Mitä jonkun toisen ihmisen ruuanlaittotapaa olet mielessäsi ihmetyellyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. käyttää pakastealtaista löytyviä kasvissekoituksia, juuressekoituksia, perunasipusekoituksia jne

2. ei osaa pitää kokkiveistä oikein (näkee paljon sitä, että etusormi suorana terän tai kahvan päällä)

3. laittaa niitä pakasteranskalaisia pellin ihan täyteen niin että niitä on päällekkäin, jolloin ne ei paistu ikinä hyväksi (ei sillä että valmiit pakasteranskalaiset olis ikinä hyviä) ja sit ihmettelee et miks nää on tämmösiä löysiä ja vetisiä ja mauttomia.

4. ei osaa käyttää yrttejä maustamiseen

5. käyttää valmiita -ainekset- paketteja

6. ei käytä valkosipulia ruoanlaitossa koska a) ei osaa kokata sitä oikein ja b) pelkää pahanhajuista hengitystä, koska kts. kohta a.

7. luulee että voi ja margariini ovat sama asia

8. ei osaa keittää riisiä oikein

9. ylikeittää kananmunan niin kovaksi, että keltuaisen ympärillä on musta rinkula

10. aloittaa jauhelihan ruskistamisen kylmällä pannulla

ja näin edelleen.

Missä se kohta a johon viittasit? En löydä sitä, jäikö uupumaan?

Onhan se siellä.

Minä syyllistyn tuohon silppuamiseen. Mutta maku tulee salaattiin parempi, edellyttäen, että se syödään samana päivänä ja olen kyllä salaatin suurkuluttaja. En jaksa syödä suklaalevyä tai litraa jäätelöä illassa, sipsipussin jos joskus ostan niin sen napostelu kestää viikkokausia, mutta salaattia menee iso kulhollinen illassa vaikka yksin.

Vierailija kirjoitti:

Tehtiin kanawokkia kaverin kanssa. Kaverin mukaan olisi pitänyt olla kanalle oma pannu, wok-kasviksille oma pannu, sipulille oma pannu, ruoka tulee kuulemma nopeammin. Minun mielestä tiskiä tulee turhan paljon ja ruokakaan ei sen nopeammin valmistu.

Kyllä mä paistan lihan/kanan/kalan erikseen wokkiin. Sipuli toki muiden tuorekasvisten mukana wokkipannussa mihin lihatkin lopuksi silputaan. Jaksan hyvin pestä 2 pannua.

silppuri kirjoitti:

Minä syyllistyn tuohon silppuamiseen. Mutta maku tulee salaattiin parempi, edellyttäen, että se syödään samana päivänä ja olen kyllä salaatin suurkuluttaja. En jaksa syödä suklaalevyä tai litraa jäätelöä illassa, sipsipussin jos joskus ostan niin sen napostelu kestää viikkokausia, mutta salaattia menee iso kulhollinen illassa vaikka yksin.

Minä huuhtelen ja kuivatan salaatin isoina lehtinä salaattilingossa ja myös säilytän sen siinä jääkaapissa. Ei tule turhaa tiskiä ja säilyy hyvin rapeana 3 pv. Sieltä otetaan sitten päivän annos mikä silputaan pieneksi (vaikka suoraan lautasille)

Inhoan sellaisia pitkiä lehtiä mitä pitää yrittää taitella haarukkaan eikä silti mahdu suuhun siististi

Kun haetaan hifistelysafkat ravintolasta kotiin ja aletaan kuvaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni vaimo on aivan umpisurkea kokki. Lisäksi kaikki ruoat ja leivitteet jätetään päiväksi pöydille. Sitten ihmettelevät kun vatsat ovat jatkuvasti kipeänä. Kaiken huippu oli kerran kun valmisti lapselle pastaa keittämällä sen maidossa! Meinasi kyllä laatta lentää.

Kyllä minun lapsuudessani makaronivelli oli ihan normi lastenruoka. Mutta olenkin 1960-luvulla syntynyt.

Niin minäkin, mutta onneksi meillä ei makaronivelli ollut mikään ruoka. Makaronia, maitoa ja vehnäjauhoja??? Haisikin ihan hirveältä. Ravintoarvo nolla. Terveellisempää olisi ollut juoda lasi maitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos syödään edellispäivänä tehtyä keittoa, lämmittävät koko kattilallisen uudestaan, ja sitten taas takaisin jääkaappiin... 🤢

Sama perhe seisottaa myös ruokia tuntitolkulla huoneenlämmössä ja yllättäen (!) ovat vähän väliä ”oksennustaudissa”.

Mä olen kerran sairastunut ihan todella pahasti ruoasta. Se oli yhdessä entisessä Neuvostoliiton maassa, jossa olimme viettämässä isoa juhlaa paikallisten kanssa. Yksi taho oli tehnyt ruoat valmiiksi, ja kun saavuimme paikalle tulikuumaan kämppään, safkat oli aseteltu ( jo selkeästi hyvän aikaa aiemmin) suoraan auringonpaisteeseen ison ikkunan eteen.

Kohteliaina söimme, ja 10/12 syöjästä vietti muutamasta päivästä kuukauteen järkyssä ripulissa.

Tästä huolimatta en ole itse hysteerinen ruokien jäähtymisen tai ns. normaalin lämpimässä seisomisen kanssa. Eikä me ikinä olla kotona vatsataudissa ruokien takia oltu. Toki tässäkin nyt joku raja on, ettei päiväkausia seisoteta pöydällä, mutta jos joku ruoka esim. satunnaisesti jää yöksi pöydälle kun on illalla ollut siinä jäähtymässä, niin kyllä sen voi hyvin seuraavana päivänä syödä. Samoin ruokaa voi syödä niinkauan kuin hajussa/maussa ei ole mitään vialla. 

Vierailija kirjoitti:

Avopuolisoni ei voi tehdä mitään ruokaa, ennen kuin minä ”opetan” hänelle sen valmistamisen. Eli meidän pitää valmistaa yhdessä ruoka niin, että selostan hänelle jokaisen välivaiheen, ja vasta sitten hän voi valmistaa sitä itsenäisesti. Ei liene yllätys, että ennen tapaamistamme hänen kokkailemaan oli pääasiassa voilepipien syömistä ja Woltin kautta tilaamista.

Puolisolle ei mene millään kaaliin, ettei minullekaan ole esimerkiksi äiti kädestä pitäen näyttänyt, miten eri ruokia tehdään, vaan olen lukenut ohjeita ja haastavampien tapausten kohdalla katsonut netistä ohjevideoita. Kuten tässäkin ketjussa on todettu – ihan vaan kokkaamalla oppii tiettyjä rutiineja ja lainalaisuuksia, jolloin myös itsevarmuus kasvaa.

Huhhuh. Onneksi minulla on mies, jonka mielestä jokainen osaa laittaa ruokaa, jos osaa lukea.

Kerro tämä avuttomalle puolisollesi.

Vierailija kirjoitti:

Siisti ihminen kirjoitti:

Kaveri jättää jälkeensä aina järjettömän sotkun kun tekee ruokaa enkä vaan ymmärrä että miten se on mahdollista.

Mun siskoni on tällainen sotkija, on ollut koko ikänsä, enkä vieläkään käsitä miten hän siinä onnistuu. Osaa siis kyllä laittaa ruokaa vaikka trangialla keskellä metsää, mutta kotikeittiössä se käytettyjen välineiden määrä on käsittämätön.

Siinä missä itse tarvitsen tietyn ruokalajin valmistamiseen vaikka paistinpannun, lastan, yhden desimitan ja lusikan (noin hatusta vedettyinä esimerkkeinä), siskoni jäljiltä keittiöstä löytyy likaisena kolme kattilaa, neljä muovikippoa ja kuppia, joista jokaisessa oma lusikka tai haarukka, se paistinpannu, muovilasta, puuhaarukka, kaksi mittaa, kolme lautasta ja seitsemän sekalaista keittiövälinettä, jotka eivät liity kyseisen ruokalajin valmistamiseen mitenkään ("Miksi nää jäätelökauha ja raastinrauta on tässä, kun sä teit jauhelihakastiketta?" "No ois niitä voinu tarvita!"). Jokainen kuiva-ainekin mitataan omalla mitallaan, tiskivuori sen kun kasvaa ja ne kaikki tosiaan jätetään likaisena lojumaan pitkäksi aikaa.

Onneksi emme asu enää samassa osoitteessa ja heillä on astianpesukone. Silti se pommin jäljiltä oleva keittiö tahtoo yllättää joka kerta vieraillessani.

Eikös tuo välineiden hamstraaminen ennemminkin tarkoita ettei osaa laittaa sitä ruokaa. Ei tarvitse mitään ottaa esiin "varmuuden vuoksi", jos sitä taitoa ja rutiinia oikeasti on. Vai voiko joku olla noin epävarma itsestään ihan muuten vain?

Miksi ruokaan pitää laittaa niin kauheesti mausteita. Ruoka on parhaimmillaan, kun sen makua,ei peitä ylinmääräisillä mausteilla. Ruuan perusmausteet on suola ja pippuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siisti ihminen kirjoitti:

Kaveri jättää jälkeensä aina järjettömän sotkun kun tekee ruokaa enkä vaan ymmärrä että miten se on mahdollista.

Mun siskoni on tällainen sotkija, on ollut koko ikänsä, enkä vieläkään käsitä miten hän siinä onnistuu. Osaa siis kyllä laittaa ruokaa vaikka trangialla keskellä metsää, mutta kotikeittiössä se käytettyjen välineiden määrä on käsittämätön.

Siinä missä itse tarvitsen tietyn ruokalajin valmistamiseen vaikka paistinpannun, lastan, yhden desimitan ja lusikan (noin hatusta vedettyinä esimerkkeinä), siskoni jäljiltä keittiöstä löytyy likaisena kolme kattilaa, neljä muovikippoa ja kuppia, joista jokaisessa oma lusikka tai haarukka, se paistinpannu, muovilasta, puuhaarukka, kaksi mittaa, kolme lautasta ja seitsemän sekalaista keittiövälinettä, jotka eivät liity kyseisen ruokalajin valmistamiseen mitenkään ("Miksi nää jäätelökauha ja raastinrauta on tässä, kun sä teit jauhelihakastiketta?" "No ois niitä voinu tarvita!"). Jokainen kuiva-ainekin mitataan omalla mitallaan, tiskivuori sen kun kasvaa ja ne kaikki tosiaan jätetään likaisena lojumaan pitkäksi aikaa.

Onneksi emme asu enää samassa osoitteessa ja heillä on astianpesukone. Silti se pommin jäljiltä oleva keittiö tahtoo yllättää joka kerta vieraillessani.

Eikös tuo välineiden hamstraaminen ennemminkin tarkoita ettei osaa laittaa sitä ruokaa. Ei tarvitse mitään ottaa esiin "varmuuden vuoksi", jos sitä taitoa ja rutiinia oikeasti on. Vai voiko joku olla noin epävarma itsestään ihan muuten vain?

Niin ja itse osaan ottaa ihan laatikosta/kaapista ne välineet sitten kun ilmenee, että tarvitsenkin jotakin, mitä en ollut ensin olettanut. Siihen menee n. kolme sekuntia. En oikein ymmärrä, miksi ne kaikki pitää siihen pöydälle kasata valmiiksi.

Oma "outo" tapani on, etten koskaan pese kasviksia kun teen niistä salaattia. Pestynä ei säily niin kauan hyvänä kuin ilman pesua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei lisää suolaa mihinkään ruokaan graavilohta lukuunottamatta. Epäterveellistä ja suolaa saa muutenkin tarpeeksi. Lapsena oli suuria vaikeuksia syödä mm. suolatonta kaurapuuroa, joka oli keitetty niin kypsäksi, että siihen tuli limaisia klimppejä. Äidin mielestä "raa'at kaurahiutaleet" eivät ole terveellisiä. Nykyisin tuo suolan välttely aiheuttaa ongelmia, kun joudun terveyssyistä käyttämään sitä suositeltua enemmän. Viimeksi kun vierailin kotona, otin oman suolapurkin mukaan, minkä äitini sitten takavarikoi...Ihan täyspäinen äiti on, mutta tätä asiaa hän ei tajua.

Äitisi on oikeassa. Kukaan ei tarvitse suolaa "terveyssyistä".

Öö, mitä mä just luin? Kaikki tarvitsevat suolaa terveyssyistä:

"Suola (NaCl) on natriumin ja kloridin yhdiste. Natrium on välttämätön ravintoaine..."

https://sydan.fi/fakta/suolaa-vain-kohtuudella/

"Natriumilla on tärkeä rooli esimerkiksi nestetasapainon säätelyssä, hermoimpulssien kulussa sekä lihasten toiminnassa."

https://www.juoksija-lehti.fi/sopivasti-suolaa/

Jos henkilö on esim. ammattiurheilija ja hikoilee paljon, hän tarvitsee normaalia enemmän suolaa.

Suomalaiset saavat liikaakin suolaa.

Joo, tutkimusten mukaan näin on, mutta ei tämä muuta sitä, että jokainen tarvitsee jonkun verran suolaa terveyssyistä, mitä tässä kommentoin.

Jokainen saa elimistön tarvitseman natriumin tavallisista ruoka-aineista. Natriumkloridia eli ruokasuolaa ei ihminen tarvitse muun kuin maun vuoksi. Ravitsemussuosituksissa oleva 5g/vrk on suositus päivittäissaannin ylärajaksi, ei mikään vaatimus.

Älä levitä väärää tietoa!

Mitä ihmeen väärää tietoa? Fakta on se, että natriumin tarve elimistössä on niin pieni, että esimerkiksi maidon ja lihan sisältämä natrium riittää hyvin siihen. Natriumkloridia (=ruokasuolaa) elimistö ei tarvitse mihinkään. Tämän asian voit todeta ihan itse vaikka Googlen avulla, ei tarvitse kaivaa fysiologian kirjoja esiin.

-Sh

Sh:n kannattais opiskella vähän pidemmälle.

Ei helvetti. Ruoat lämpimässä ja kasvikset pesemättä. Enpä taida syödä kuin kotonani koronan jälkeenkään.

Mulla on ihan verikokeilla todettu natriumin vajaus, vaikka syön ihan normaalia ruokaa, pekonia, suolakurkkua, suolasieniä sun muuta.

Pizzan leikkaamista saksilla. Sakset ihan tomaattisoseeseen/täytteisiin sotkettuna ja sormilla jatkuvasti kopeloidaan sitä pizzaa joka nurkasta. Paljon helpompaa ja siistimpää vain terävällä veitsellä leikata ja vaikka haarukalla pitää pizzaa paikoillaan jos liikkuu. Tai sitten oikein pizzaleikkurilla jos sellainen löytyy. Mutta veitsi löytyy kuitenkin kaikilta.

Ei ole varsinaisesti ruoanlaittoa mutta liittyy keittiön siisteyteen. En ymmärrä miksi jotkut liottaa astioita ennen koneeseen laittoa lavuaarissa. Ne lilluu siinä likavedessä parikin vuorokautta ja lavuaari pois käytöstä sen ajan. En ymmärrä miksi joku haluaa tuommoisen jätevesialtaan keittiöön.

Vierailija kirjoitti:

Kun haetaan hifistelysafkat ravintolasta kotiin ja aletaan kuvaamaan.

Mitä on hifistelysafka ja mikä on ongelma valokuvauksessa?

Vierailija kirjoitti:

Pizzan leikkaamista saksilla. Sakset ihan tomaattisoseeseen/täytteisiin sotkettuna ja sormilla jatkuvasti kopeloidaan sitä pizzaa joka nurkasta. Paljon helpompaa ja siistimpää vain terävällä veitsellä leikata ja vaikka haarukalla pitää pizzaa paikoillaan jos liikkuu. Tai sitten oikein pizzaleikkurilla jos sellainen löytyy. Mutta veitsi löytyy kuitenkin kaikilta.

Jos pizza on pellillä, kuten paistamisen jälkeen yleensä on, niin veitsen käyttö on veitsen tappamista. Sakset on paljon kätevämpi tapa. Niks naks, pizza on viipaleina ja sakset pesuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukin taaplaa tyylillään.Sipulille on moni,oikeesti:: allerginen.Älä arvostele makuasioita,niistä ei voi kiistellä.Pidä mielipiteesi,niin tekevät muutkin.Ketjussa huomaa,ettei safkan laitto ,ole monellekkaan hyppysissä.

Sattuu silmiin tämä välimerkkien ja kieliopin pahoinpitely. Vaivoin ymmärsin sisällön.

Minua sattuu huomattavasti enemmän ilkeily. Siitä on huomattavasti hankalampi päästä eroon kuin esimerkiksi ko. kirjoittajan melko pahoistakin virheistä. Välillä kyllä ihmettelen, että mikä ihmisiä tällä palstalla nykyään oikein vaivaa.

t. ohis