40 v kriisi?
Voikohan täällä kysyä näin herkästä aiheesta? Kuulisin mielelläni naisten omia kokemuksia omista 40-v kriiseistä ja niiden seurauksista.
Tämähän on sellainen paljon puhuttu, mutta myös osin vaiettu aihe, joka kuitenkin monessa arjessa ja perheessä on näkynyt. Toki kriisi voi olla samalla lailla miehelläkin.
Kuten ehkä arvaattekin, niin taustalla omaan kysymykseeni on suuri tyhjyys, joka on äkisti astunut elämään.. Ja johon en osaa selitystä löytää. Puoliso 40-vuotta ja n 12 v avioliitossamme oli kaikki normaaliin tapaan hyvin. Seksikin sujui. Ns äkisti vaimo haki itselleen hormonikierukan, josta oli kyllä ollut puhetta, mutta ei sen kummemmin vielä sovittu. Käytimme pitkässä liitossamme itse "keskeytettyä yhdyntää," joka oli hyvin meillä toiminut ja 3 lasta oli suunnitellusti tullut ja ovat nyt kouluiässä.
Siitä kierukan laitosta pari kuukautta eteenpäin, niin vaimo oli oman kertomansa mukaan aloittanut salasuhteen, joka toki saattoi olla jo aiemmin päällä. Kertoi minulle sitten muutaman kuukauden salasuhdetta pidettyään asiasta. Erohan siitä tuli ja vaimo jatkoi tämän salarakkaan kanssa elämää avioeron harkinta-ajan lopuksi.
Jäin itse tyhjän päälle ilman selityksiä, kun äkisti ei kanssani voinutkaan enää kuulemma elää. Vaikka vielä hetkeä aiemmin kaikki oli ollut hyvin, sanottu rakastavamme jne. Entinen vaimokin sanoi, ettei sinänsä ollut mitään syytä hänen tekoonsa, eikä eroon. Sanoi, ettei rakasta tätä salarakastaan, mutta haluaa nyt katsoa, tulisiko siitä jotain.
Lapset, koti jne jäivät vaimolle. Itse muutin vuokra-asuntoon. En keksi tähän oikein mitään muuta selitystä, kuin jonkinlainen 40-v kriisi. Miten lienee tuon hormonikierukan vaikutus asiaan vai liekö sen asennus tuli tuon salasuhteen vuoksi? Mistäpä sen voisi tietää.
Olisin kiitollinen asiallisesta keskustelusta ja asiallisista vastauksista.
Kommentit (30)
Mitä nainen hakee sillä erolla? Taitaa olla niin, että lähes 70% aikuisiän eroista on naisen aloitteesta. Ymmärrän sen, jos avioliitossa on alkoholismia, riitoja, isoja vaikeuksia, joihin ei löydetä ratkaisua, vaikka olisi yritetty. Silloin pitääkin erota... Mutta, jos tällaisia ei ole ennen äkillistä eroa? Meillä puolisolla oli vapautta mennä ja harrastaa, itse osallistuin lasten hoitoon ja kodin töihin. Kaikki elämässä sujui ja tulevaisuudestakin puhuttu.. Rakastin vaimoani ja perhettäni yli kaiken. Sitten äkisti tulee tällainen salasuhde ja ero.
Jää vain iso kysymys siitä, että miksi?
-ap
Hormonikierukka toi 15 kg lisää painoa ja jatkuvia silmätulehduksia minulle. Eli en voi suositella. Kaikilla ei tietysti ole näin.
Olethan ap saanut apua jostain, psykologilta tai eroryhmästä. Tosi raskas kokemus tulla noin jätetyksi.
Niin, saattoiko hormonikierukka "sekoittaa" vaimoni pään? Tietysti, kun asiaan liittyy niin paljon valhetta, niin ei varmaan koskaan varmuudella saa tietää, oliko salasuhde jo ennen kierukkaa vai vasta pari kk sen jälkeen, kuten ex kertoi. On vaan niin vaikea ollut löytää selitystä silloisen vaimoni äkisti muuttuneelle käytökselle ja sittemmin erolle. Edelleenkin hän on ihan eri ihminen kuin se avioliittomme aikainen ihminen. Kylmä ja kova. Mihin katosi äkisti se silloinen rakastamani ihminen?
-ap
Hormonaalinen ehkäisy muuttaa naisen miesmakua. Sellaista käyttäessä tuntee vetoa erilaisiin miehiin kuin luonnontilaisena. Ehkä siltä ei ole kyse pelkästään, mutta se voi vaikuttaa.
Niin kävi kenties itsellekin. Nuoruuden tyttöystävä käytti pillereitä siihen asti kunnes pitkään yhdessä oltuamme päätettiin vakiintua pysyvästi ja perustaa perhe. Pillerit veke ja vauva aluilleen. Eipä mennyt montaakaan vuotta, kun elämä oli pelkkää raivoamista ja huutoa ja minä maailmankaikkeuden pahin ihmishirviö joka pilasin hänen elämänsä. Häntä oli kuulemma vedätetty sellaiseen elämään jota ei olisi halunnut (huolimatta siitä että juuri hän alkujaan halusi ne omakotitalon ja vauvan) ja aiemmat rakkaudentunnustukset olivatkin vaihtuneet vihan ilmaisuun sanoin sekä teoin. Kysyn vaan, ketä vedätettiin...
Eroryhmää olen harkinnut, en vielä ole mennyt. Terapiassa olen käynyt, muttei se voi vastata näihin kysymyksiin miksi. En koe siitä juuri apua saaneeni itselleni, parillakin eri terapeutilla olen käynyt jo pitkään. Salasuhteen mies ahdistaa kovaa siellä minun paikallani, mutta minkäs sille voin? Olin hyvä isä lapsilleni. Olen tullut siihen tulokseen, etten varmaan toivu tästä koskaan.
Hormonikierukka vaikuttaa paikallisesti kohdussa. Ei vaikuta pääkoppaan.
Vaimon uudenlaiseen elämännälkään voi olla syynä tylsistyminen. Ihminen ei enää koe tähtihetkiä. Syy voi varmaan olla myös hormonaalinen. Olemmehan hormoneittemme tuotos suurelta osin. Moni ei kestä arkista elämää, vaan hakee uudenlaista sykettä mistä vaan. Joskus eron syynä on eräänlainen burn out, varsinkin jo jos elämä on ollut iänikuista pikkulapsi- ja pyykkivuorirumbaa. Ihmisen käyttäytyminen on usein mysteeri jopa itselle. Käyttäydymme tunteittemme mukaa, mutta selitämme sitä järjellä. Älä syytä itseäsi tapahtuneesta. Keskity nyt selviytymiseen, älä syiden etsimiseen jatkuvasti. Äkillisen eron syynä on myös se, että toinen on kuitenkin jo loppupuolella tunnekaartaan ja "kuluttanut" tunteensa, kun taas toinen on vasta keskikohdalla.
Niin, sitä se terapeuttikin on sanonut, että vaikka kuinka haluaisi tietää miksi ja miten näin pääsi tapahtumaan, todennäköisesti en tule niitä vastauksia koskaan saamaan. Syyksi jää tuo kieltämättä epäselvä ja laajahko ilmaisu, ettei vaan voitu enää olla.
Hankalaa on eteenpäin katsominen, kun läsnä on voimakas suru lastenkin puolesta. Lasten näkökulmasta ei varmaan paremmin asiat voineet olla ja heillekin ero täysi sokki. Ja nyt kolmas osapuoli on siellä mukana, niin onhan se minulle äärimmäisen kova paikka.
-ap
En syyttäisi hormoonikierukkaa.
Olen jo iäkkäämpi nainen, joten jonkinlaista näppituntumaa on eroissa.
40 vuoden paikkeilla oli suuri erobuumi tuttavapiirissä. Itsekkin olin jonkinlaisessa kriisissä. Koin olevani vielä nuori ja hyvännäköinen ja tuntui, että elämältä olisi vielä jotain odotettavaa. Suuret päätökset oli tehty, puoliso valittu ja lapset tehty. Koko ajan olin tyytymätön kaikkeen ja vilkuilin muita miehiäkin. Eronneet tuttavat hehkutti uusia rakkauksiaan ja jännää elämäänsä.
Mutta koska olen peruslaiska ihminen, en jaksanut alkaa elämääni muuttamaan ja vilkuilua enempää tekemään. Lapsiakin ajattelin, että ikävää se noillekkin olisi, jos ottaisin eron.
Jokunen vuosi kului ja huomasin, että tunteet alkoi tasaantua. Aloin hyväksyä keski-ikäistymiseni ja vanhenemiseni. Mieskin alkoi taas tuntua hyvältä kumppanilta. Huomasin, ettei se tyytymättömyyteni johtunutkaan miehestä, vaan oli jotain omaa kriisiäni ylittäessäni sitä rajaa, mikä erotti sen, että on pakko hyväksyä oman elämänsä rajallisuus ja vanheneminen.
50 vuotiaana huomasin, että oli se toinen iso erobuumi. Itse olin onneksi jo sisäistänyt sen, että koska parisuhteessa oli ihan hyvä olla, ei jokaiseen kriisiin apu tule miestä ja elämää vaihtamalla, vaan tekemällä sen oman päänsä kanssa töitä.
60v lähestyy ja tässä vanhenemme miehen kanssa yhdessä. Olemme jutelleet näistä kriiseistä ja yllätys oli, että miehelläkin oli ollut samanlaisia kriisejä ja miettinyt eroa ja jännittävämpää elämää. Olin vain niin omien tunteiden vallassa, etten ollut huomannut, että mies kävi samoja asioita lävitse. Syytin vain häntä elämäni tylsyydestä ja nuoruuden menettämisestä. Olisi ollut helpompaa kummallekin, jos olisimme avanneet suumme ja puhuneet aikoinaan toisillemme.
Mutta onneksi olemme mukavuudenhaluisia ihmisiä, emmekä jaksaneet panna tuumasta toimeen ja erota ja katsoa, olisiko se ollut jännittävämpää muiden kanssa, koska nyt on hyvä olla yhdessä ja hyvä vanheta.
Muutoskriisit kuuluu elämään. Myös hyppääminen iässä seuraavalle asteelle ja vanhenemisen hyväksyminen
Harmittaa vietävästi, koska itse olin uskonut ajatukseen avioliitosta ja perheestä. Tietenkään toista ei voi pakottaa olemaan liitossa, mutta melkoisen tyhjyyden äkillisessä erossa onnistui jättämään avoimine kysymyksineen.
Sillä sitä ihmetteleekin, etteikö ikäkriisin tms keskellä kertakaikkiaan voi pitää kiinni nykyisestä hyvästä ja turvallisesta, vaan pitää hypätä tuntemattomaan?
Vastaus nro 12: lapset on alle murkkuikäisiä kaikki.
-ap
Väittäisin kyllä että kierukka on otettu jotta salarakkaan kanssa voi huolella paneskella.
Kortsua ei ole enää välitetty alun jälkeen käyttää.
Miksi sinä jouduit talosta lähtemään eikä pettäjä?
Lähdin, että lapsille jää koti. En voinut itse lapsia ottaa itselleni, koska hajosin niin pahasti. Jätin heille kaikki kotiin ja ostin itselleni uudet. Vähällä sitä yksin pärjää. Enkä pystyisi vieläkään niitä lapsiamme hoitamaan kokoaikaisesti. Mielenterveys meni valitettavasti, ahdistaa edelleen todella paljon.
Tuota kierukkahommaa itsekin mietin, että saattoi siinä olla pidempikin salasuhde taustalla kuin, mitä minulle sitten kerrottiin. Uskomaton juttu sinänsä, luulin silloisella vaimollani olleen hyvät perhearvot ja hänen olevan hyvä puoliso ja äiti. Jota hän olikin. Kunnes sitten äkisti tuli tuo muutos.
-ap
Naisen rakkaus nyt on muutenkin kuin kynttilä tuulessa, ei se perustu millekään muulle kuin päivän fiilikselle.
No ei se kyllä mistään hormoniehkäisystä johdu jos vaimo alkaa katselemaan uutta suhdetta, hyppää eri sänkyyn edes kerran tai varsinkaan kun vielä jatkaa useamman kerran sitä hyppäämistä!
Hormoniehkäisy tai sen poisjättäminen ei myöskään selitä toisen kirjoittajan tilannetta että sen vuoksi vaimosta tuli hirviö vaikka hän sai haluamansa lapsen.
Hyvin todennäköistä on että jotain te miehet teette väärin tai jätätte tekemättä. Ja se selviää vain kysymällä - ajoissa.
Niin, voihan se olla, että taustalla on jokin pitkä prosessi, arki, yhteisen tulevaisuuden häviäminen puolison ajatuksista, rakkauden häviäminen jne. Mutta, jos ex on itse sanonut, ettei ollut mitään varsinaista syytä ja kaikki sujui, niin sehän se hankalan tilanteesta tekee. Sitä jää väkisin ihmettelemään myös sitä naisen omaa vastuuta liitossa, että jos asiat on jollain tapaa huonosti, niin eikö niihin pitäisi yrittää löytää yhdessä vastausta muutoin kuin vieraisiin lähtemällä ja liiton päättämällä? Nostaa ns kissa pöydälle ihan tosissaan?
Itse ainakin vahvasti ajattelen asiasta edelleen niin, että olisi pitänyt toisin yrittää asioita tehdä ja kaikkeni olisin ollut valmis tekemään eron välttämiseksi.
Mutta, ehkä se vastaus on päivänselvänä edessäni, sitä ei vain ole sanottu, enkä sitä haluaisi nähdä: silloinen vaimoni vain ihastui toiseen, ehkä rakastuikin riippuen salasuhteen todellisesta kestosta ja meidän liitto lapsineen, vaikka siinä kaikki peruspilarit olivatkin kunnossa, niin vain menetti merkityksensä. Sen ymmärtäminen onkin sitten se paljon suurempi ongelma.
-ap
Kierukka on hankittu nimenomaan siksi ettei tarvitse miettiä ehkäisyä tai keskeytettyjä. Miksi te ette käyttäneet kierukkaa (tai muuta vastaavaa) vaan keskeytettyä.. ei kukaan sellaisesta oikeasti voi nauttia koska takaraivossa on pieni väläys että hitto jos sittenkin tulee raskaaksi .. ja eikö se ole parempi fiilis antaa mennä loppuun asti eikä vedellä liinoja kiinni juuri ennen...
eli toisin sanoen vaimosi ei nyt vaan kokenut riittävää himoa ja kiihkoa enää seksissä.
Muutoin teillä tuskin oli mitään muuta ongelmaa suhteessa.
Hän kaipasi, ja tekisi sinullekin hyvää, kaikille tässä 40v kriisissä tekisi hyvää, naida aivot kunnolla pihalle. Sillä yleensä kaikki muu on ihan hyvin mutta se fiilis halutusta, himoitusta, villistä ja vapaasta mitä parisuhteessa vielä 10-15v sitten oli, puuttuu viimeistään tässä vaiheessa kun ei ole enää niin nuori vaan kaikki on jo hankittu ja ollaan väsyneitä arkeen.
Naiset eivät yleensä tee äkkipäätöksiä vaan miettivät lähtemistä pitkään, joskus jopa vuosia. Kun se lähtö sitten tulee se on lopullista, harkittu ja perin pohjin mietitty. Hänellä saattoi olla tunteita tuota salamiestä kohtaan jo monta vuotta. Veikkaanpa, että kierukka ei ole syy lähtöön vaan uusi mies syy kierukkaan ja ehkäisyyn.
On helppo sanoa että rakastaa, vaikka rakkaus olisi muuttunut toverilliseksi. Kun toinen kysyy, "Rakastatko vielä minua?", siihen voi vastata "Kyllä" siksikin, että ei vielä ole varma lähdöstään. Ei halua pitää toista löysässä hirressä vaan ajattelee, että on parempi miettiä oma ratkaisu (jäädäkö vai erota) valmiiksi ennen kuin puhuu siitä toiselle tai edes vihjaa mitään. Nämä ovat omat mietteeni asiasta nyt, kun olen miltei valmis lähtemään 9 vuoden liitosta nelikymppisenä naisena.