misantrooppi ja kannatan (maltillista) ihmiskunnan harvenemista maapallon vieraslajina ja sen luonnonvarojen ryöstäjinä.
Ikä ei vartu. Ihminen varttuu, kun ikää karttuu.
Varmasti kyllä. Varsinkin jos on yhtään introvertti luonteeltaan ja/tai takana pettymyksiä ihmissuhteissa. Kun tulee ikää, ei vaan jaksa edes esittää kiinnostunutta enää.
Kyllä tämän huomaan itsessänikin. Olen 52v. Nykyään mulle riittää seuraksi mies ja kissa, muutama hyvä ystävä on ja heidänkin kanssaan nähtiin harvakseltaan enää (ennen koronaakin), paljon kyllä on soiteltu ja viestitelty. Ystävät suunnilleen saman ikäisiä ja samanlaisia ajatuksia tästä heillä. Kärttyinen en kyllä ole, eikä ystävätkään ole :D. Vähemmän läheisten kavereiden kuulumisia seuraan ja kommentoin facebookissa ja joskus laitan itsekin sinne jotain ja siinähän sitä tulee kuulumisia vaihdettua.
Itse pahoin pelkään että ihminen alkaa iän myötä menettää kykyään kokea tunteita.
Kun tunteiden voimakkuus vaimentuu, ei oma kumppani tunnu enää niin rakkaalta, ei tule extempore tehtyä sen kanssa enää juttuja. Elokuvat tuntuvat sata kertaa nähdyiltä, fyysiset tuntemuksetkin laimenevat, ruoka ei maistu enää yhtä ihanalta kuin aiemmin. Toimii valitettavasti osalla jopa seksinkin kohdalla. Eivät saa enää mitään irti edes seksistä.
Tämä tulee vastaan myös ihmissuhteissa. Ei se enää säväytä samalla tavalla kun tapaa tuttuja. Eiväthän asiat voikaan tuntua siltä samalta kun niitä toistetaan satoja kertoja.
Tämä laimentuminen johtaa myös erkaantumiseen muista ihmisistä. Siinä jokainen sitten pikkuhiljaa erakoituu mielessään. luulisin että suurin osa niistä jotka pääsevät vanhuuteen astia kuollakseen omaavat "tää on niin nähty"-asennoitumisen suurimpaan osaan asioista.
Ei siis ole kyse mistään omasta valinnasta. Elämän pyörässä vaan ootte kyllästyneet siihen että muut vaativat teitä reagoimaan ja tuntemaan, sitä ei sitten jakseta jossain iässä enää.
Voi ei, teinipoika ottaa itseensä oikein urakalla. Takasin läpänheittoon kavereiden kanssa, ne ei kyllästy vielä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse pahoin pelkään että ihminen alkaa iän myötä menettää kykyään kokea tunteita.
Kun tunteiden voimakkuus vaimentuu, ei oma kumppani tunnu enää niin rakkaalta, ei tule extempore tehtyä sen kanssa enää juttuja. Elokuvat tuntuvat sata kertaa nähdyiltä, fyysiset tuntemuksetkin laimenevat, ruoka ei maistu enää yhtä ihanalta kuin aiemmin. Toimii valitettavasti osalla jopa seksinkin kohdalla. Eivät saa enää mitään irti edes seksistä.
Tämä tulee vastaan myös ihmissuhteissa. Ei se enää säväytä samalla tavalla kun tapaa tuttuja. Eiväthän asiat voikaan tuntua siltä samalta kun niitä toistetaan satoja kertoja.
Tämä laimentuminen johtaa myös erkaantumiseen muista ihmisistä. Siinä jokainen sitten pikkuhiljaa erakoituu mielessään. luulisin että suurin osa niistä jotka pääsevät vanhuuteen astia kuollakseen omaavat "tää on niin nähty"-asennoitumisen suurimpaan osaan asioista.
Ei siis ole kyse mistään omasta valinnasta. Elämän pyörässä vaan ootte kyllästyneet siihen että muut vaativat teitä reagoimaan ja tuntemaan, sitä ei sitten jakseta jossain iässä enää.
Luonto hoitaa asian, on valmis kuolemaan kun nuori menisi paniikkiin.
Moderoinnin mulkku.