Ärsyttää olla sinkku 26-vuotiaana naisena
Olisi ihanaa kun olisi kumppani jonka kanssa jakaa elämä.. Ei sitä iloa minulle kai suotu tässä elämässä :'(
Kommentit (65)
Ei se ole helppoa näin miehenäkään
36-vuotiaana miehenä se vasta ikävää onkin.
Kyllä minä mieluusti olisin tuossa iässä sinkku ollut. Näin jälkiviisaana kun ajattelee...
N37 (vuosi sitten erosin)
Vierailija kirjoitti:
36-vuotiaana miehenä se vasta ikävää onkin.
Mitenniin? 36-vuotias mies, hyvä ikä löytää nainen.
Sama... nuorempana en kaivannut kumppania edes niin paljon mutta nyt hirvee kaipuu.
Juu. Minä erosin 40v 20v suhteesta.. Ei ole helppoa kun nuoret ja kauniit naiset jyrää..
Vierailija kirjoitti:
36-vuotiaana miehenä se vasta ikävää onkin.
Voisin minä sinun ikäistä harkita..
Ap
Aina ei mene nallekarkit tasan. Omalle kohdalle osuu kerta toisensa perään sitoutumishaluisia sinkkuja vaikka itse kaipaan vain sitä yhtä asiaa :(
Toisaalta mietin miksi rakastavaiset eivät kykene kohtaamaan? Netin luulisi tuovan ihmisiä lähemmäksi toisiaan
Sama juttu itsellä ja olen samanikäinen nainen. Toki minussakin on paljon vikaa ja oikeasti olen todella huono tutustumaan ihmisiin. Siinä mielessä pelkään aina sitä etten koskaan pääse siihen tavoitteeseen, että minulla olisi kumppani. En vaan oikein usko sitä, että kukaan rakastaisi minua. Toisia kyllä rakastan paljon ja haluan olla muille hyvä. Kaikesta kokemastani huolimatta. Olen minäkin yksinäinen muutenkin ja ainahan sitä toivoisi, että elämä olisi mennyt vähän erilailla. Sitten ehkä olisi helpompi tehdä niitä monia muille "normaaleja" juttuja ilman ajatusta siitä, että ei kuitenkaan uskalla tai pysty. Silloin elämä olisi vähän helpompaa.
En voi ymmärtää. Siis minusta parasta sinkkuaikaa oli 25-28v kun ihmiset kohteli naisena eikä enää näyttänyt miltään tyttöseltä. Teinimäisyys oli karissut ja naisellistuminen kaunisti ainakin minua.
Ymmärrän jos yksinolo ärsyttää, mutta iän puolesta sinkkuutesi ei kyllä ole minkäänlainen tragedia.
Olet vielä tosi nuori ja ehdit vaikka mitä, miksi nuoruus pitäisi kuluttaa seurustellen jos kerta sopivaa kumppania ei ole löytynyt?
Ehdit vielä vaikka mitä, nauti nyt vaan hetkestä ja nuoruudestasi - niin vedät myös helpommin sopivan miehen luoksesi, kun nautit elämästä ja olet onnellinen.
Heh. 26v on naisen parasta aikaa deittailla. Voit deittailla vähän nuorempia ja vanhempia. Kaikki käy kuumana. :p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
36-vuotiaana miehenä se vasta ikävää onkin.
Voisin minä sinun ikäistä harkita..
Ap
Jos menekkiä tai onnea ei ole ollut, niin kannattaisi varmaan hiukan nöyrtyä. Kymmenen vuoden päästä sama heppu ei näet enää vilkaisekaan suuntaasi, joten viimeiset vuodet haluttuna objektina kannattaisi hyödyntää viisaasti.
Tjaa,a. Siitä on yli kymmenen vuotta kun olin samassa tilanteessa kuin sinä Ap: kumppanista ja parisuhteesta unelmoiden.Ny reilu vuosikymmen myöhemmin olen mielestäni aika hyvin oppinut iloitsemaan ja nauttimaan sinkkudestani, odottamatta tai vaatimatta, että joku nainen ryhtyisi minulle kumppaniksi ja muodostaisi kanssani parisuhteen.
- Jos kuitenkin vielä joskus, kuen toivoin joku nainen jota kohtaan koen vetoa ja vastaavasi hän minua kohtaan, niin tokihan siä voisin harkita parisuhteeseenki asettumista.
Minä en edes tiedä mitä elämältäni haluan, sitoutuminen tuntuu kaukaiselta ja vähän pelottavalta asialta.
Aina kun mietin mitä kaikkea haluan elämässäni tehdä, niin ne liittyy omiin harrastuksiini ja mielenkiinnonkohteisiin, pariutuminen on sitten vaan bonari jos sopiva mies tulee vastaan (toki säännöllinen seksielämä olisi kiva).
N27
Itse olen 29-v sinkkunainen. Ei kiirettä parisuhteeseen. Yhteen mieheen olen iskenyt silmäni, mutta saa nähdä mitä tästä tulee.
Olisiko parempi olla 36v sinkku sitten tai 45?