Sekä koronan tukahduttamista että Ruotsin mallia vaativia ihmisiä vaivaa sama asia: koronakriisiin liittyvä suru on vielä käsittelemättä
Esim. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/apua-ja-tukea/sairastuminen-ja-krii…
Kriisin ja surun vaiheet ovat tyypillisesti ihmisellä seuraavat:
1) Shokki - ihminen ei pysty käsittelemään kriisin aiheuttanutta asiaa eikä siihen liittyviä tunteita ja tuntee joko olonsa epätodelliseksi tai sulkee koko asian pois.
2) Reaktiovaihe - ihminen alkaa vähän kerrallaan ymmärtää ja kohdata kriisiä. Kriisin kohdannut pyrkii ottamaan tilannetta haltuun suuntaamalla käytännön toimiin. Syyllisten etsiminen on tyypillistä: mieli ei vielä kokonaan hyväksy tapahtunutta.
3) Käsittelyvaihe - kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää. Tapahtumaa ei enää kielletä, vaan sen käsitetään olevan muutoksineen ja menetyksineen totta.
4) Sopeutumisen ja uudelleen suuntautumisen vaihe - tapahtunut alkaa hiljalleen muuttua osaksi omaa elämää ja identiteettiä. Suru voi vielä puskea pintaan, mutta ihminen alkaa silti suuntautua eteenpäin ja tulevaan sekä hyväksyy muuttuneen tilanteen.
Väitänkin, että tähän suruprosessiin peilaaminen auttaa ymmärtämään sekä niitä ihmisiä, jotka vielä uskovat koronan tukahduttamisen olevan mahdollista tiukoilla rajoituksilla tai jotka ovat ummistaneet silmänsä kriisiltä koko ajan ja toivovat kaikkien rajoitusten purkamista.
Kummankin "koulukunnan" edustajat ovat omassa prosessissaan joko 1. tai 2. vaiheessa, jossa tapahtunutta ei haluta vielä hyväksyä, se yritetään kumota tai sille etsitään syyllisiä. Käytännössä nimittäin emme voi tietää koronatoimien ja -strategioiden paremmuusjärjestystä kuin vasta vuosia kriisin jälkeen, ja yhden totuuden toitottaminen kriisin tässä vaiheessa kielii siitä, ettei toitottaja itse ymmärrä kriisin olevan PERUUTTAMATON.
Jossain vaiheessa meidän kaikkien on sopeuduttava tilanteeseen tavalla tai toisella.
Kommentit (47)
Mulla on monia työkavereita, jotka vähättelivät koronakriisiä ihan viimeiseen asti. Poikkeustilan iskiessä nämä samat ihmiset lähtivät suurella tarmolla rakentamaan perheelle korona-ajan suoritusarkea aikatauluineen. Mietin silloin, että eikö heistä tunnu tilanne laisinkaan pahalta, mutta monet näistä kollegoista ovatkin vetäytyneet suremaan ja uupuneet vasta nyt myöhemmin.
Itse olen valitettavasti niin tottunut suremaan, että hyppäsin pää edellä syvään päätyyn ja nyt olen jo päässyt takaisin pintaan tilanteeseen sopeutuneena.
Mä olen aika samaa mieltä.
Mielestäni Koronaa olisi pitänyt tukahduttaa ihan alkuvaiheessa mutta nyt on turha enää pitää liikaa rajoituksia.
Olen miettinyt tätä samaa! Kiitos, kun aloitit aiheen :)
Höpö höpö. Kaikki eivät todellakaan panikoi, vaikka ymmärtävät, että asia on vakava. Kannatan Ruotsin tyyliä kuitenkin vähän enemmin rajoituksin. On epä-älyllistä väittää, että jokainen ahdistuu kriiseissä.
Juuri näin. Menetyksiä on jo tullut ja niitä tulee vielä lisää. Valitusta epidemiastragiasta huolimatta joku tulee aina kärsimään. Toiset pystyvät tämän hyväksymään, toiset työntävät päänsä puskaan. Vielä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hyvä aloitus.
Kovinkaan moni ei ymmärrä, että me kaikki ollaan yhdessä keskellä kriisi- ja suruprosessia.
Olen toki muita kohtaan ymmärtäväinen ja osoitan tukeani monin tavoin, mutta itselleni tapahtunut sen paremmin kuin nykyinen tai tulevakaan tilanne ei ole ollut šokki, en ole kokenut suurta kriisiä tai surua. Näitä ei voi yleistää.
Korona ei ole ollut mitenkään yllätys minulle.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kaikki eivät todellakaan panikoi, vaikka ymmärtävät, että asia on vakava. Kannatan Ruotsin tyyliä kuitenkin vähän enemmin rajoituksin. On epä-älyllistä väittää, että jokainen ahdistuu kriiseissä.
Eihän tässä sanottukaan, että jokainen ahdistuu. Ihmiset reagoivat eri tavoin, vaikka olisivat keskellä ns. suruprosessia.
Itse mietin myös että monet ihmiset ei osaa suhtautua näihin kuolleisiin ihmisinä, vaan numeroina. On niin helppo heittää että parin kolmen tuhannen ihmisen kuolema ei ole mitään, kun kukaan heistä ei ole tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hyvä aloitus.
Kovinkaan moni ei ymmärrä, että me kaikki ollaan yhdessä keskellä kriisi- ja suruprosessia.
Olen toki muita kohtaan ymmärtäväinen ja osoitan tukeani monin tavoin, mutta itselleni tapahtunut sen paremmin kuin nykyinen tai tulevakaan tilanne ei ole ollut šokki, en ole kokenut suurta kriisiä tai surua. Näitä ei voi yleistää.
Korona ei ole ollut mitenkään yllätys minulle.
Ei tietenkään voi yleistää, toiset selviävät helpommalla ja heillä on sopeutumiskykyä muutenkin paremmin. Toiset ovat esimerkiksi menettäneet työnsä tai yrityksensä ja siksi käytännön syistä ovat enemmän alttiita ahdistumaan.
Ja sitten on se ryhmä, joka möyhöää palstalla aamusta iltaan suoltamassa aloituksia ja tappelemassa aiheesta.
Monet niistä jotka vähätteli Koronaa ovat nyt taas liikojen rajoitusten kannalla. Itseäni vähän vituttaa, koska ei uskottu ja nyt taas pelätään jotain kouluakin.
Vähän sellainen temperamentti näillä että mitään ei uskota ja sitten kun uskotaan niin jumiudutaan.
Itse tosin jo sairastin joten...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli hyvä aloitus.
Kovinkaan moni ei ymmärrä, että me kaikki ollaan yhdessä keskellä kriisi- ja suruprosessia.
Olen toki muita kohtaan ymmärtäväinen ja osoitan tukeani monin tavoin, mutta itselleni tapahtunut sen paremmin kuin nykyinen tai tulevakaan tilanne ei ole ollut šokki, en ole kokenut suurta kriisiä tai surua. Näitä ei voi yleistää.
Korona ei ole ollut mitenkään yllätys minulle.
Mulla sama.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kaikki eivät todellakaan panikoi, vaikka ymmärtävät, että asia on vakava. Kannatan Ruotsin tyyliä kuitenkin vähän enemmin rajoituksin. On epä-älyllistä väittää, että jokainen ahdistuu kriiseissä.
On epä-älyllistä väittää, että aloituksessa olisi lukenut noin.
Mutta onnea nyt sinulle, ah niin paljon parempi ja rationaalisempi ihminen kuin me maan matoset.
Vierailija kirjoitti:
Itse mietin myös että monet ihmiset ei osaa suhtautua näihin kuolleisiin ihmisinä, vaan numeroina. On niin helppo heittää että parin kolmen tuhannen ihmisen kuolema ei ole mitään, kun kukaan heistä ei ole tuttu.
Ihan luonnollista ihmiseltä. Varjellaan omaa mieltä asioilta, jotka voisivat sitä vahingoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on monia työkavereita, jotka vähättelivät koronakriisiä ihan viimeiseen asti. Poikkeustilan iskiessä nämä samat ihmiset lähtivät suurella tarmolla rakentamaan perheelle korona-ajan suoritusarkea aikatauluineen. Mietin silloin, että eikö heistä tunnu tilanne laisinkaan pahalta, mutta monet näistä kollegoista ovatkin vetäytyneet suremaan ja uupuneet vasta nyt myöhemmin.
Itse olen valitettavasti niin tottunut suremaan, että hyppäsin pää edellä syvään päätyyn ja nyt olen jo päässyt takaisin pintaan tilanteeseen sopeutuneena.
Tilannehan muuttuu ja elää koko ajan, joten vaatii jatkuvaa sopeutumista. Pysyttelehän pinnalla edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Monet niistä jotka vähätteli Koronaa ovat nyt taas liikojen rajoitusten kannalla. Itseäni vähän vituttaa, koska ei uskottu ja nyt taas pelätään jotain kouluakin.
Vähän sellainen temperamentti näillä että mitään ei uskota ja sitten kun uskotaan niin jumiudutaan.
Jep, saman huomannut! Näiden ihmisten strategia elämässä tuntuu olevan ainainen vastarannankiiskenä heiluminen. En tiedä, onko kyse temperamentista vaiko epäkypsyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kaikki eivät todellakaan panikoi, vaikka ymmärtävät, että asia on vakava. Kannatan Ruotsin tyyliä kuitenkin vähän enemmin rajoituksin. On epä-älyllistä väittää, että jokainen ahdistuu kriiseissä.
On epä-älyllistä väittää, että aloituksessa olisi lukenut noin.
Mutta onnea nyt sinulle, ah niin paljon parempi ja rationaalisempi ihminen kuin me maan matoset.
Onko tässä uusi palstahullu, epä-älyllistä-hullu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Kaikki eivät todellakaan panikoi, vaikka ymmärtävät, että asia on vakava. Kannatan Ruotsin tyyliä kuitenkin vähän enemmin rajoituksin. On epä-älyllistä väittää, että jokainen ahdistuu kriiseissä.
Eihän tässä sanottukaan, että jokainen ahdistuu. Ihmiset reagoivat eri tavoin, vaikka olisivat keskellä ns. suruprosessia.
Aloituksessa väitettiin, että tämä on kaikille kriisi, mutta näinhän se ei ole. Itselleni tämä on vain osa elämää. Toki tunnen myötätuntoa menetyksistä, mutta niin teen muutenkin eikä tämä aika poikkea siitä mitenkään. Joka päivä ihmisiä kuolee ja menettää työnsä ja toimeentulonsa, miksi se ei kiinnosta ketään? Ärsyttää vähän tämä valitus ja sureminen nyt, kun ei se ihmisiä muulloinkaan kiinnosta.
Tukahduttamista kannattaa kyllä jatkaa jos rokote kuitenkin tuleekin jo syksyllä. Kesällä koulut on joka tapauksessa kiinni. Ihan hyvin voisi Suomessa katsella syksyyn miten rokotetutkimukset edistyy.
Ruotsiin on ihan turha verrata. Ruotsilla ei ole mitään strategiaa ylipäätään. Ruotsilla ei ollut aluksi keinoja yhteiskunnan rajoittamiseen, ajautui tähän tilanteeseen ja nyt selittelee kuin takana olisi jotain tiedettä. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ole esitelty niitä tieteellisiä teorioita joilla Ruotsia muka ohjataan. Niitä ei oikeasti ole.
Tukholmassa asuva
Tämä oli hyvä aloitus.
Kovinkaan moni ei ymmärrä, että me kaikki ollaan yhdessä keskellä kriisi- ja suruprosessia.