Lue keskustelun säännöt.
Kysykää romanikulttuurista ja -tavoista
Romni
29.04.2020 |
Meistä on todella paljon stereotypioita ja väärinkäsityksiä ja ajattelin että voisin yrittää selittää ja oikaista. :) mielestäni on tärkeää että meidän ja teidän välillä olisi enemmän ymmärrystä toisiamme kohtaan.
Vähän minusta, eli olen nuori nainen, käytän perinneasua ja opiskelen. Välillä teen pätkätöitä.
Pyydän asiallisuutta ja kaikista asioista en voi puhua siveyssyistä!
Kommentit (1621)
Romni ei ole varmaan pariin päivään vastaillut. Hän kertoi olevansa opiskelija ja kai hänellä on muutakin tekemistä kuin vastailla näihin kysymyksiin koko viikonloppu. Hyvin, hyvin vähän on mielestäni tässä ketjussa ollut sellaista, että ketään on haukuttu rasistiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään
Isot muotitalot tekevät heikkoa laatua halvalla ja synnyttävät paljon vaatehävikkiä. Jopa kaksi kolmasosaa valmistetuista vaatteista päätyy kierrättämisen sijaan kaatopaikalle, kertoo tutkimus. Juttu on julkaistu elokuussa 2018."
On tiedossa.
Kuvitteletko, että se sossun maksama 5 metrinen hamekangas, joka toinen vuosi, kierrätetään?Sossusta saavat rahaa hameeseen harkinnanvaraisesti vain toimeentulotuen asiakkaat. Vanhaa hametta voi käyttää useita vuosia kotona siivoushameena ja näin toimitaankin. Viemällä vanhat vaatteet, myös ne rikkinäiset, tiettyjen vaateketjujen keräykseen saa hameenkin hävitettyä kestävällä tavalla. Lumpuista tehdään uutta materiaalia. "Kaupan päälle" saa alennuskupongin, jonka voi käyttää esimerkiksi lasten tai nuorten vaatteisiin.
Eikö aika moni romani ole toimeentulotuen piirissä?
Miten se, että raahaat vanhan mekon henkkamaukan lumppupisteeseen ja ostat kupongilla lasten ja nuorten vaatteita, on jotenkin parempi asia kuin valtaväestön ostamat henkkamaukan pikamuotivaatteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko enemmän tämänhetkisistä nuorten ja nuorten romaniaikuisten trendeistä meikissä, vaatteissa, asusteissa, hiuksissa ja entä miehillä? Suuret, näyttävät kultaiset korut ovat tuttuja, mutta onko jotain erilaista? Olisi kiva saada katsaus nuoren romaninaisen muotikulttuuriin.
Mielelläni :)
Meikissä tällä hetkellä suositaan matta punaruskeaa huulipunaa ja kirkkaanpunaista. Kulmakarvat ovat hyvin piirretyn ja liioitellun näköiset jopa. Hiusmuoti ei ole muuttunut, yhä suositaan kutreja ja kiehkuroiden laittelua.
Koristekiviröijyt ovat suurta huutoa, varsinkin timantti- ja ristikuviot. Puoliaurinkoa ja muita kuvioita näkyy myös. Raidat ja pallot on hot. Paletit ja verkkopohjaiset ei ole enää muotia.
Kamee-korut ovat hitusen muuttuneet, nykyään rintakorun kivi voi olla musta. Monet ovat myös teetättäneet hopeisia korvarenkaita eli kehärenkaita. Hameissa tällä hetkellä on muotia kivikangas, eli hameen yläosa on lasikiviä täynnä...nuoriso tykkää näyttävyydestä. Myös lovikuviointi on yleistynyt, eli hameen yläreunaa kehystää alaspäin osoittavat "kolmiot" jostain kirkkaasta kivikankaasta. Paletit poistuivat muodista.
Nykyään myös on alettu jättämään hameesta vuori ja välikangas pois, mikä keventää sitä pari kiloa.Miehillä ns. "haitarisaappaat" on muodissa ja yksilöidyt henkselit :D voi olla jotain hauskaa kirjoitettuna niihin. Lakit on taas in.
MInusta on jotenkin hassua kuulla, miten romaninuoret seuraavat muotia, mutta sitten se muoti on sitten tällaista "korukivi voi olla musta" tai "sametti on kevyempää". Olen kauan ihmetellyt, miten se muodikkuus näkyy, kun minun silmääni kaikki näyttävät täsmälleen saman näköisiltä kuin kaikki ovat näyttäneet pari sataa vuotta. Itse kun käsitän muodin muuttumisen esim siten, että alaspäin levenevät lahkeet muuttuivat pillifarkuiksi tai olkatoppaukset tai paksupohjakengät poistuivat tai farkkutakit vaihtuivat bombereiksi, hiukset suoristetaan kihartamisen sijaan, matalat vyötäröt housuissa muuttuivat korkeiksi tms. Romaneilla vaatteet ja niiden leikkaukset ja tyyli ei muutu miksikään, ainoastaan jotkut kuviot ja pitsit ovat jotenkin erilaisia. Ja nämähän ei kyllä ulkopuolisen silmään näytä miltään.
En myöskään ihan ymmärrä tuota, että ellei sitä hamekangasta ole kilokaupalla tai ellei paidassa ole sellaisia puhvihihoja, pukeutuminen olisi liian paljastavaa. Tuolla aikaisemmin mainitsit, että romanit saattavat joskus katsoa julkisella paikalla valkolaista pitkään, jos tämä näyttää romanilta ja tämä tapahtuu siksi, koska siinä romani arvioi toisen pukeutumista. Tämä kuulostaa kyllä todella ikävältä. Eli onko teille jotenkin tärkeämpää, että kaikki muut romanit noudattavat sääntöjä ja ikään kuin olette tarkistamassa, ettei kukaan nyt vain niistä lipeä? Ja entä sitten, jos joku ei noudata sääntöjä? Mitä siitä seuraa, jos se tuijottamanne henkilö osoittautuu romaniksi tai toisaalta valkolaiseksi? Onko se paljastavampi pukeutuminen sitten ok, jos kyse on valkolaisesta vai halveksutteko henkilöä joka tapauksessa? Ja halveksutteko sitten valkolaisiakin, jotka pukeutuvat teidän mielestänne paljastavasti? Vai mikä ihmeen idea siinä "tarkistamisessa" sitten on, että pitää oikein tuijottaa ja kysellä tai jopa väittää vastaan?
Kyllähän romanien pukumuodissa vaatteiden materiaalit, leikkaukset ja pituudet on muuttuneet paljon vuosikymmenten kuluessa. Värit ja koristelut mainittiinkin jo.
Miehillä ei enää näy pussihousuja pitkiä saappaita tai lapikkaita kuten ennen. Nahkatakit ja karvalakitkin ovat jääneet historiaan. Naisillakin muoti on muuttunut aina alusvaatteista lähtien.
Valokuvista kyllä voi erottaa, miltä vuosikymmenelta vaate kulloinkin on. On vain kulttuurista sokeutta olla näkemättä eroja. Yhtä lailla farkkujen lahkeiden leveyden muutos tai vyötärön korkeus on toisenlaiseen pukeutumiskulttuuriin kuuluvan mielestä vain triviaali ero. Farkku on ja pysyy vuosikymmenestä toiseen, joten muoti ei juuri muutu?
Voitko siis vaikka linkittää pari esimerkkiä, joissa näkyisi esimerkiksi esimerkiksi niitä leikkauksien ja pituuksien muutoksia? Naisten muodista siis puhun. Alusvaatteitahan emme tietenkään voi nähdä. Mistäs sellaisia voisi edes nähdä?
Kärrymustalaisten aikaan romanihame oli helmastaan hieman lyhyempi, muuten se olisi ollut todella likainen mutaisilla maanteillä. Naisten kengissä oli vain matala korko, jos korkoa ollenkaan, koska kävelymatkat olivat pitkiä. Ennen pönkkien aikakautta hame laskeutui eri tavalla, ja se oli siten myös leikkaukseltaan hieman erilainen. Entisaikojen romanien alusvaatteista ei ole tietoa.
Röijyn alla on esim. pitsein koristeltu alu(s)paita ja hameen alla on esim. pitsein koristeltu alu(s)hame. Yleensä ne ovat samanlaista trikookangasta ja niistä käytetään monesti sanaa "setti" (alusvaatesetti). Sukkahousuja ja verkkosukkia käytetään alushameen alla. Kylmillä ilmoilla hameen alle voi pukua sellaiset lämpöhousut kuin haluaa. Alusvaatteista ei tietenkään puhuta vanhempien ihmisten ja miesten (muuten kuin oman miehen) kuullen. Rintaliivit ja alushousut ovat ihan samanlaiset kuin kellä tahansa naisella. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Häveliäisyys on kyllä siinä mielessä kadonnut, että olen usein nähnyt läpikuultavan röijyn läpi tuon aluspaidan. Ei olisi tullut kuuloonkaan ennen vanhaan alusvaatteiden näyttäminen.
Aiemmin oli erikseen alusröijy ja päällysröijy, ja niitäkin ennemmin käytettiin mus.talaispaitaa, joka on jäänyt pitkälti käytöstä jo vuosikymmeniä sitten. Se oli niin pitkä että oli tavallaan samalla alushame.
Kesäisin kärrymus.talaiset naiset kulkivat usein ilman kenkiä.
Missä ne kuuluisat rasistikommentit sitten ovat??? Mielestäni Romni vastaili hyvin asiallisesti ja muutamat muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin 19 sivua ja ainakaan siihen mennessä aloittaja ei ollut vastannut kysymyksiin seksuaalivähemmistöistä,vaikka on kysytty jo MONTA kertaa? Eli ilmeisesti olette suvaitsemattomia koska et vastaa kysymykseen. Heitetäänkö muksu ulos jos kertoo olevansa homo? Vai salaileeko kunnes muuttaa pois kotoa? Kauheeta jos noin on. Erikoisia sääntöjä...
Tämä se ongelma tuntuu monesti olevan silloin, kun ollaan tiukasti jossain ryhmässä, eism. kulttuurisesti tai uskonnollisesti, yleensä molempia. Kuulutetaan ihmisarvoa itselle, ja tasa-arvoa oman ryhmän ja valtaryhmän välille, mutta ei oteta huomioon ettei se omakaan ryhmä anna ihmisarvoa itseään pienemmälle, tai "vääränlaiselle" ryhmälle kuten vaikkapa homot. Kysyttäessä asiaa vältellään, tai se ohjataan "en minä, mutta kun raamattu/kulttuuri/what ever, eli ulkoistetaan. Samat perustelut eivät käy muiden suusta. Ei passaa sanoa että minun kulttuurini ei ota joukkoon sellaisia jotka dissaavat naisia/lapsia/homoja/tummaihoisia/you name it, vaan koska olen "valtavirtaa" minun tulisi hyväksyä varastaminen, väkivalta, kunniamurhelius, päällekäyvyys, sylkykuppina oleminen... Vain pieni ryhmittymä saa olla jotain mieltä ja se pitää muiden ottaa huomioon, isossa ryhmässä ei jostain syystä saa olla omaa mieltä mistään, tai ainakaan sitä ei tarvitse ottaa huomioon, kun en edusta jotain tiukasti rajattua ryhmää, johon en edes voi päästä osalliseksi, kuten romanius tai saamelaisuus. He eivät ota minua jäsenekseen.
Jatkuvasti puhutaan siitä miten suomlalinen ihminen on se joka itsensä suomalaiseksi tuntee, ei tarvitse olal samaa kieltä, vaaleaa ihonväriä, ei suomalaista passia ei mitään, vaan pelkästään se että joku _tuntee_ itsensä suomalsieksi riittää. Muu olisi rasmistisma. Saamelaiseksi taas et voi päästä sillä että tunnet olevasi sellainen. Edes vaatetta et saa päällesi laittaa jos et ole "heikäläisiä". Jostain syystä tämä ei ole raselistista.
Ihmettelen törkeää kaksinaismoralismia suuresti.
Raamatusta löytyy hyvä sanonta tähän siitä, kuinka ei nähdä malkaa omassa silmässä, ainoastaan rikka toisella. I
Tässä oli niin hyvin kiteytetty nykyajan ongelma ja puusilmäinen asenne monikulttuurisuuteen ja valtaväestön syyllistämiseen, että tämä niin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisitko enemmän tämänhetkisistä nuorten ja nuorten romaniaikuisten trendeistä meikissä, vaatteissa, asusteissa, hiuksissa ja entä miehillä? Suuret, näyttävät kultaiset korut ovat tuttuja, mutta onko jotain erilaista? Olisi kiva saada katsaus nuoren romaninaisen muotikulttuuriin.
Mielelläni :)
Meikissä tällä hetkellä suositaan matta punaruskeaa huulipunaa ja kirkkaanpunaista. Kulmakarvat ovat hyvin piirretyn ja liioitellun näköiset jopa. Hiusmuoti ei ole muuttunut, yhä suositaan kutreja ja kiehkuroiden laittelua.
Koristekiviröijyt ovat suurta huutoa, varsinkin timantti- ja ristikuviot. Puoliaurinkoa ja muita kuvioita näkyy myös. Raidat ja pallot on hot. Paletit ja verkkopohjaiset ei ole enää muotia.
Kamee-korut ovat hitusen muuttuneet, nykyään rintakorun kivi voi olla musta. Monet ovat myös teetättäneet hopeisia korvarenkaita eli kehärenkaita. Hameissa tällä hetkellä on muotia kivikangas, eli hameen yläosa on lasikiviä täynnä...nuoriso tykkää näyttävyydestä. Myös lovikuviointi on yleistynyt, eli hameen yläreunaa kehystää alaspäin osoittavat "kolmiot" jostain kirkkaasta kivikankaasta. Paletit poistuivat muodista.
Nykyään myös on alettu jättämään hameesta vuori ja välikangas pois, mikä keventää sitä pari kiloa.Miehillä ns. "haitarisaappaat" on muodissa ja yksilöidyt henkselit :D voi olla jotain hauskaa kirjoitettuna niihin. Lakit on taas in.
MInusta on jotenkin hassua kuulla, miten romaninuoret seuraavat muotia, mutta sitten se muoti on sitten tällaista "korukivi voi olla musta" tai "sametti on kevyempää". Olen kauan ihmetellyt, miten se muodikkuus näkyy, kun minun silmääni kaikki näyttävät täsmälleen saman näköisiltä kuin kaikki ovat näyttäneet pari sataa vuotta. Itse kun käsitän muodin muuttumisen esim siten, että alaspäin levenevät lahkeet muuttuivat pillifarkuiksi tai olkatoppaukset tai paksupohjakengät poistuivat tai farkkutakit vaihtuivat bombereiksi, hiukset suoristetaan kihartamisen sijaan, matalat vyötäröt housuissa muuttuivat korkeiksi tms. Romaneilla vaatteet ja niiden leikkaukset ja tyyli ei muutu miksikään, ainoastaan jotkut kuviot ja pitsit ovat jotenkin erilaisia. Ja nämähän ei kyllä ulkopuolisen silmään näytä miltään.
En myöskään ihan ymmärrä tuota, että ellei sitä hamekangasta ole kilokaupalla tai ellei paidassa ole sellaisia puhvihihoja, pukeutuminen olisi liian paljastavaa. Tuolla aikaisemmin mainitsit, että romanit saattavat joskus katsoa julkisella paikalla valkolaista pitkään, jos tämä näyttää romanilta ja tämä tapahtuu siksi, koska siinä romani arvioi toisen pukeutumista. Tämä kuulostaa kyllä todella ikävältä. Eli onko teille jotenkin tärkeämpää, että kaikki muut romanit noudattavat sääntöjä ja ikään kuin olette tarkistamassa, ettei kukaan nyt vain niistä lipeä? Ja entä sitten, jos joku ei noudata sääntöjä? Mitä siitä seuraa, jos se tuijottamanne henkilö osoittautuu romaniksi tai toisaalta valkolaiseksi? Onko se paljastavampi pukeutuminen sitten ok, jos kyse on valkolaisesta vai halveksutteko henkilöä joka tapauksessa? Ja halveksutteko sitten valkolaisiakin, jotka pukeutuvat teidän mielestänne paljastavasti? Vai mikä ihmeen idea siinä "tarkistamisessa" sitten on, että pitää oikein tuijottaa ja kysellä tai jopa väittää vastaan?
Kyllähän romanien pukumuodissa vaatteiden materiaalit, leikkaukset ja pituudet on muuttuneet paljon vuosikymmenten kuluessa. Värit ja koristelut mainittiinkin jo.
Miehillä ei enää näy pussihousuja pitkiä saappaita tai lapikkaita kuten ennen. Nahkatakit ja karvalakitkin ovat jääneet historiaan. Naisillakin muoti on muuttunut aina alusvaatteista lähtien.
Valokuvista kyllä voi erottaa, miltä vuosikymmenelta vaate kulloinkin on. On vain kulttuurista sokeutta olla näkemättä eroja. Yhtä lailla farkkujen lahkeiden leveyden muutos tai vyötärön korkeus on toisenlaiseen pukeutumiskulttuuriin kuuluvan mielestä vain triviaali ero. Farkku on ja pysyy vuosikymmenestä toiseen, joten muoti ei juuri muutu?
Voitko siis vaikka linkittää pari esimerkkiä, joissa näkyisi esimerkiksi esimerkiksi niitä leikkauksien ja pituuksien muutoksia? Naisten muodista siis puhun. Alusvaatteitahan emme tietenkään voi nähdä. Mistäs sellaisia voisi edes nähdä?
Kärrymustalaisten aikaan romanihame oli helmastaan hieman lyhyempi, muuten se olisi ollut todella likainen mutaisilla maanteillä. Naisten kengissä oli vain matala korko, jos korkoa ollenkaan, koska kävelymatkat olivat pitkiä. Ennen pönkkien aikakautta hame laskeutui eri tavalla, ja se oli siten myös leikkaukseltaan hieman erilainen. Entisaikojen romanien alusvaatteista ei ole tietoa.
Röijyn alla on esim. pitsein koristeltu alu(s)paita ja hameen alla on esim. pitsein koristeltu alu(s)hame. Yleensä ne ovat samanlaista trikookangasta ja niistä käytetään monesti sanaa "setti" (alusvaatesetti). Sukkahousuja ja verkkosukkia käytetään alushameen alla. Kylmillä ilmoilla hameen alle voi pukua sellaiset lämpöhousut kuin haluaa. Alusvaatteista ei tietenkään puhuta vanhempien ihmisten ja miesten (muuten kuin oman miehen) kuullen. Rintaliivit ja alushousut ovat ihan samanlaiset kuin kellä tahansa naisella. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Häveliäisyys on kyllä siinä mielessä kadonnut, että olen usein nähnyt läpikuultavan röijyn läpi tuon aluspaidan. Ei olisi tullut kuuloonkaan ennen vanhaan alusvaatteiden näyttäminen.
Aiemmin oli erikseen alusröijy ja päällysröijy, ja niitäkin ennemmin käytettiin mus.talaispaitaa, joka on jäänyt pitkälti käytöstä jo vuosikymmeniä sitten. Se oli niin pitkä että oli tavallaan samalla alushame.
Kesäisin kärrymus.talaiset naiset kulkivat usein ilman kenkiä.
Tuosta alusröijystä olenkin joskus kuullut. Pitkä mustalaispaita oli uutta tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Romni, kiitos tästä ketjusta! Aikamoiseen paikkaan itsesi pistit, ja olet jaksanut uskomattoman kärsivällisesti avata kulttuuriisi liittyviä asioita. Olen tosi pahoillani kaikesta tästä rasismista, mutta hyvinpä tulee näkyväksi valkolaisellekin tässä, mitä joudutte jatkuvasti kokemaan. Olen oppinut tästä paljon. Kirjoitat tosi hyvin, voisitko alkaa bloggaamaan näistä jutuista? Se olisi tosi arvokasta.
Kaikkea hyvää sinulle!
No tässähän tämä lukee. En minä ainakaan väittänytkään, että ap olisi rasistiksi sanonut. Tämä yksi vastaaja nyt kuitenkin kertoo näkevänsä tässä ketjussa paljonkin rasismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään
Isot muotitalot tekevät heikkoa laatua halvalla ja synnyttävät paljon vaatehävikkiä. Jopa kaksi kolmasosaa valmistetuista vaatteista päätyy kierrättämisen sijaan kaatopaikalle, kertoo tutkimus. Juttu on julkaistu elokuussa 2018."
On tiedossa.
Kuvitteletko, että se sossun maksama 5 metrinen hamekangas, joka toinen vuosi, kierrätetään?Sossusta saavat rahaa hameeseen harkinnanvaraisesti vain toimeentulotuen asiakkaat. Vanhaa hametta voi käyttää useita vuosia kotona siivoushameena ja näin toimitaankin. Viemällä vanhat vaatteet, myös ne rikkinäiset, tiettyjen vaateketjujen keräykseen saa hameenkin hävitettyä kestävällä tavalla. Lumpuista tehdään uutta materiaalia. "Kaupan päälle" saa alennuskupongin, jonka voi käyttää esimerkiksi lasten tai nuorten vaatteisiin.
Eikö aika moni romani ole toimeentulotuen piirissä?
Miten se, että raahaat vanhan mekon henkkamaukan lumppupisteeseen ja ostat kupongilla lasten ja nuorten vaatteita, on jotenkin parempi asia kuin valtaväestön ostamat henkkamaukan pikamuotivaatteet?
Jos oikein fiksusti toimii, heittää vaan sen pikamuotiketjun alennuskupongin paperinkeräykseen ja ostaa mieluummin vaatteet kirpputorilta, oli sitten romani, valtaväestöä tai joku muu.
Kyllä siihen rikollisuuteenkin puututaan ja yritetään ennaltaehkäistä sitä. Romano Missiolla on ja on ollut tällaisia projekteja, joissa on romanityöntekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eija Grönfors on Pihtiputaalta kotoisin oleva hoitotyön ammattilainen. Eija on asunut viimeiset vuosikymmenensä Pirkanmaalla ja tehnyt päätyönsä lisäksi pitkän uran käräjäoikeuden lautamiehenä. Hän on lautamiehen tehtävässään nähnyt yhteiskuntamme ikäviä muutoksia, mutta toisaalta oppinut myös paljon. Eija Grönfors sai herastuomarin arvonimen, joka myönnetään pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta luottamustehtävässä. Tämän kertaisen Romano miritsin on toimittanut Miriam Schwartz."
Olisiko tällainen muslimeita koskeva ketju saanut olla AV:lla näin pitkään? Minulla ei ole mitään heitä vastaan, mutta mietinpähän vaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Katjusa Hörman on koulutukseltaan fysioterapeutti ja hänellä on pitkä kokemus urheilu- ja kamppailulajien valmentamisessa. Katjusa on ensimmäinen kansainvälisissä kilpailuissa menestynyt suomalainen nainen, jolla on musta vyö sekä Brasilialaisessa jiu-jitsussa että Judossa. Viime vuodet nainen on kiertänyt maailmaa ja asunut sekä työskennellyt Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien pääkaupungissa, Abu Dhabissa. Terveellisten elämäntapojen edistäminen ja liikkuvuuden lisääminen on Katjusalle elämäntehtävä. Hänelle urheilu ja erityisesti kamppailulajit merkitsevät kokonaisvaltaista elämäntapaa, jossa yhdistyvät sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz."
"Timi Långström ja Mika Lindgren ovat kainuulaisia rakennusalan ammattilaisia. Romano miritsin haastattelussa he kertovat työuristaan - mikä innosti alalle ja mikä on kiinnostavinta työssä. He toteavat, että rakennusalalla ei katsota ihmisen taustaa, vaan työn jäljellä on suurin merkitys. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Långströmin ja Lindgrenin Kajaanissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mielestäsi oikein, että kunnat joutuvat maksamaan ns. hamerahaa, eli veronmaksajat joutuvat maksamaan romanien vaatteita verovaroistaan? Emme me muutkaan laskuta vaateostoksiamme muilla. Summa lienee pienessäkin kunnassa kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla.
"28-vuotias Janita Schwartz asuu Kajaanissa ja hän valmistui kokiksi vuodenvaihteessa. Suomalainen romaninainen on innostunut ruoanvalmistuksesta jo nuorena, ja hänelle ammattiin valmistuminen ei ollut vain uravaihtoehto. Janitalle kokkaaminen on intohimo, jota hän pääsee tekemään nyt työkseen. Työpaikka avautui Skotlannista harjoittelujakson seurauksena, ja Janita lähteekin toteuttamaan unelmatyötään ulkomaille. Tämän kertaisessa Romano miritsissa kuulemme Janitan ajatuksia ja tulevaisuudensuunnitelmia. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz."
Vierailija kirjoitti:
Onko mielestäsi oikein, että kunnat joutuvat maksamaan ns. hamerahaa, eli veronmaksajat joutuvat maksamaan romanien vaatteita verovaroistaan? Emme me muutkaan laskuta vaateostoksiamme muilla. Summa lienee pienessäkin kunnassa kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla.
Miten se voi olla pienessä kunnassa kymmeniä tuhansia, kun hame maksaa noin 500 euroa, halvimmat kevyet ns. terveyshameet alle 200 euroa? Suomessa on noin 10 000 Suomen romania. Kaikki eivät edes hanki joka vuosi uutta hametta. Yhä useampi nuori nainen ei sitä paitsi enää pukeudu perinteiseen samettihameeseen ja yhä useampi on työelämässä.
Vastaus kysymykseesi: Mielestäni hamerahan voisi mieluummin käyttää ainakin osittain romanikielen elvyttämiseen ja vaikka jakamalla stipendejä opinnoissaan menestyneille romaninuorille. Raha on kai alunperin tarkoitettu romanikulttuurin edistämiseen. Samettihame on saanut vähän liiankin ison roolin kulttuurissa. Vanhat romanit ovat kertoneet, että ennen vanhaan on ollut jopa kunnia-asia itse ostaa kallis hamekangas käsitöiden myynnistä saaduilla rahoilla.
"Tämän vuoden viimeisessä Romano mirits -ohjelmassa vieraillaan Lapuan sosiaalitoimistossa. Toimittaja Jaakko Laakson haastateltavina ovat vastaava perheohjaaja Teresa Stenroth-Nyman ja sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen. Teresa on toinen niistä romaninaisista, jotka työskentelevät Lapuan sosiaalityössä. Joulunajan teemoihin sopii suvaitsevaisuus, jota romanitaustainen työntekijä on Lapualla saanut kokea. Ohjelman lopuksi kuulemme Jouluevankeliumia romanikielellä."
"Merica Nyman on 30-vuotias nainen, jonka haaveena on tulla musiikin ammattilaiseksi. Kouvolasta kotoisin oleva ja nykyisin Lahdessa asuva Merica on opiskellut kaksi eri ammattia, mutta tulevaisuuden tavoitteena on unelmien toteuttaminen musiikkiuran muodossa. Nyman osallistui viime vuonna televisiossa nähtävään The Voice of Finland -formaattiin. Edesmenneen Olli Lindholmin luotsaamana Merica selvisi kilpailussa pitkälle ja sai esiintymiskokemusta sekä itsevarmuutta. Musiikki on aina ollut Mericalle luontevin itseilmaisun tapa. Se on toiminut myös apuna ja selviytymiskeinona haastavissa elämäntilanteissa. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Merica Nyman kertoo elämästään sekä musiikistaan. Toimittajana Miriam Schwartz."
Se kuka maksaa voi myös palveluita käyttää.