Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä kovasti kehutun kirjan suosiota et ymmärrä?
Kommentit (1753)
Pieni talo preerialla-kirjat. Jo lapsena pidin niitä tylsinä.
"Äiti pesi astiat. Laura kuivasi astiat. Marja luuttusi lattian." jne. Kuvataan tylsällä kielellä tylsiä tapahtumia. Ymmärrän näiden kirjojen historiallisen arvon, mutta ei niitä ole hauska lukea. Sarjan jälkeen varsinkin oli pettymys.
Lisäksi ärsyttää nuo käännetyt nimet, miksei Mary voi olla Mary ja miksi Carrien nimi piti kääntää, en edes muista miksi. Leena? Ja Grace oli sitten Marketta. Miksei vaikka Hanna, sillä on sentään sama merkitys.
Adrian Mole-kirjatkin (joista kyllä tykkäsin) käännettiin suomeksi "Hadrianus Moleksi". Kuka tuntee yhtään Hadrianus-nimistä miestä?
Jos Harry Potter olisi julkaistu 80-luvulla, kaikki nimet olisi käännetty suomeksi. Ron olisi Roope, Hermione Henriikka, jne. MIettikääpä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaa
Mistä kirjoista sitten pidät, vai pidätkö mistään?
Miten voit pitää elämänmakuista Pohjantähti-sarjaa valheena ja propagandana? Luuletko itse tietäväsi paremmin, millaista oli elää köyhänä siihen maailmanaikaan? Onko se ongelma vain siinä että Jussi on, hui, vasemmistolainen? Siihen aikaan ei paljon oikeisto köyhistä välittänyt (eikä pahemmin välitä vieläkään), olisi ollut hölmöä häneltä puolustaa rikkaita ja mukisematta hyväksyä huono asema yhteiskunnassa.
Lapsena tykkäsin Pikku naisia-sarjasta kovasti, mutta kun luin ne uudestaan teininä, huomasin miten saarnaavia ne ovat. Joka luvussa pitäisi oppia joku uusi opetus elämästä ja olla Hyvä Tyttö. Myös uskonnon tuputusta jonkin verran.
Pikku miehiä-kirjassa on kohtaus, jossa haukutaan paljon kirjoja lukevaa lasta ahneeksi ja yritetään saada hänet lukemaan vähemmän. Ja pahimpana yksi hahmo kertoo, miten hänen vanhempansa leikkasivat saksilla kielen pään poikki, koska hän valehteli niin paljon. Sitten piti miettiä jokaista sanaa kun koski niin kovasti kieleen.
En näitä antaisi enää omille lapsille luettaviksi ja toivon etteivät muutkaan anna.
Sen sijaan Anna- ja Runotyttö-sarjat ovat yhä lukemisen arvoisia ja olen aikuisena yllättynyt Runotytön kypsyydestä verrattuna muihin sen ajan tyttökirjoihin. (Myös verrattuna Annaan.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEt ole ilmeisesti lukenut yhtään näistä kirjoista.
Tuntemattomassa ja Pohjantähdessä on jonkin verran mainitsemiasi asioita, Pohjantähdessä enemmän puolueellista näkökulmaa, mutta mainitse yksi täysin realistinen sotaromaani. Hyvin kirjoitettuja molemmat.
Kalevalaa en ole lukenut, mutta sehän onkin Lönnrotin kokoama kansalliseepos, ei sen tarkoitus ole realistinen kuvaus ollutkaan. Ovatko Odysseus ja Niebelungin laulu muuta kuin satua.
Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä kirja henkisestä kasvusta yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.
Päätalo on kaikkea muuta kuin tekotaiteellista, niin kansanomaista tekstiä ja tosin värittynyttä ja pikkutarkkaa periaatteessa tavallisten asioiden kuvaamista kuin olla ja voi.
Tuntematon sotilas on täynnä jermuilua ja uhoa. Lisäksi Rokan sankaritekoja on vahvasti liioiteltu. Suomalaisten aloittama jatkosota ei juuri kuvailua ansaitse. Naurattaa muutenkin isäm maalaisten harjoittama palvonta Mannerheimia kohtaan, joka itse asiassa oli Mikkelin yöelämässä koikkelehtiva transvestiitti. Muka päämajassa - hah. Kenraalikunta hoiti sodan miten hoiti.
Pohjantähti-sarja taas on Neuvostoliiton haikailua. Kun köyhien taidot ei riittäneet, niin alettiin ampumaan niitä, jotka jotain osasi. Neuvostoliitossahan sama pantiin ihan toimeen ja älymystö tapettiin, joka johti siihen, että aiemmin hyvinkin Venäjän tekninen osaaminen sananmukaisesti haudattiin joukkohautoihin. Samaa halusi ne Pohjantähti-sarjan sankarit. Mitä ne olis sitten tehneet? Rakentaaneet politbyroon?
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaa
Enpä ole koskaan kenenkään kuullut pitävän Päätalon tuotantoa tekotaiteellisena :-DDDD Häntähän on kritisoitu juuri arkisuudesta ja dokumentaarisuudesta.
Tuo kommentoija ei kyllä tiedä kirjallisuudesta mitään. Makuasiat on makuasioita, mutta nyt ei ole edes tietoa pohjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEnpä ole koskaan kenenkään kuullut pitävän Päätalon tuotantoa tekotaiteellisena :-DDDD Häntähän on kritisoitu juuri arkisuudesta ja dokumentaarisuudesta.
Tuo kommentoija ei kyllä tiedä kirjallisuudesta mitään. Makuasiat on makuasioita, mutta nyt ei ole edes tietoa pohjaksi.
No juuri se överiksi vedetty arkisuus ja "dokumentaarinen muka ote" tekee siitä tekotaiteellista paskaa. Oikein halutaan kieriä kurjuudessa, puutteessa ja kaikenlaisessa impivaaralaisuudessa. Siitä tehdään jopa hyve. Ei sellainen ole muuta kuin erikoisuuden tavoittelua ja tekotaiteellisuutta.
Raamatun. Ei auta vaikka kirjoitettu lukemattomia kertoja uusiksi. Kirjallisesti, juonellisesti surkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pieni talo preerialla-kirjat. Jo lapsena pidin niitä tylsinä.
"Äiti pesi astiat. Laura kuivasi astiat. Marja luuttusi lattian." jne. Kuvataan tylsällä kielellä tylsiä tapahtumia. Ymmärrän näiden kirjojen historiallisen arvon, mutta ei niitä ole hauska lukea. Sarjan jälkeen varsinkin oli pettymys.
Lisäksi ärsyttää nuo käännetyt nimet, miksei Mary voi olla Mary ja miksi Carrien nimi piti kääntää, en edes muista miksi. Leena? Ja Grace oli sitten Marketta. Miksei vaikka Hanna, sillä on sentään sama merkitys.
Adrian Mole-kirjatkin (joista kyllä tykkäsin) käännettiin suomeksi "Hadrianus Moleksi". Kuka tuntee yhtään Hadrianus-nimistä miestä?
Jos Harry Potter olisi julkaistu 80-luvulla, kaikki nimet olisi käännetty suomeksi. Ron olisi Roope, Hermione Henriikka, jne. MIettikääpä sitä.
Ennen on ollut tapana kääntää ulkomaiset nimet, suomalaiset eivät juuri osanneet englantia muutenkaan. Myös kuninkaalliset nimet käännettiin, siksi Katariina Suuri tai Kaarle Suuri. Vanhastaan myös paikkakuntien nimet ovat vakiintuneet paremmin kansan suuhun sopiviksi, siksi Tukholma, Lontoo ja Pariisi.
Minusta tuossa ei ole mitään ärsyttävää, kyseessä on ollut silloinen tapa joka on ollut täysin luonnollinen ja hyväksytty. Sen sijaan englanninkielisten ilmausten viljely suomenkielisessä tekstissä on ärsyttävää.
Pussikaljaromaani.
Ei mitään hohtoa, ihan yhdentekevä teos. Miten on voinut olla Finlandian ehdokaslistalla?!?!
Ei ollut edes hauska, Juoppohullun pk sentään on sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
True Blood-trilogia. Päähenkilö Sookie on niin hiton ärsyttävä ja epärealistinen ! Isoilla tisseillä ja ampiaisvyötäröllä varustettu, (muka) niin ihanan höntti naivi tarjoilijatyttö josta komeat vampyyrit tappelee. Mikä ihmeen nimi edes on Sookie? Jos veli on Jason, miksei sisko voinut olla vaikka Sara...
Sarjasta taas tykkäsin kovin, luultavasti siksi ettei Anna Paquin ole Sookiena liian kaunis.
No kyllä! Kirjassa kuvataan miten Sookie pukee vyötärön paljaaksi jäätävän puseron ylle ja heilauttaa vaaleita hiuksiaan... mutta kuitenkin on muka viaton maalaistyttö joka ei ymmärrä olevansa kuuma. Ja hahmohan on yli parikymppinen, ei 15. Olen iloinen siitä että rooliin valittiin Anna, joka on sievä muttei kuitenkaan sellainen Miss Maailma jollaiseksi Sookien kirjojen perusteella kuvittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEnpä ole koskaan kenenkään kuullut pitävän Päätalon tuotantoa tekotaiteellisena :-DDDD Häntähän on kritisoitu juuri arkisuudesta ja dokumentaarisuudesta.
Tuo kommentoija ei kyllä tiedä kirjallisuudesta mitään. Makuasiat on makuasioita, mutta nyt ei ole edes tietoa pohjaksi.
No juuri se överiksi vedetty arkisuus ja "dokumentaarinen muka ote" tekee siitä tekotaiteellista paskaa. Oikein halutaan kieriä kurjuudessa, puutteessa ja kaikenlaisessa impivaaralaisuudessa. Siitä tehdään jopa hyve. Ei sellainen ole muuta kuin erikoisuuden tavoittelua ja tekotaiteellisuutta.
Et siis tiedä sitäkään, mitä impivaaralaisuus tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tara Koivukosken Rikottu enkeli.
Eräs tuttava suositteli sitä "silmiä avaavana ja raadollisena teoksena". Itse en pitänyt sen paremmin kirjoitustyylistä kuin jokseenkin puolueelisesta ja naisvihamielisestä sisällöstäkään. Päähenkilö itse on "oikeanlainen" nainen ja kaikki muut naiset "typeriä ja pinnallisia bimboja". Ja sitten teosta markkinoidaan jonakin ylistyslauluna vahvoille naisille...
Mutta, kuten monesti sanottu. Makunsa kullakin ja sinällään voin ymmärtää, miksi tämä teos voi toisia puhutella.
Tästä tuli mieleeni eräs kirja, jonka luin tässä pari kuukautta sitten, mutta en kuollaksenikaan muista sen nimeä. Kirja kertoi lähisuhdeväkivallasta ja oletin sen olevan jotenkin voimaannuttava esimerkki, miten nainen selviää väkivaltaisesta suhteesta. Aihe oli kiinnostava, mutta heti kirjan alkumetreillä halveksuttiin lapsiperheitä ja normaalia matkustelua mielenkiinnottomana, keskiluokkaisena ja jopa junttina. Ja lopussa sitten pilkattiin ja naureskeltiin väkivaltaisen miehen seksitaidoille ja uudelle tyttöystävälle ja oltiin vahingoniloisia, että kyllä tämäkin pikkupimu vielä oppisi. Tämä oli sitten sitä voimaantumista.
En tosin tästä kirjasta paljon hehkutusta kuullut, mutta muutamia arvosteluja kyllä luin ja sitä kehuttiin. Rankka ja puhutteleva aihe ei tosiaan pelasta huonoa ja ylimielistä kerrontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEnpä ole koskaan kenenkään kuullut pitävän Päätalon tuotantoa tekotaiteellisena :-DDDD Häntähän on kritisoitu juuri arkisuudesta ja dokumentaarisuudesta.
Tuo kommentoija ei kyllä tiedä kirjallisuudesta mitään. Makuasiat on makuasioita, mutta nyt ei ole edes tietoa pohjaksi.
Mä sain kanssa tuosta Päätalosta poikkeusajan parhaat naurut! Mielensäpahoittaja sanoisi että kyllä ei ole Päätaloa lukenut....
Nämä kaikki mainitut Marskia myöten on sellaisia klassikoita että kestävät raskaankin leikinlaskun saati sitten tuollaista kevyttä hölöpölöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni talo preerialla-kirjat. Jo lapsena pidin niitä tylsinä.
"Äiti pesi astiat. Laura kuivasi astiat. Marja luuttusi lattian." jne. Kuvataan tylsällä kielellä tylsiä tapahtumia. Ymmärrän näiden kirjojen historiallisen arvon, mutta ei niitä ole hauska lukea. Sarjan jälkeen varsinkin oli pettymys.
Lisäksi ärsyttää nuo käännetyt nimet, miksei Mary voi olla Mary ja miksi Carrien nimi piti kääntää, en edes muista miksi. Leena? Ja Grace oli sitten Marketta. Miksei vaikka Hanna, sillä on sentään sama merkitys.
Adrian Mole-kirjatkin (joista kyllä tykkäsin) käännettiin suomeksi "Hadrianus Moleksi". Kuka tuntee yhtään Hadrianus-nimistä miestä?
Jos Harry Potter olisi julkaistu 80-luvulla, kaikki nimet olisi käännetty suomeksi. Ron olisi Roope, Hermione Henriikka, jne. MIettikääpä sitä.
Ennen on ollut tapana kääntää ulkomaiset nimet, suomalaiset eivät juuri osanneet englantia muutenkaan. Myös kuninkaalliset nimet käännettiin, siksi Katariina Suuri tai Kaarle Suuri. Vanhastaan myös paikkakuntien nimet ovat vakiintuneet paremmin kansan suuhun sopiviksi, siksi Tukholma, Lontoo ja Pariisi.
Minusta tuossa ei ole mitään ärsyttävää, kyseessä on ollut silloinen tapa joka on ollut täysin luonnollinen ja hyväksytty. Sen sijaan englanninkielisten ilmausten viljely suomenkielisessä tekstissä on ärsyttävää.
Siinä varmaan olikin järkeä siihen aikaan, mutta nykyään onneksi osataan lausua Mary ja Grace ilman suomalaisia väännöksiä. Ja jopa Hermione, joka on sentään nimistön vaikeimmasta päästä. Ehkä Marketassa ärsyttää sekin, että kyseessä on harvinainen nimi, olen tuntenut elämäni aikana yhden Marketan.
Sekin pistää vähän silmään, jos suomalaisen kirjan suomalaisilla päähenkilöillä on englanninkielinen nimi joka on täällä hyvin harvinainen, tyyliin Sandy. Englanninkielisiä ilmauksia sen sijaan käytetään niin paljon jo arkikielessä, ettei niitä voi välttää kirjoissakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEnpä ole koskaan kenenkään kuullut pitävän Päätalon tuotantoa tekotaiteellisena :-DDDD Häntähän on kritisoitu juuri arkisuudesta ja dokumentaarisuudesta.
Tuo kommentoija ei kyllä tiedä kirjallisuudesta mitään. Makuasiat on makuasioita, mutta nyt ei ole edes tietoa pohjaksi.
No juuri se överiksi vedetty arkisuus ja "dokumentaarinen muka ote" tekee siitä tekotaiteellista paskaa. Oikein halutaan kieriä kurjuudessa, puutteessa ja kaikenlaisessa impivaaralaisuudessa. Siitä tehdään jopa hyve. Ei sellainen ole muuta kuin erikoisuuden tavoittelua ja tekotaiteellisuutta.
No mikä kirja on susta sitten hyvä ja oikealla tavalla kerrottu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEt ole ilmeisesti lukenut yhtään näistä kirjoista.
Tuntemattomassa ja Pohjantähdessä on jonkin verran mainitsemiasi asioita, Pohjantähdessä enemmän puolueellista näkökulmaa, mutta mainitse yksi täysin realistinen sotaromaani. Hyvin kirjoitettuja molemmat.
Kalevalaa en ole lukenut, mutta sehän onkin Lönnrotin kokoama kansalliseepos, ei sen tarkoitus ole realistinen kuvaus ollutkaan. Ovatko Odysseus ja Niebelungin laulu muuta kuin satua.
Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä kirja henkisestä kasvusta yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.
Päätalo on kaikkea muuta kuin tekotaiteellista, niin kansanomaista tekstiä ja tosin värittynyttä ja pikkutarkkaa periaatteessa tavallisten asioiden kuvaamista kuin olla ja voi.
Tuntematon sotilas on täynnä jermuilua ja uhoa. Lisäksi Rokan sankaritekoja on vahvasti liioiteltu. Suomalaisten aloittama jatkosota ei juuri kuvailua ansaitse. Naurattaa muutenkin isäm maalaisten harjoittama palvonta Mannerheimia kohtaan, joka itse asiassa oli Mikkelin yöelämässä koikkelehtiva transvestiitti. Muka päämajassa - hah. Kenraalikunta hoiti sodan miten hoiti.
Pohjantähti-sarja taas on Neuvostoliiton haikailua. Kun köyhien taidot ei riittäneet, niin alettiin ampumaan niitä, jotka jotain osasi. Neuvostoliitossahan sama pantiin ihan toimeen ja älymystö tapettiin, joka johti siihen, että aiemmin hyvinkin Venäjän tekninen osaaminen sananmukaisesti haudattiin joukkohautoihin. Samaa halusi ne Pohjantähti-sarjan sankarit. Mitä ne olis sitten tehneet? Rakentaaneet politbyroon?
Eli sinusta talonpoika, joka on rikkaiden ihmisten vallan alla, on heti 100 % kommunisti jos yrittää parantaa asemaansa esim. äänestämällä?
Neuvostoliitossa oli kommunismi. Kaikki vasemmistolaiset eivät ole automaattisesti kommunisteja. Sun kannattaisi vähän perehtyä historiaan paremmin, ennen kuin alat arvostella kirjojen politiikkaa.
Mulla on koko Kalle Päätalon kirjakokoelma hyllyssä, isältä jäi. Muuten Juice Leskinen oli Päätalo fani, diggas myös C. Bukowskia. Juicen kirjat on jossain säilössä. Luki paljon, tiesi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEnpä ole koskaan kenenkään kuullut pitävän Päätalon tuotantoa tekotaiteellisena :-DDDD Häntähän on kritisoitu juuri arkisuudesta ja dokumentaarisuudesta.
Tuo kommentoija ei kyllä tiedä kirjallisuudesta mitään. Makuasiat on makuasioita, mutta nyt ei ole edes tietoa pohjaksi.
No juuri se överiksi vedetty arkisuus ja "dokumentaarinen muka ote" tekee siitä tekotaiteellista paskaa. Oikein halutaan kieriä kurjuudessa, puutteessa ja kaikenlaisessa impivaaralaisuudessa. Siitä tehdään jopa hyve. Ei sellainen ole muuta kuin erikoisuuden tavoittelua ja tekotaiteellisuutta.
Liian realistinen kerronta on siis myös liian taiteellista? Täh? Yleensähän tekotaiteellisuudella tarkoitetaan sitä, että kirjailija yrittää tehdä liian paljon kikkailuja kielen kanssa ja/tai shokeerata lukijaa siinä määrin, että kirjan tapahtumat ja hahmot jäävät sivurooliin ja lukija jää ihmettelemään vain sitä ilmaisua.
Äärimmäisen yksinkertainen kerronta oli jossain vaiheessa tapana eikä Päätalo sitä keksinyt. Toinen esimerkki on yllämainittu Pieni talo preerialla -sarja, jossa kerrottiin arkiseen sävyyn kirjailijan elämästä. Yksityiskohtia tosin oli huomattavasti vähemmän. Päätalohan kertoi suunnilleen vessassa käynnitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon sotilas - pelkkää keksittyä shaibaa sodasta ja täynnä epärealistisia hahmoja.
Täällä pohjantähden alla - kommunistipropagandaa ja valhetta
Kalevala - tylsää satuilua
Seitsemän veljestä - seitsemän vähämielisen pöljän sekoilua
Päätalon koko tuotanto - tekotaiteellista paskaaEt ole ilmeisesti lukenut yhtään näistä kirjoista.
Tuntemattomassa ja Pohjantähdessä on jonkin verran mainitsemiasi asioita, Pohjantähdessä enemmän puolueellista näkökulmaa, mutta mainitse yksi täysin realistinen sotaromaani. Hyvin kirjoitettuja molemmat.
Kalevalaa en ole lukenut, mutta sehän onkin Lönnrotin kokoama kansalliseepos, ei sen tarkoitus ole realistinen kuvaus ollutkaan. Ovatko Odysseus ja Niebelungin laulu muuta kuin satua.
Seitsemän veljestä on mielestäni hyvä kirja henkisestä kasvusta yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi.
Päätalo on kaikkea muuta kuin tekotaiteellista, niin kansanomaista tekstiä ja tosin värittynyttä ja pikkutarkkaa periaatteessa tavallisten asioiden kuvaamista kuin olla ja voi.
Tuntematon sotilas on täynnä jermuilua ja uhoa. Lisäksi Rokan sankaritekoja on vahvasti liioiteltu. Suomalaisten aloittama jatkosota ei juuri kuvailua ansaitse. Naurattaa muutenkin isäm maalaisten harjoittama palvonta Mannerheimia kohtaan, joka itse asiassa oli Mikkelin yöelämässä koikkelehtiva transvestiitti. Muka päämajassa - hah. Kenraalikunta hoiti sodan miten hoiti.
Pohjantähti-sarja taas on Neuvostoliiton haikailua. Kun köyhien taidot ei riittäneet, niin alettiin ampumaan niitä, jotka jotain osasi. Neuvostoliitossahan sama pantiin ihan toimeen ja älymystö tapettiin, joka johti siihen, että aiemmin hyvinkin Venäjän tekninen osaaminen sananmukaisesti haudattiin joukkohautoihin. Samaa halusi ne Pohjantähti-sarjan sankarit. Mitä ne olis sitten tehneet? Rakentaaneet politbyroon?
Oletko oikeasti lukenut ne kirjat? Akselihan oli vuosikausia vankina venäläisten vankileirillä.
Alue: Aihe vapaa
Sookie on lempinimi jota käytetään kun naisen nimi on Susan, Suzanne tms. Ei toki kovin yleinen. Tässä yhteydessä varmaan kirjailija on innostunut alkusoinnusta ja ajatellut, että Sookie Stackhouse kuulostaa erityisen hauskalta. Ihme että Jasonin nimi ei alkanut S:llä.
Mua myös ärsytti alusta asti kertojan ääni, kun hän ilmoitti heti olevansa kaunis ja kuvaili kaikki piirteensä, häntä vain vihataan koska hän on erilainen. Ja tietysti kaikki miehet ajattelivat, että haluaisivat seksiä hänen kanssaan. Sarja oli mainio (paitsi viimeinen kausi), mutta ilmeisesti se meni ihan eri suuntaan kuin kirja, niin ettei ollut enää paljon yhteistä.