Lue keskustelun säännöt.
Kenelläkään muulla salainen perhehelvetti?
29.04.2020 |
Moi. Haluan kai vain kirjoittaa jonnekin ja kysellä muiden kokemuksia.
Oletteko kokeneet korona-ajan lisäävän pelkoa & väkivaltaa jo muutenkin epätasapainoisessa suhteessa?
Lisään vielä, että tiedän, että pitäisi erota, ei ole lapsia. Olemme seurustelleet jo vuosikymmenen. Avopuolisoita puolet ajasta. Mieheni väkivaltaisuus on lisääntynyt ja hän on entistä arvaamattomampi.
Hän syyttää minua kaikesta, mikä hänellä on mennyt vikaan elämässä - eikä kykene reflektoimaan sitä, että minä en ole syypää hänen ahdinkoonsa. Hän on masentunut & ahdistunut, joten yritän ymmärtää.
Olen alkanut pelätä miestäni. Hän on toisinaan väkivaltainen. Henkistä väkivaltaa on tällä hetkellä joka päivä.
Hän tuntuu näkevän minut vihollisena, kaiken sen ikävän & surun ilmentymänä - vaikka en ole sitä hälle aiheuttanut. Alan olemaan epätoivoinen. En vain voi lähteä. Rakastan miestäni. Kukaan ei tiedä, miten hän minua kohtelee suljettujen ovien takana - paitsin naapurit varmaankin. Lisäksi hän rikkoo kodistamme kaiken minulle rakkaan suutuspäissään. Olen niin väsynyt ja loppu. Tuntuu, että hän imee minusta kaiken energian. Jos minä itken, on se aihe suuttua. Silti lohdutan päivittäin. MT-ongelmia on, joihin ei suostu hakemaan apua. No, ainakin tämän kirjoittaminen helpotti. Kukaan ei tiedä, joten tuntui hyvältä kirjoittaa asianlaita auki.
Onko muilla samanmoisia kokemuksia? Vertaistukea?
Kommentit (176)
Kerran seurustelin miehen kanssa joka yritti olla kontrolloiva. Moitti joka ikistä asiaa jonka tein, kyttäsi menojani, jne. Lakkasin tekemästä mitään hänen eteensä. Jos ei kelvannut niin sopi tehdä itse. Tarpeeksi monta kertaa kun oli kytännyt menojani, lähdin tyttökaverilleni yöksi kertomatta miehelle mitään, ja annoin hänen soitella perään ja huolestua. Lopulta mies jätti minut ja haukkui niin mahdottomaksi ihmiseksi ettei kanssani voinut kukaan tulla toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapamato-ap ei taida enää päästä lukemaan ketjuaan ku rakas ihana kulta kieltää
Toivoisin niin paljon, että sisuuntuisitte ja lähtisitte lätkimään. Jossakin kohtaa täytyy tulla se viimeinen pisara. Miltä tuntuu viettää vanhuus tuollaisen kumppanin kanssa? Entä seuraavat 5 vuotta? Entä jos sairastutte vakavasti, voitteko luottaa toisen huolenpitoon? Entä kriiseissä, voitteko luottaa? Hyvin tiedätte itsekin pärjäävänne yksin paremmin.
Sinulle joka mietit että kiusanteko jatkuu lapsien kautta. Eikö se kuitenkin ole parempi että ukko v*ttuilee jossakin muualla kuin saman katon. Tuskin se sitä loppuelämää jaksaa tehdä. Paitsi jos on umpihullu, niin silloin pitää eroamisen tapa miettiä todella tarkasti. Ap:n tapauksessa mies todennäköisesti etsii vain uuden pompotettavan, jos sitäkään saa aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kerran seurustelin miehen kanssa joka yritti olla kontrolloiva. Moitti joka ikistä asiaa jonka tein, kyttäsi menojani, jne. Lakkasin tekemästä mitään hänen eteensä. Jos ei kelvannut niin sopi tehdä itse. Tarpeeksi monta kertaa kun oli kytännyt menojani, lähdin tyttökaverilleni yöksi kertomatta miehelle mitään, ja annoin hänen soitella perään ja huolestua. Lopulta mies jätti minut ja haukkui niin mahdottomaksi ihmiseksi ettei kanssani voinut kukaan tulla toimeen.
Ja syy miksi en jättänyt häntä itse, oli se että meillä oli järkyttävän hyvää seksiä ja yritin alistumatta olemalla opettaa hänelle terveempiä tapoja, mutta hänen oli helpompi luovuttaa ja varmaankin etsiä joku jota saa komennella.
Rakkautesi ei taida enää parantaa miestäsi. Suosittelen ainakin, että muutatte erillenne heti, kun mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hän on masentunut & ahdistunut, joten yritän ymmärtää"
Virhe. Tiedän että joka puolelta tuputetaan sitä miten pitää yrittää ymmärtää muiden vaikeuksia ja olla tukena. Ei tarvitse. Ei varsinkaan sen jälkeen kun alkaa nyrkki heilua. Siihen kohtaan pitää kaikki ymmärtäminen loppua, paitse sen ymmärtäminen että nyt on oma henkikulta kohta kyseessä ja on alettava suunnitella pakoa.
Tottakai olet peloissasi ja ahdistunut, alitajuntasi varoittaa sinua koko ajan siitä että olet hengenvaarallisessa tilanteessa josta et suostu poistumaan.
Sinun elämäsi on sinun. Se on myös sinun vastuullasi millaisia ihmisiä ja suhteita siinä pidät. Miehesi käytös ei ole lainkaan sinun vastuullasi, mutta sinä olet. Et voi koskaan ymmärtää tai rakastaa ketään terveeksi, se on täysin mahdotonta. Uhrautuminen ja ymmärtäminen ei myöskään tee sinusta parempaa ihmistä millään tavalla. Se kyllä pilaa elämäsi tehokkaasti.
Oman etusi tähden, järjestä itsesi ulos tuosta tilanteesta. Mieti tarkkaan miten lähdet, sillä ero on väkivaltaisessa suhteessa se kaikkein vaarallisin tilanne. Ja kun olet lähtenyt, polta sillat takana äläkä päästä tätä ihmistä elämääsi enää takasin. Se tarkoittaa kaiken yhteyden pidon lopettamista, tarvittaessa vaihdat puhelinnumeron yms.
Vierailija kirjoitti:
Lue tämä ap!
Olen ihan vastaavassa tilanteessa.Unohda noi "mikset lähde"-kommentit,syy ei ole sun.Tällaisen suhteen,väkivalta,psykologisia mekanismeja ymmärtää vain kokemuksen kautta.Googlaa gaslightning,suhun käytetään luultavasti sitä.
Itse yllättäen saanut upeaa apua aikuis-sososiaalityöstä!En ole koskaan käyttänyt sosiaalitoimen palveluita,joten en tiennyt miten laajaa se voi olla.Nyt mulla on ihana,älykäs terapeutti siellä,joka on valmis järjestämään mulle myös esim.asunnon.Tässä paljon olen miettinyt,että miten sen lähdön tekisi turvallisesti ja siten,että olisi mahdollisimman vähän pahoja seurauksia odotettavissa.Vaihtoehtoja olen terapeutin kanssa käynyt läpi.
Todellakin soita sosiaalitoimeen ja kysy olisiko heillä henkilöä,joka auttaa parisuhdeväkivalta-tilanteissa.Asiantuntija auttaa sun ajatuksia takaisin entisille raiteille ja saat perspektiiviä sekä konkreettisia vaihtoehtoja.Niin ja mun puoliso ei toki tiedä,että olen itse ottanut yhteyttä sos.toimeen.
Kyllä tästä voi selvitä ja sä voit myös.
Miten pääsit aikuissosiaalityöhön?
Mikä kaupunki/kunta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monta kertaa suhteen lopettamisessa on vaikeinta se kun on jo niin rikki ja väsynyt ettei jaksa alkaa suunnittelemaan muuta.
jos on joku hyvä ystävä, hänen kanssaan voisi kaikessa hiljaisuudessa hommata asunnon, ja vaikka ei mukaansa ensin mitään saisi, ei sitä aluksi paljoa tarvitse, niistä kerkeää tapella myöhemmin, pääasia että pääsee pois, alku on tietysi vaikeaa, mutta kiität vielä itseäsi kun elämäsi alkaa järjestymään, vaikeinta on pysyä päätöksessään, siksi oma asunto, ovi ja lukko johon vain sinulla avaimet, mieluummin vielä et kerro edes osoitetta, muuten alkaa tod.näk kukkapuska farssit ja lupaukset.
muutkin ovat sen läpikäyneet, itsetunto pirstaleina, minäkin, mutta hän ei ole yhdenkään kyyneleen vaiva.
Kyllä meilä on corona-aikana korostunut nämä eriävät mieltymykset :( Vaimon mielestä meidän tulisi syödä kolmena päivänä viikossa perunaa, kahtena pastaa ja kahtena riisiä. Itse olen taas sitä mieltä että neljänä päivänä syötäisiin perunaa, kahtena pastaa ja yhtenä riisiä. Elämä on totaalista helvettiä tulisiko minun soittaa auttavaan puhelimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilä on corona-aikana korostunut nämä eriävät mieltymykset :( Vaimon mielestä meidän tulisi syödä kolmena päivänä viikossa perunaa, kahtena pastaa ja kahtena riisiä. Itse olen taas sitä mieltä että neljänä päivänä syötäisiin perunaa, kahtena pastaa ja yhtenä riisiä. Elämä on totaalista helvettiä tulisiko minun soittaa auttavaan puhelimeen?
Mikä vttu sua vaivaa? Muu kuin totaalinen empatian puute ja tyhmyys?
Vierailija kirjoitti:
Salainen perhehelvetti = tapa toimia ja pitää kulissit ylhäällä.
Meillä aamusta alkaen pientä henkistä sivallusta, joka etenee päivän mittään. Ruoka on huonosti laitettu, takka juurikin pöljästi lämmitetty, aina pitää karehtia (suuttua) kun mitään ei voi ihminen tehdä niin kuin ohjeet on annettu ja pieleen menee. Olen vähäjärkinen tollo, joka ei ymmärrä mistään mitään.
Jos puolustaudun millään tavalla, on viikon, kahden mykkäkoulu joka kuulemma opettaa minut noudattamaan annettuja ohjeita paremmin. Täällä on nyt meneillään neljäs päivä mykkäkoulua.
En muista mistä taas mykkäkoulu alkoi, varmaan kun koko sunnuntain nimitteli ja haukkui niin muisti on yhtä puuroa. Ja syyllinen olo. Miksi en ikinä opi ?
Lähde. Lähde. Lähde. Heti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on huono aloitus, syystä että: et kerro aloituksessa ollenkaan omasta toiminnastasi. Mies sitä, mies tätä. Puolet tiedoista.
Muista, että sinua kohdellaan juuri niin kuin annat itseäsi kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ap kyllä rakasta sitä miestä. Teet hänelle väärin, hän elää rakkaudettomassa suhteessa. Kohtaat vihaa ja väkivaltaa, koska tilanne on hänelle paha. Hänhän se on solmussa ja ongelmissa. Luulet auttavasi, mutta pidät häntä vankina, vaikka oletkin uhri parisuhdeväkivallalle. Toivottavasti tämä saa sinut ajattelemaan sitä, että et tee kenellekään palvelusta jäämällä suhteeseen. Olet itse onneton ja suhde on vahingollinen terveydellesi. Tilanne on paha myös miehellesi. Mitä pitempään hän saa jatkaa, sitä syvemmin se muuttaa häntäkin ja hänen mahdollisuus tulevaan onneen pienenee. Se ei ole sinun vastuullasi, mutta kunhan et kuvittele auttavasi häntä jatkamalla. Pahimmillaan tilanne eskaloituu niin, että sinä olet sairaalassa tai kuollut ja kaikki tulee ilmi ja mies vankilassa. "Rakastamasi" miehen tulevaisuus lopullisesti pilalla. Sinulla on vain yksi tie ja se on lähteä, turvaan, nopeasti, suunnitellusti. Suhteenne päättyy ennemmin tai myöhemmin. Mieluummin enemmän loppuelämää sinulle ja hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meilä on corona-aikana korostunut nämä eriävät mieltymykset :( Vaimon mielestä meidän tulisi syödä kolmena päivänä viikossa perunaa, kahtena pastaa ja kahtena riisiä. Itse olen taas sitä mieltä että neljänä päivänä syötäisiin perunaa, kahtena pastaa ja yhtenä riisiä. Elämä on totaalista helvettiä tulisiko minun soittaa auttavaan puhelimeen?
Mikä vttu sua vaivaa? Muu kuin totaalinen empatian puute ja tyhmyys?
Pitääkö sitä nyt ruveta nimittelemään? Olen vahvasti painottanut vaimolleni että neljä kertaa tulisi suomalaisen syödä viikossa perunaa. Mutta ilmeisesti teillä naisilla on jokin salaliitto sen suhteen että riisiä pitäisi syödä kaksi kertaa viikossa. En tiedä mitä tekemistä sillä on empatian kanssa. Ehkä itse voisitte välillä yrittää nähdä näitä asioita myös toisten näkökulmasta.
Mä ihmettelen näitä tapauksia, että miehelle annetaan kaikki mahdollinen anteeksi. Itse en ole koskaan saanut yhtään mitään naisilta anteeksi en edes niitä asioita, joiden osalta ei ole ollut mitään anteeksi annettavaa.
Jotkut miehet vaan on eriarvoisia, kuin toiset. Jos kaikki miehet olisivat samassa asemassa, kuin minä naisten parissa, niin en usko, että Suomessa olisi montaa miestä hengissä.
Toimisit tuota miestä kohtaan tasa-arvoisella tavalla ja vetäisit kurkun auki, jos mies tekee, tai ei tee jotain.
Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta. -Jesaja 61:1
"Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta". -Luuk. 4:18-19
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." Joh. 7:37-38
Kuulostaa tutulta. Ihan ku oisin ite kirjottanu tuon viestin pari vuotta takaperin. Tilanne paheni jatkuvasti vaikka odotin epätoivoisesti muutosta parempaan. Sain turpaani, tavarat lenteli, enkä saanut itkeä tai näyttää mitään negatiivisia tunteita. Olin aina syypää ihan kaikkeen. Silti mun piti aina olla tukena ja ymmärtää. Lopulta tuli ero, joka teki tosi kipeää, mutta oli ainoa vaihtoehto. Nyt voin paremmin ku pitkään aikaan ja rinnalla on tervejärkinen ja tasapainoinen mies. Ei toista voi aina auttaa vaikka kuinka haluaisi. Tsemppiä, toivon että uskallat lähteä vaikka helppoa se ei ole 💕
Lähde - pois - valheesta - ja -ala - elää ! ( Been there, seen that all.)
Aloittajalle sanoisin että liity fb:ssä kaikkiin narsistisivustoihin, valtaosa on jenkkiläisiä. Vaikka miehesi ei olisi narsisti, opit traumasiteestä, empaatikko-narsisti-siteestä ja siitä miten äärettömän vaikea on lähteä. Itse olen eronnut vastaavasta. Edelleen hän vetää puoleensa kuin loukkaantunut eläin. Vaikka on itse piru. Pääset alkuun. Eron jälkeen on kuin unesta heräisi.