Lue keskustelun säännöt.
Miksi osalle ei mene jakeluun, että elämä ei ole kaikille valintoja?
23.04.2020 |
Me osa joudumme tekemään ihan töitäkin elämämme eteen, eikä kaikki tipahda syliin tekemättä mitään. En ole elämässäni pystynyt valitsemaan muuta kuin sen, mitä ostan kaupasta, esimerkiksi asunto ja työ on pitänyt ottaa vastaan pakon sanelemina.
Kommentit (507)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hiivatissa elämä koostuu omista valinnoista.
Itse valitset lähdetkö lukioon vai amikseen.
Itse valitset lähdetkö töihin vai jatkatko opintoja.
Itse valitset kuinka asumisen järjestät olit sitten lukiolainen, amislainen, töissä tai työtön.Ihan itse valitset.
Mikään ylläolevasta ei tipahda sinulle taivaasta. Jokaisen asian eteen olet tehnyt - valinnan.
Se ei ole oma valinta, miten paljon näkee itsellään todellista valinnanvaraa. Miksi joku valitsisi itselleen huonon elämän, jos yhtä hyvin voisi valita hyvän?
Koska se hyvä elämä ei tule aina helpolla? Sen eteen on tehtävä töitä. Jollekin on helpompaa jäädä surkeana voivottelemaan kohtaloaan, kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä asialle oikeasti jotain. Terveisin, suosta yksin ylös ponnistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hiivatissa elämä koostuu omista valinnoista.
Itse valitset lähdetkö lukioon vai amikseen.
Itse valitset lähdetkö töihin vai jatkatko opintoja.
Itse valitset kuinka asumisen järjestät olit sitten lukiolainen, amislainen, töissä tai työtön.Ihan itse valitset.
Mikään ylläolevasta ei tipahda sinulle taivaasta. Jokaisen asian eteen olet tehnyt - valinnan.
Valintojen määrä ja mahdollisuus ylipäätään tehdä valintoja ei ole aina ollut minusta riippuvainen. Vanhempani ovat alkoholisteja ja lukioon lähtemisen aikaan isäni suoritti vankilatuomiota. Raha oli tiukalla, isoimpana lapsena kannoin huolta ja vastuuta pienemmistä ja samalla oma hyvinvointini oli pohjalukemissa, mutten sitä silloin ymmärtänyt. Muistan miettineeni miten helvetin pitkä ylämäki lukion rakennukselle oli ja miten raskasta se oli kulkea ja usein tuli itku matkalla. Terveyteni kannalta parempi valinta olisi ollut laittaa lukio tauolle, laittaa perheen asiat kuntoon ja laittaa oma terveys kuntoon. Valmistuin lukiosta vielä huonompikuntoisena ja huonoin paperein. Huonovointisuuteni jatkui jatko-opinnoissa ja vallan hyvistä akateemisista taidoistani huolimatta sain opinnäytetyöstäni kaiken väsymyksen keskellä niin huonon arvosanan, että siinä meni yksi opinnoissa etenemisen reitti umpeen.
Ihmisten elämä ei ole pelkkiä omia valintoja ja näppärältä ponnahduslaudalta elämän kannateltavaksi hyppäämistä. Moni meistä ponnistaa aikamoisesta suosta ja kannattelee mukanaan myös muita ihmisiä. Ihan turha huudella, että mitäs valitsit niin tai näin. En ole valinnut vanhempiani ja lapsuuttani.
Juuri tuossa itse sanoitkin, että moni meistä ponnistaa suosta. Miksi et ole ponnistanut? Minäkin olen moniongelmaisesta perheestä (alkoholismia, vähävaraisuutta, väkivaltaa ja isän itsemuraha teini-ikäisenä) ja vanhimpana lapsena huolehdin myös pienemmistä sisaruksistani jopa silloin kun olin 17 vuotiaana muuttanut jo omilleni. Ei ollut helppoa, mutta harvalla kai on. Jopa niillä varakkaiden perheiden lapsilla voi olla traumaattinen lapsuus.
Kaikesta huolimatta valmistuin yliopistosta hyvin paperein ja on töitä ja perhe. Lapsuuden traumoja setvitään edelleen terapiassa ja ne heijastelevat yhä elämääni, mutta kaiken kaikkiaan minulla on asiat hyvin ja olen onnellinen. Sisaruksistani yksi on täysin narkkari, yksi ajelehtii sinne tänne, mutta pärjää ihan ok ja yksi on hankkinut ammatin mistä pitää ja perhekin on perusteilla. Ja jos karkeasti asian muotoilen, niin ihan on omista valinnoista kiinni miten on elämässä mennyt.
Ilmeisesti siitä ei pääse mihinkään, että jos on asiat hyvin, niin se tuntuu aika omalta valinnalta. Olisiko se yksi sisaruksistasi narkkari, jos olisi elänyt sun kengissä? Sun rooli, sun geenit.
Vähävaraisen nimenomaan kannattaa mennä lukioon jonnekin muualle, saa asunnosta lähtien tukia myös ammattikouluun. Tunnen monia "köyhiä" jotka on lähteneet opiskelemaan muualle, hyvin pärjää kun ei ole tuota ainaista tekosyytä : me ollaan vähävaraisia. Tässä maassa kukaan ole oikeasti köyhä, se ei tee susta köyhää jos et omista samaa kuin naapurilla. Jopa tukia saa enemmän kuin jotkut saa töissä, ja yleensä nää tuilla eläjät valittaa omasta köuhyydestään.
"Elämä on valintoja...riisu kengät tai luuttua lattia"
Mutta ei pidä ajatella asioita aina mustavalkoisesti. Elämässä on paljon eri sävyjä. Kyllä lapsuudella kuitenkin on väliä jonkin verran ja siihen kehittyykö itsetunto hyväksi. Jos koet varmuutta itsestäsi niin uskallat ottaa jopa riskejä ja puskea vaikka läpi harmaan kiven. Mutta jos itsetuntosi on lannistettu jo lapsuudessa niin kaikki eivät vaan koskaan saa kasvatettua tervettä kunnianhimoa jotta pärjäisivät elämässään jos aina on tullut iskuja vasten kasvoja. Näin se vain on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hiivatissa elämä koostuu omista valinnoista.
Itse valitset lähdetkö lukioon vai amikseen.
Itse valitset lähdetkö töihin vai jatkatko opintoja.
Itse valitset kuinka asumisen järjestät olit sitten lukiolainen, amislainen, töissä tai työtön.Ihan itse valitset.
Mikään ylläolevasta ei tipahda sinulle taivaasta. Jokaisen asian eteen olet tehnyt - valinnan.
Se ei ole oma valinta, miten paljon näkee itsellään todellista valinnanvaraa. Miksi joku valitsisi itselleen huonon elämän, jos yhtä hyvin voisi valita hyvän?
Koska se hyvä elämä ei tule aina helpolla? Sen eteen on tehtävä töitä. Jollekin on helpompaa jäädä surkeana voivottelemaan kohtaloaan, kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä asialle oikeasti jotain. Terveisin, suosta yksin ylös ponnistanut.
Onneks me ei nyt nähdä livenä, koska raivostuttaa niin paljon tollanen. Sä siis ihan aidosti oikeasti luulet, että muilla on helppoa. Ajattelet että vaivaa nähnyt on vain se, jolla on hyvä lopputulos. "Työtä" on erilaista. Toisella se vaiva menee arjesta selviämiseen, toinen taas PYSTYY käyttämään sen vaikka opiskeluun tai työntekoon. Ei ihminen voi valita itse kaikkea sitä mihin kykenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut on vaan henkisesti oikeasti todella heikkoatekoa. Niille jo se, että ihan joutuu menee kouluun on jo ponnistelua ja just nää aina valittaa kun on niin rankkaa ja on niin raskasta, luonnossa heikot ei selviä mutta ihmiskunta raahaa näitä riippakiviä ikävä kyllä mukanaan, ainaista valitusta ja kärsimystä voi jessus.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on vaan henkisesti oikeasti todella heikkoatekoa. Niille jo se, että ihan joutuu menee kouluun on jo ponnistelua ja just nää aina valittaa kun on niin rankkaa ja on niin raskasta, luonnossa heikot ei selviä mutta ihmiskunta raahaa näitä riippakiviä ikävä kyllä mukanaan, ainaista valitusta ja kärsimystä voi jessus.
Sen verran edistystä tässä sun halveksivassa ajattelussa on, että sentään tajuat, että toiset ovat heikompia, eivätkä vain laiskoja vahvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elämä vaan on valintoja. Ihan kaikkeen et voi vaikuttaa ja jotkut valinnat tehdään sun puolesta. Sä pelaat niillä korteilla jotka sinulle jaetaan. Sä voit valita alatko änkyräksi kun paskat kortit tai yrittää pärjätä parhaasi mukaan.
Mistä tiedät paljonko joku yrittää? Et sä näe sen pään sisään etkä tiedä miten paljon se yrittää. Ymmärrätkä miten loukkaavaa on vähätellä toisen taistelua noin?
En tietääkseni vähätellyt. Sanoin vain asian kuten sen näen. Joillekin asioille ei vaan voi mitään ja ne on pakko hyväksyä tai voi käpertyä itsesääliin. Loppuihin asioihin voi vaikuttaa ja ne on pelkkiä valintoja. Ap:kin valitsi tuon työn ja asunnon. Työn olisi voinut olla ottamatta vastaan. Sillan allakin voi elää.
26, kyllä ihminen voi valita monia asioita mihin kykenee, vaikka olisi mikä vamma, voi silti kyetä tehdä vaikka mitä, halu,tahto, päättäminen. Jos arki on pelkkää selviytymistä (mitä se suomessa ei ole, sun ei tarvitse joka päivä koittaa selviytyä hengissä) niin kyllä voi itse päättää että mitä voisi sen arjen hyväksi tehdä jotta se ei tunnu siltä. Moni asia on pään sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on vaan henkisesti oikeasti todella heikkoatekoa. Niille jo se, että ihan joutuu menee kouluun on jo ponnistelua ja just nää aina valittaa kun on niin rankkaa ja on niin raskasta, luonnossa heikot ei selviä mutta ihmiskunta raahaa näitä riippakiviä ikävä kyllä mukanaan, ainaista valitusta ja kärsimystä voi jessus.
Sen verran edistystä tässä sun halveksivassa ajattelussa on, että sentään tajuat, että toiset ovat heikompia, eivätkä vain laiskoja vahvoja.
Kyllä, tiedän että monet ovat vain puhtaasti henkisesti todella heikkoja, sellaisilla ei yhteiskunta tee mitään, he ovat haitaksi omille lapsilleen, ja tuollaiset ihmiset ovat paha taakka ja syöpä. Luonnossa ei selviytyisi harmi kun täällä koitetaan tekohengityksellä pitää yllä tyhjää.
Jokainen voi tietystikin valita elämässään monia asioita mutta ne valinnan vaihtoehdot eivät vain ole kaikilla samoja. Tämä unohtuu monilta hyväosaisilta. He valitsevat yleensä vain aika hyvin vaihtoehtojen välillä, moni huono-osainen joutuu valitsemaan vain aika huonojen vaihtoehtojen välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta hiivatissa elämä koostuu omista valinnoista.
Itse valitset lähdetkö lukioon vai amikseen.
Itse valitset lähdetkö töihin vai jatkatko opintoja.
Itse valitset kuinka asumisen järjestät olit sitten lukiolainen, amislainen, töissä tai työtön.Ihan itse valitset.
Mikään ylläolevasta ei tipahda sinulle taivaasta. Jokaisen asian eteen olet tehnyt - valinnan.
Se ei ole oma valinta, miten paljon näkee itsellään todellista valinnanvaraa. Miksi joku valitsisi itselleen huonon elämän, jos yhtä hyvin voisi valita hyvän?
Koska se hyvä elämä ei tule aina helpolla? Sen eteen on tehtävä töitä. Jollekin on helpompaa jäädä surkeana voivottelemaan kohtaloaan, kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä asialle oikeasti jotain. Terveisin, suosta yksin ylös ponnistanut.
Onneks me ei nyt nähdä livenä, koska raivostuttaa niin paljon tollanen. Sä siis ihan aidosti oikeasti luulet, että muilla on helppoa. Ajattelet että vaivaa nähnyt on vain se, jolla on hyvä lopputulos. "Työtä" on erilaista. Toisella se vaiva menee arjesta selviämiseen, toinen taas PYSTYY käyttämään sen vaikka opiskeluun tai työntekoon. Ei ihminen voi valita itse kaikkea sitä mihin kykenee.
👆
Jos on syntynyt hyviin olohin, on niiden hyvien valintojen tekeminen yleensä helppoa ja vaivatonta. Huonoihin oloihin syntynyt joutuu taas tekemän valtavasti työtä että saavuttaa sen parhaan valinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta hiivatissa elämä koostuu omista valinnoista.
Itse valitset lähdetkö lukioon vai amikseen.
Itse valitset lähdetkö töihin vai jatkatko opintoja.
Itse valitset kuinka asumisen järjestät olit sitten lukiolainen, amislainen, töissä tai työtön.Ihan itse valitset.
Mikään ylläolevasta ei tipahda sinulle taivaasta. Jokaisen asian eteen olet tehnyt - valinnan.
Ikäänkuin elämässä ei olisi muuta kuin työ ja koulu. Menisit kermaperse sinne paljon pilkattuun elämänkouluun niin oppisit jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Totta hiivatissa elämä koostuu omista valinnoista.
Itse valitset lähdetkö lukioon vai amikseen.
Itse valitset lähdetkö töihin vai jatkatko opintoja.
Itse valitset kuinka asumisen järjestät olit sitten lukiolainen, amislainen, töissä tai työtön.Ihan itse valitset.
Mikään ylläolevasta ei tipahda sinulle taivaasta. Jokaisen asian eteen olet tehnyt - valinnan.
Itse myös vslitset, onko ÄO:si 90 vai 120, onko sinulla keskittymisongelmia, lukivsikeutta, hahmotushäiriöitä.
Itse valitset myös sen, satutko jossain uralle kriittusessä vaiheessa sairastumaan pidemmäksi aikaa....
Itse myös valitset, kuinka paljon sinua tuetaan kotoa käsin opinnoissa.
Saman perheen lapsilla, näennäisesti samoista lähtökohdista, ei välttämättä kuitenkaan ole ollut samanlainen lapsuus. Lapsissa on eroja, voi olla erityislapsi vaikka muut normaaleja. Vanhempien suhtautuminen lapsiin voi vaihdella, yksi on suosikki tai yhtä sorsitaan kaikessa. Esikoiseen panostetaan, mutta into lopahtaa lapsi lapselta ja viimeisen kanssa yritetään enää vaan pärjätä. Lista on loputon.
Totta kai aina pitäisi yrittää parantaa tilannettaan, mutta en kyllä usko, että jokaisella on samat mahdollisuudet esim. suurituloiseen ammattiin. Kaikilla ei älli riitä korkeaan koulutukseen tai ei ole bisnesvaistoa tehdä yrittäjänä sillä alemmalla koulutuksellaan rahaa.
Kaikkea ei vain voi valita.
Sulla ei tarvitse olla edes kovin pahaa oppimiseen tai keskittymiseen vaikuttavaa vaikeutta, niin moni tie on pystyssä, vaikka kuinka yrittäisit valita.
Joku ajattelee, että on ansainnut oman menestyksensä. En kuitenkaan keksi ketään, joka olisi menestynyt vain omalla työllään ja lahjakkuudellaan. Aina on matkan varrella ollut ihmisiä ja tahoja, jotka ovat jeesanneet joko velvollisuudesta, laupeudesta, sattumalta tai muusta syystä. Aika monella on myös kokemusta tällaisen menestyjän astinlautana olemisesta. Siitä ei nyt tässä enempää, mutta tietäjät tietää.
Viisas ihminen tunnistaa saamansa myötätuulen ja osaa olla kiitollinen.
Myöskään vaikeudet eivät jakaudu tasan ja niistä selviämiseen on toisilla enemmän paukkuja, jotka eivät aina ole ihmisen omaa ansiota. Toisaalta toisia vaikeudet vahvistavat, kun toisia ne lannistavat. Omalla asenteella on siinä mielessä paljon merkitystä.
Mistä tiedät paljonko joku yrittää? Et sä näe sen pään sisään etkä tiedä miten paljon se yrittää. Ymmärrätkä miten loukkaavaa on vähätellä toisen taistelua noin?