Lue keskustelun säännöt.
En osaa olla normaalissa parisuhteessa
26.04.2020 |
Exäni oli todella introvertti ja kotona teki vain töitä koneella. Hän ei puhunut rupatellakseen eikä etenkään mistään syvällisestä. Ristiriitoja välteltiin ja niissä hän reagoi mököttämällä ja pitämällä mykkäkoulua, joskus päiväkausia. En koskaan saanut tietää, mitä olin "tehnyt väärin".
Nyt olen ollut reilun vuoden verran suhteessa puheliaan ja avoimen miehen kanssa. Muutin eristyksen vuoksi hänen luokseen ja kuvittelin, että viimeistään nyt hänen kiinnostuksensa loppuu ja alkaa hiljainen arki.
Huomaan, että en osaa olla suhteessa jossa keskustellaan ja ollaan vuorovaikutuksessa. Minä olen se joka vetäytyy. En osaa ottaa vastaan huomiointia. En oikein tiedä, mikä kaiken puhumisen tarkoitus on.
Miten parisuhteessa "pitäisi" jutella? Miten oppia olemaan yhdessä kun en ole tällaista yhteyttä kokenut?
Kommentit (79)
Tiedätkö, mitä nyksäsi tuntee ja ajattelee rupattelutason alla?
https://books.google.com/books/about/Parisuhteen_tunnelukot.html?id=Ok-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen introvertti puhuu paljon sosiaalisissa tilanteissa. Jos on yhtään autismipiirteisyyttä niin pälätys jatkuu loputtimiin koska hän on uupunut läsnäolostasi. Miksi ihmeessä tungit itsesi asumaan miehen luo? Ei aikuiset ihmiset elä missään koronaeristyksessä. Se koskee vanhuksia.
Mä olen just tuommoinen, sosiaalinen introvertti. Kotona en tykkää yövieraista, kun joudun ylivirittyneeseen tilaan ja alan ahdistua. kauheint on, ettei saa aamulla herätä ja tehdä aamutoimia omassa rauhassa. kun siinä on toinen ihminen, tuntuu, että sen kanssa pitää kommunikoida, vaikka ei yhtään haluaisi.
Ehkä tilanne olisi eri, jos kyse on rakastetusta, johon olen jo tottunut. Ja hän minuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalinen introvertti puhuu paljon sosiaalisissa tilanteissa. Jos on yhtään autismipiirteisyyttä niin pälätys jatkuu loputtimiin koska hän on uupunut läsnäolostasi. Miksi ihmeessä tungit itsesi asumaan miehen luo? Ei aikuiset ihmiset elä missään koronaeristyksessä. Se koskee vanhuksia.
Mä olen just tuommoinen, sosiaalinen introvertti. Kotona en tykkää yövieraista, kun joudun ylivirittyneeseen tilaan ja alan ahdistua. kauheint on, ettei saa aamulla herätä ja tehdä aamutoimia omassa rauhassa. kun siinä on toinen ihminen, tuntuu, että sen kanssa pitää kommunikoida, vaikka ei yhtään haluaisi.
Ehkä tilanne olisi eri, jos kyse on rakastetusta, johon olen jo tottunut. Ja hän minuun.
Täh? AP:Jan puhui rakastetusta, johon on tottunut mutta miehen pitää papattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun suhteet ei edes etene noin pitkälle vaan sabotoin ne jo alkutekijöissään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa on hyvä keskusteluyhteys. Sen toimimattomuus aiheuttaa paljon ongelmia, esimerkiksi väärinymmärryksiä ja vääriä tulkintoja.
Parisuhteen ydin on se, että toisen voi herättää vaikka keskellä yötä puhumaan, jos itse kaipaa keskustelua. Tämän mahdollisuuden puuttuminen lisää yksinäisyyttä. Tästä huolimatta myös hiljaisuuden pitää olla parisuhteessa sallittua. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen suhtautuu hiljaisuuteen eri tavalla. Toisille hiljaisuus on ihan normaalia, joku kokee sen uhkana. Keskustelun ja hiljaisuuden rajasta täytyy siis tehdä molempia tyydyttävä kompromissi.
Vastarakastunut pari yleensä puhuu paljon ja vannoo, että sama keskustelu tulee aina jatkumaan. Parisuhde kuitenkin muuttuu matkan varrella ja välillä elämän rytmi pakottaa vähentämään keskustelua. Silloin on inhimillistä, että vaikeimmat aiheet jätetään keskustelusta pois. Parisuhteen kannalta on kuitenkin erittäin oleellista puhua myös näistä vaikeista aiheista.
Keskustelukulttuuri omaksutaan lapsuudenperheestä
Yleisesti ajatellaan, että nainen on se, joka kaipaa keskustelua enemmän. Tämä stereotypia ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä myös mies voi kaivata enemmän keskustelua parisuhteessa. Tämä johtuu siitä, että omaksumme keskustelukulttuurimme lapsuudenperheestämme. Hiljaisessa perheessä kasvanut puhuu parisuhteessakin vähemmän kuin pitkiin ja syvällisiin keskusteluihin jo lapsena tottunut.Hämmentävän monet ongelmat parisuhteen keskusteluyhteydessä kumpuavat eroista keskustelukulttuureissa. Jos parilla on hyvin erilaiset kulttuurit, toisen tapa kommunikoida voi alkaa ajan kuluessa ärsyttämään. Jos toinen on kovin hiljainen ja toinen puolestaan äänekäs, kumppanin tapa kommunikoida voi tuntua jopa väärältä ja aiheuttaa kitkaa
No ei kyllä saa herättää keskellä yötä puhumaan!
ei tod. Ole minun parisuhteen YDIN.
Pitää olla, jos AV käskee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa on hyvä keskusteluyhteys. Sen toimimattomuus aiheuttaa paljon ongelmia, esimerkiksi väärinymmärryksiä ja vääriä tulkintoja.
Parisuhteen ydin on se, että toisen voi herättää vaikka keskellä yötä puhumaan, jos itse kaipaa keskustelua. Tämän mahdollisuuden puuttuminen lisää yksinäisyyttä. Tästä huolimatta myös hiljaisuuden pitää olla parisuhteessa sallittua. Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen suhtautuu hiljaisuuteen eri tavalla. Toisille hiljaisuus on ihan normaalia, joku kokee sen uhkana. Keskustelun ja hiljaisuuden rajasta täytyy siis tehdä molempia tyydyttävä kompromissi.
Vastarakastunut pari yleensä puhuu paljon ja vannoo, että sama keskustelu tulee aina jatkumaan. Parisuhde kuitenkin muuttuu matkan varrella ja välillä elämän rytmi pakottaa vähentämään keskustelua. Silloin on inhimillistä, että vaikeimmat aiheet jätetään keskustelusta pois. Parisuhteen kannalta on kuitenkin erittäin oleellista puhua myös näistä vaikeista aiheista.
Keskustelukulttuuri omaksutaan lapsuudenperheestä
Yleisesti ajatellaan, että nainen on se, joka kaipaa keskustelua enemmän. Tämä stereotypia ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä myös mies voi kaivata enemmän keskustelua parisuhteessa. Tämä johtuu siitä, että omaksumme keskustelukulttuurimme lapsuudenperheestämme. Hiljaisessa perheessä kasvanut puhuu parisuhteessakin vähemmän kuin pitkiin ja syvällisiin keskusteluihin jo lapsena tottunut.Hämmentävän monet ongelmat parisuhteen keskusteluyhteydessä kumpuavat eroista keskustelukulttuureissa. Jos parilla on hyvin erilaiset kulttuurit, toisen tapa kommunikoida voi alkaa ajan kuluessa ärsyttämään. Jos toinen on kovin hiljainen ja toinen puolestaan äänekäs, kumppanin tapa kommunikoida voi tuntua jopa väärältä ja aiheuttaa kitkaa
No ei kyllä saa herättää keskellä yötä puhumaan!
ei tod. Ole minun parisuhteen YDIN.
Tinttaisin nokkaan jos herättäisi yöllä puhumaan :o
Olen tarkkaillut vuorovaikutuksen kaavaa.
Minulla ON tarpeita läheisyyteen ja yhteyteen. Pohdin syvällisesti omia tunteitani. Kuitenkin hyvin herkästi luen tilanteen niin, että miehellä ei juuri nyt ole aikaa tai kapasiteettia olla kanssani keskittyneesti.
Esim. "Pitää tehdä yksi työhomma/soittaa puhelu/sähköposti pian" - alan pantata omia ajatuksia ja tuntemuksiani, kun niille ei juuri nyt ole sopivaa saumaa, ei kannata ottaa asioita esiin tai pyytää läheisyyttä tai seksiä. Kuitenkin mies saattaa viivytellä työnsä aloittamista vaikka tunnin. Sinä aikana hän on aloittanut keskusteluja häntä kiinnostavista asioista ja pintapuolisista aiheista. En osallistu näihin kunnolla kun ajattelen, että kohta hän lähtee tilanteesta, turha aloittaa mitään tai laittaa itseäni likoon. Tunnin päästä, kun hän puhuu asioista jotka ovat hänelle tärkeämpiä kuin minulle, alan turhautua ja mietin "mitä hän tuossa vielä puhuu, kun ei ollut aikaa ja minä siirsin omasta asiastani puhumista/olisimme ehtineet jo harrastaa seksiä tämän ajan". Alan mielessäni torjua miestä ja katkeroidun. Hän huomaa tämän ja alkaa keksiä vielä lisää puheenaiheita (hänen tarpeitaan vastaavia). Eli minusta mies myös välttelee olemalla puoliksi läsnä. Miten ulkopuolinen ratkaisisi tämän?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan puhu syvällisiä koko aikaa. Odotuksesi ovat epärealistisen korkeat, puhukaa smalltalkia vaan.
Et siis saa omaa suutasi auki jos olosuhteet eivät ole täydelliset ja se on tietysti miehen syytä?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luitko välttelevästä kiintymyssuhteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mieskin on välttelevä oikeasti?
Pelkäät torjutuksi tulemista jos olisit oma itsesi kaikkine tarpeinesi.
Sopikaa aika, jolloin mies kuuntelee sinua. Pariterapian harjoituksia: laittakaa vuorotellen ajastin päälle ja puhuja puhuu 5min jolloin toinen ei saa keskeyttää. Vaihtakaa osia ainakin 3 vuoron ajan.
Antakaa kehon kielen puhua puolestaan ;-)
ei tod. Ole minun parisuhteen YDIN.