Kenelläkään muulla salainen perhehelvetti?

Halaan sinua ap.

Ensin psykologin tms juttusille niin siitä lähtee ajatukset kirkastumaan ja solmut aukeamaan. Sitten voi miettiä vaikka itseään pienenä vauvana, millaista tulevaisuutta vaikka äitisi olisi sinulle toivonut? Mitä itse sanoisit pienen vauvan ansaitsevan elämässään, ja onko hän arvokas ihminen? Sinä olet se vauva, yhtä arvokas aikuisena kuin pienenä. Olet vain hukannut sen ajatuksen että ansaitset hyvää ja voit olla onnellinen, myrkyllisen parisuhteen vuoksi. Koska miehesi ei aikanaan lopettanut huonoa käytöstä (jonka sinä olet toistuvasti sallinut) ei hän sitä tulekaan vuoksesi muuttamaan.

Mistä unelmoit? Varmaan haluat olla vapaa peloista ja huolista, olla aidosti onnellinen? Se onnistuu vain sillä että asiat tulevat muuttumaan. Ero sattuu vaikka suhde onkin huono. Siitä pääsee kuitenkin yli ja sitten alkaa toipuminen. Ja ennen kuin huomaatkaan, mietit miksi tuhlasit elämääsi ja löydät uusia ilon aiheita ja hyvän parisuhteen halutessasi, sinusta tulee vapautunut ja helpottunut.

Kannattaa miettiä että se ei ole varmaa että elät esim. 80-vuotiaaksi. Kannattaa alkaa siten myös elää sen mukaan, eikä tuhlata elämää olemalla onneton. Kaikella on tarkoitus, myös sinun elämälläsi joten valjasta se hyvään käyttöön, äläkä hukkaa sitä hyvää mitä sinulle on tarkoitus tulla vastaan.

Nyt varaamaan aikaa psykologille, hopi hopi. Olet jo tarpeeksi kauan aikaa ollut onneton, älä anna toisen viedä sinua mukanaan suohon josta et myöhemmin pääse enää pois.

Olit rohkea kun uskalsit vihdoim avata suusi. Se on ensimmäinen askel eheytymisen tiellä.

Pahoinpitely on rikos. Mene hyvä ap lähimpään turvakotiin. Lopeta tuhlaamasta rakkauttasi tuohon ihmiseen.

Pahoinpitelyistä pitää tehdä rikosilmoitus. Jos nyt on jälkiä, mene lääkäriin heti. Ja kerro miten ne tulivat.

Tai mene yöksi vaikka sukulaiselle ja hakekaa tavarasi porukalla.

En haluaisi lukea kuolemastasi lehdistä.

Eikä sulla ole mitään velvollisuutta pitää tätä suhdetta pystyssä tai olla sen hullun nyrkkeilysäkki.

Lähde pois. Elämä odottaa.

Tulee mieleen ex, oli samanlainen että syytti minua aina ja kaikesta ja näki vihollisena. Lisäksi oli sairaalloinen täysin aiheeton mustasukkaisuus ja juuri tämä henkinen väkivalta, varsinkin kun hän oli juovuksissa (mikä ei todellakaan ollut harvinaista) niin silloin olin erityisesti vihollinen ja henkinen väkivalta oli todella raastavaa, myös julkisella paikalla. Juovuksissa haukkui myös toisinaan omille tai minun sukulaisilleni.

Lisänä silloin tällöin fyysinen väkivalta.

Ex on ja hyvästä syystä! Ja paluuta entiseen ei ole. Pitkä suhde meilläkin oli, ja toivon että olisinpa lähtenyt aiemmin. Kyllä on ollut helpottunut olo sen jälkeen kun muutama kuukausi sitten erosimme.

Voin antaa vain yhden neuvon, kerää rohkeutesi ja eroa. Kokemuksesta tiedän että tuo kidutus ei valitettavasti lopu koskaan.

Älä tuhlaa elämääsi siihen että annat kiduttaa itseäsi yhtään enempää. Miksi sinun tarvitsee esittää että kestät mitä vaan, kun helpommallakin pääsee?

Hellurei hellät tunteet, vaikka aina eroaminen pitkästä suhteesta sattuu, mutta jonkin ajan kuluttua huomaat valtavan helpotuksen ja hyvänolon tunteen kun kukaan ei enää kiduta sinua jatkuvasti. Silloin tiedät että päätös oli oikea.

❤️ Hali

Lähetän paljon rohkeutta ja voimaa sulle ap!

Ap, tiedän rouvan, joka sai korona-aikaan äkillisesti tahdonvoimansa takaisin ja lähti. Paineli vain ovesta ulos ja lopetti väkivaltaisessa suhteessa elämisen. Käytännön asiat hoituvat nyt pikku hiljaa. Pääasia oli päästä pois. Sinäkin pystyt siihen. Jos et tänään, ehkä jo huomenna? Tai jo illalla?

AP, nosta käteistä rahaa ja osta R-Kioskilta prepaid-liittymä. Soita turvakotiin, naisten linjalle, Nice Heartsiin, joka paikkaan, ja juttele tilanteestasi. Se on välttämätön askel. He osaavat neuvoa käytännön asioissa.

Sinun on päästävä pois. Monet ovat olleet samassa tilanteessa ja selviytyneet.

Ap, kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään omassa kodissaan. Olen tosi surullinen, että olet tässä tilanteessa. Toivon sulle rohkeutta lähteä ja että pääset turvaan. Ansaitset sen ja paljon muuta.

Lue tämä ap!

Olen ihan vastaavassa tilanteessa.Unohda noi "mikset lähde"-kommentit,syy ei ole sun.Tällaisen suhteen,väkivalta,psykologisia mekanismeja ymmärtää vain kokemuksen kautta.Googlaa gaslightning,suhun käytetään luultavasti sitä.

Itse yllättäen saanut upeaa apua aikuis-sososiaalityöstä!En ole koskaan käyttänyt sosiaalitoimen palveluita,joten en tiennyt miten laajaa se voi olla.Nyt mulla on ihana,älykäs terapeutti siellä,joka on valmis järjestämään mulle myös esim.asunnon.Tässä paljon olen miettinyt,että miten sen lähdön tekisi turvallisesti ja siten,että olisi mahdollisimman vähän pahoja seurauksia odotettavissa.Vaihtoehtoja olen terapeutin kanssa käynyt läpi.

Todellakin soita sosiaalitoimeen ja kysy olisiko heillä henkilöä,joka auttaa parisuhdeväkivalta-tilanteissa.Asiantuntija auttaa sun ajatuksia takaisin entisille raiteille ja saat perspektiiviä sekä konkreettisia vaihtoehtoja.Niin ja mun puoliso ei toki tiedä,että olen itse ottanut yhteyttä sos.toimeen.

Kyllä tästä voi selvitä ja sä voit myös.

Lähtemisestä sen verran: anoppi kertoi, että lähti ekasta väkivaltaisesta liitosta niin, että ensin meni sukulaiselle ja sieltä käsin vuokrasi asunnon. Siitä väkivaltaisesta kodista ei ottanut mukaansa kuin parin viikon vaatteet, passin ja todistukset. Totesi että ruokaa ja muita tavaroita saa kaupasta. Henki on tärkeämpi kuin tavarat.

Loput tavaransa haki isänsä ja veljensä kanssa, siis ne mitä niistä oli jäljellä.

Ekat huonekalut oli sänky, silityslauta, ja tuoli. Silityslaudan päältä voi kätevästi syödä. Siitä sitten pikkuhiljaa osti tai sai kalusteita tuttavilta kotiin. Yllättävän hyvin ihmiset lahjoittaakin nykyisin, kun laittaa nettiin ilmoituksen.

Osoitetietonsa voi salata väestorekisterissä https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/omien-yhteystietojen-salaaminen/. Samoin puhelinnumeron voi vaihtaa ja laittaa salaiseksi. Omille sukulaisille ja tuttaville kannattaa kertoa, että mies on väkivaltainen hakkaaja ja hänelle ei saa antaa sinun uutta puhelinnumeroasi. Samassa yhteydessä voi miettiä, kenelle puhelinnumeronsa antaa ja mitä tietoja somessa itsestään jakaa, vai lähteekö koko somesta.

Ap:minä olen lapsesta asti isäni takia elänyt perhe helvetissä, ikinä en ole pystynyt kertomaan kuin harvoille, nyt olen pikku hiljaa avautunut muillekin asiasta

Ihmiset ei tiedä koskaan mitä neljän seinän sisällä tapahtuu ja vaikka kertoisi eivät uskoisi koska eihän hän nyt voi olla tuollainen koska on niin rempseä, huumorintajuinen ja iloinen... Niin julkisesti....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan itseään ei rakasta.

Näin surullista kyllä uskon asian olevan. Hän on ankara minulle mutta varmaan vielä ankarampi itselleen; mutta en voi vaikuttaa asiaan, vaikka kuinka koittaisin parantaa hänen itsetuntoaan ja kehua hänen hyviä ominaisuuksiaan.

Hän myös haukkuu & vähättelee itseään, silloin kun ei minua.

Niin. Sinä kuvittelet, että olet pelastaja. Kuvittelet mielessäsi, että olet korvaamaton sympatiasi kanssa, kun olet siinä miehen kanssa. Sinä säälit sekä itseäsi että miestä.

Jos näkisit vähän kauempaa, niin teet siinä pyyteettömyydessäsi hyvin itsekkäästi, kun et päästä irti.

Jos päästät irti tästä miehestä, niin suot hänelle mahdollisuuden parempaan. Ei hän voi tässä hyvin.

Itseäsi, jos ajattelet muuta kuin itsesäälin kautta, niin näet oman arvokkuutesi. Sinulle itsellesi voit suoda hyvää päästämällä irti tuosta huonosta suhteesta. Te vaan tuhoatte Nyt, kun on mahdollista rakentaa. Ensin pitää irrottautua ja uskaltaa arvostaa itseä..

Ei ole virhe, että et tiennyt tuosta tulevan huono suhde. Nyt ole sen nähnyt.

Mitä sinä nyt haluat ja mitä sinä nyt teet?

Seurasin pienenä tyttönä ja isona tyttönä vanhempieni suhdetta. Se oli juuri tuollainen. Ei siinä ulkopuoliset mitään voi, jos päähenkilöt itse eivät tee muutosta. Jo lapsena ymmärsin sen surullisuuden ja vääryyden siinä suhteessa ja tilanteessa.

Jos oikeasti RAKASTAA, niin miten silloin toimii?

Mieti: mitä sinä haluat?

Sitten rupeat toimimaan.

Jos haluat jatkaa tuossa, niin jatkat. Jos et halua jatka, niin teet toisenlaisia tekoja.

Sinä elät ihan itse omaa elämääsi.

Ei siinä auta miehen kontolle pistää sinun hyvinvointiasi.

Pistä sinä itse oma hyvinvointisi ykkössijalle.

Ihan juuri sinä itse.

Sinä olet se oman elämäsi ykkönen. Pidä siitä hyvää huolta. Se on se perusasia.

Kun suot itse itsellesi hyvää, niin alat eheyttä. Mieti hyviä hetkiä ja sitä tunnetta, mikä silloin oli.

Hae sitä tunnetta tämän hetken teoillasi.

Suosittelen lämpimästi, että hakeudut turvaan ha keskusteluapuun. Mene vaikka lääkärille, sairaanhoitoon tai sinne turvakotiin kertomaan. Se taho ohjaa eteenpäin.

Ihan lasten oikeus on turvallisuus- on se myös aikuisten oikeus.

Onneksi olet noin järkevä, että tajuat tilanteen vakavuuden.

Hyvää matkaa elämässä. Tämä on nyt.

Muista, että tuo ei ole normaalia!

Monessa suhteessa on riitansa ja huonot hetkensä, mutta pääsääntöisesti normaalit toisistaan välittävät henkilöt haluavat toisilleen hyvää. He nostavat toistensa itsetuntoa sen tuhoamisen sijaan. He ovat tiimi "ulkomaailma vastaan", miehen ei tulisi haluta tehdä sinulle pahaa vaan suojella sinua (huom, suojelulla en tarkoita eristämistä tai mustasukkaisra kyttäämistä). Minä olen nykyisin tällaisessa suhteessa ja sinäkin olet ansainnut samaa.

On mahdollista löytää välittävä suhde. Kun joskus sen löydät, katsot taaksepäin ja mietit, miten ihmeessä kärvistelit tuossa tilanteessa.

Isoin askel on tehdä päätös lähtemisestä. Sen jälkeen on helpompaa. Suunnittele strategia tarkkaan ja soita tosiaan apua. Kun olet päässyt eroon suhteestasi, ihmettelet korkeintaan sitä, miten jaksoit noinkin kauan.

Lopettamalla suhteen autat paitsi itseäsi, myös mahdollisesti miestäsi. Jotkut tilanteeseen heränneet miehet ovat hakeneet apua ja kiittäneet myöhemmin lähtenyttä ex-puolisoaan siitä, että tekivät lopun helvetillisestä tilanteesta. Kaikki miehet eivät toki muutu vaan vajoavat lopullisesti pohjalle. Sekään ei ole sinun syysi, pohja tulee joka tapauksessa joskus vastaan ja se pahimmassa tapauksessa tarkoittaa molempien kuolemaa.

Puhun tässä nyt miehestä syyllisenä osapuolena koska näin on tässä tapauksessa. Mutta yhtä lailla väkivaltainen osapuoli voi olla nainenkin.

Jos ajautui toistuvasti väkivaltaisiin suhteisiin, on itsetutkiskelun paikka. Silloin alitajuisesti toteuttaa jotain tuttua kaavaa(lapsuudesta mahdollisesti) koska kaikki muu vaikuttaa uudelta ja pelottavalta.

En tiedä onko jo ehdotettu, mutta nyt lähdet vaikkapa viemään roskia tai käymään kaupassa. Soitatkin tuolloin auttavalle taholle ja lähdet.

Kuulostaa ihan mun eksältä.

Kun erottiin, helpotti. Eksästä ylipääsemiseen ei mennyt edes kauan, koska hän kohteli minua niin huonosti ja erossa silmät oikein avautuivat kaikelle sille huonolle kohtelulle.

Löysin pian uuden miehen, joka on oikeasti maailman kiltein ja ihanin mies. Vuoden sisään tapaamisesta omistimme yhdessä talon ja mies ehdotti josko mentäisiin katselemaan sormuksia.

Suosittelen jatkamaan eteenpäin, vaikka se aluksi tuntuukin vaikealta. Nyt tajuan etten koskaan olisi saanut haluamaani elämää eksän kanssa. Kaikkea hyvää sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan mun eksältä.

Kun erottiin, helpotti. Eksästä ylipääsemiseen ei mennyt edes kauan, koska hän kohteli minua niin huonosti ja erossa silmät oikein avautuivat kaikelle sille huonolle kohtelulle.

Löysin pian uuden miehen, joka on oikeasti maailman kiltein ja ihanin mies. Vuoden sisään tapaamisesta omistimme yhdessä talon ja mies ehdotti josko mentäisiin katselemaan sormuksia.

Suosittelen jatkamaan eteenpäin, vaikka se aluksi tuntuukin vaikealta. Nyt tajuan etten koskaan olisi saanut haluamaani elämää eksän kanssa. Kaikkea hyvää sinulle.

Ap ei edes tarvitse toista ihmistä ollakseen onnellinen. Yksin itseään arvostaen on ihan hyvä elää. Toki hyvä parisuhde on bonusta, mutta lähdetään nyt siitä että kunhan ensin pelastaa itsensä ja oppii arvostamaan itseään, on voittaja.

Tsemppiä ap! You can do it.