Lue keskustelun säännöt.
Alue: Seksi
Suostutteko "velvollisuusseksiin" parisuhteissanne?
22.04.2020 |
Eilen illalla oli taas tilanne, että mieheni halusi seksiä. Sanoin, että minä en tällä hetkellä seksiä halua, kun on niin kova stressi näiden poikkeusolojen takia, mutta voin sitä kyllä hänelle silti antaa. Tämä ei miehelle kelvannut (kuten ei koskaan kelpaa), koska ei kuulemma pysty kiihottumaan, jos tietää etten minä halua.
KIinnostaisi kuulla muiden mielipiteitä aiheesta. Naiset, annatteko velvollisuusseksiä ja miehet, otatteko sitä vastaan? Kiitos!
Kommentit (129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se seksi oikeasti NOIN tärkeää/pakollista??
Miksi?En ymmärrä ollenkaan.
Ei millään pahalla, en vain oikeasti käsitä mikä siinä on.Kuinka "noin" tärkeää? Minulle se on eräs tärkeä rentoutumisen muoto, tietenkin sitä voi harrastaa yksinkin, mutta myös se on sitä parisuhteen liimaa, yhtenä joka erottaa suhteemme ystävyydestä tai kämppäkaveruudesta (tietenkin on muitakin eroavaisuuksia, älä nyt takerru tähän). Se on keino ilmentää rakkauttamme toisiamme kohtaan, näyttää arvostusta ja himoa toisen kehoa kohtaan, vaikka emme ole enää nuoria ja timmejä, olemme silti toistemme silmissä haluttavia ja se on ihana huomata kerta toisensa jälkeen. Eihän se pakollista ole, mutta koska meillä ei ole mitään aitoa syytä (kuten sairaus tm.) olla siitä nauttimatta, niin erittäin suuri plussa. Seksi on kivaa, hauskaa ja ihanaa!
Juuri tätä, tarkoitin sanalla ”noin”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en anna velvollisuusseksiä. Mutta onneksi ei tarvitsekaan, koska miehellä lopahtaa heti jos sanon ettei oikein huvittaisi. Samoin jos joskus sanon, ettei haluta suikkarin antaminen tms, ei mies siihen rupea maanittelemaan tai pyytämään.
Mies taas vastaavasti on pari kertaa antanut minulle velvollisuusseksiä. Tämä toki on tullut ilmi vasta jälkikäteen, mies ei ole siis ilmaissut millään tavalla ettei jaksaisi. On "laittanut" minut tekemään kaiken työn ja itse ollut mukana vain sen verran, että kumpikin on saanut. Kun asia tuli ilmi, sanoin kyllä että mihinkään ei tarvitse alkaa jos ei huvita, joten enää ei ole miehenkään puolelta velvollisuusseksiä. Tuli jotenkin likainen olo itselle, kun sai asiasta tietää.
N31
Sulla on hyvä mies.
Ja hyvä, että sait tietää ja kävitte keskustelun, ettei hänenkään tarvitse tehdä mitään, mikä ei tunnu hyvältä.
Asian voi järkeillä mutta silti se veetuttaa syvästi kun puoliso ei halua.
Ekasta pitkästä suhteesta opin että kinuamaan ei jäädä, joko korvaavaa muualta tai nainen vaihtoon.
Ehkä sun vain kannattaa luopua parisuhteista ja siirtyä kasuaaliin, useimpien naiseten tapailuun? Kaikissa parisuhteissa tulee aikoja, jolloin toista ei haluta. Jos et ole halukas odottamaan tai selvittämään syytä tai muuttamaan omaa käytöstä kinuajasta sellaiseksi, että kumppani tuntee seksin aloittamisen miellyttävämmäksi velvollisuuden sijaan, niin et kuulu parisuhteeseen. Kiukuttelu, kinuaminen ja painostaminen johtaa vain siihen, että toinen tuntee vieläkin enemmän vastenmielisyyttä seksiin.
Tuo viimeinen lause on täysi tosi. Itsekin kehottaisin tätä miestä harrastamaan keveitä irtosuhteita. Hormonit naisilla aiheuttavat alkuhuuman, jolloin seksiä haluaa, kun alkuhuuma laantuu se muuttuu arkiseksi ja naiselle riittää se 1-2 kertaa viikossa tai kuukaudessa (toki riippuen naisesta, harvat haluaa joka päivä aina). Miehellä tällaista laantumista ei tapahdu ja sitten ovat 2-3 vuoden jälkeen "huijattu" suhteeseen eukon kanssa, joka pistikin sakset kiinni.. niin, ja vielä kerta toisensa jälkeen, uskomatonta :D
(näin joskus miehen kirjoittaman kommentin, jossa ihmetteli, että jo kolmas suhde ja taas käy samalla tavalla, ensin naidaan ja sitten ei niinkään. se on vaan hyväksyttävä! siinä ei ketään huijata, aiheuttaa kohtuuttomia kriisejä tuollainen syyttely)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se seksi oikeasti NOIN tärkeää/pakollista??
Miksi?En ymmärrä ollenkaan.
Ei millään pahalla, en vain oikeasti käsitä mikä siinä on.Kuinka "noin" tärkeää? Minulle se on eräs tärkeä rentoutumisen muoto, tietenkin sitä voi harrastaa yksinkin, mutta myös se on sitä parisuhteen liimaa, yhtenä joka erottaa suhteemme ystävyydestä tai kämppäkaveruudesta (tietenkin on muitakin eroavaisuuksia, älä nyt takerru tähän). Se on keino ilmentää rakkauttamme toisiamme kohtaan, näyttää arvostusta ja himoa toisen kehoa kohtaan, vaikka emme ole enää nuoria ja timmejä, olemme silti toistemme silmissä haluttavia ja se on ihana huomata kerta toisensa jälkeen. Eihän se pakollista ole, mutta koska meillä ei ole mitään aitoa syytä (kuten sairaus tm.) olla siitä nauttimatta, niin erittäin suuri plussa. Seksi on kivaa, hauskaa ja ihanaa!
Miten velvollisuusseksi on mielestäsi kivaa, hauskaa ja ihanaa?
Lainaamassani viestissä, johon vastasin, puhuttiin vain seksistä,. Vain sinä puhuit viestini yhteydessä velvollisuudesta. :)
Olen hämmentynyt kuinka ikävänä ja inhottavana asiana seksi tässä keskustelussa paikoitellen näyttäytyy. Puhutaan hyväksikäytöstä ja pakottamisesta ja vaikka mistä. Tuntuisi vaikealta olla parisuhteessa sellaisen ihmisen kanssa, jota en halua koskettaa, halata, pitää lähellä ja jonka kanssa en haluaisi rakastella. Käsittääkseni suhteissa aina toinen haluaa enemmän kuin toinen, harvoin halut ovat niin synkronoidut että molemmat haluavat yhtä paljon ja samaan aikaan. Ei minusta tunnu velvollisuudelta harrastaa seksiä puolisoni kanssa, vaikka itse en olisi juuri siinä hetkessä aloitetta tehnyt. Kiihotun kyllä puolisoni hyväilyistä ja hetken päästä olen mukana jutussa. Toisaalta mitä siitä, jos puoliso joskus tulee ja minä en tule? Pitkä parisuhde, jossa on seksiä tasapainottaa kyllä tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Onko se seksi oikeasti NOIN tärkeää/pakollista??
Miksi?En ymmärrä ollenkaan.
Ei millään pahalla, en vain oikeasti käsitä mikä siinä on.
Minulle (miehenä?):
parisuhteen hyvät puolet < parisuhteen huonot puolet.
Mutta:
Parisuhteen hyvät puolet + seksi > parisuhteen huonot puolet.
Jos vaimo tulisi selittämään, ettei halua enää seksiä, kirjoittaisin eropaperit. Enkä usko, että jos alan (suht nuorena) kärsimään impotenssista, vaimo minua pitkään katselee. Enkä itsekään oikeastaan haluaisi sitten siinä olla. Jos kaipaisin rakkautta, välittämistä ja hellyyttä, ottaisin sitten ennemmin koiran.
Kaksi miespuolista ystävääni ovat aseksuaaleja (mutta kyllä, naisista seksuaalisessa mielessä pitäviä), toinen seurusteli teininä 6 viikkoa, toinen ei ole koskaan seurustellut. Eikä heillä ole ollut mielenkiintoakaan suhteilla. Ikää heillä nyt hieman vajaa 50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei pysty sen vertaa miellyttämään toista, että ei pysty velvollisuusseksiin 1-2 kertaa viikossa, niin ei kannata edes ryhtyä parisuhteeseen. Tällöin on viisaampi asua yksin ja sinkkuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se seksi oikeasti NOIN tärkeää/pakollista??
Miksi?En ymmärrä ollenkaan.
Ei millään pahalla, en vain oikeasti käsitä mikä siinä on.Kuinka "noin" tärkeää? Minulle se on eräs tärkeä rentoutumisen muoto, tietenkin sitä voi harrastaa yksinkin, mutta myös se on sitä parisuhteen liimaa, yhtenä joka erottaa suhteemme ystävyydestä tai kämppäkaveruudesta (tietenkin on muitakin eroavaisuuksia, älä nyt takerru tähän). Se on keino ilmentää rakkauttamme toisiamme kohtaan, näyttää arvostusta ja himoa toisen kehoa kohtaan, vaikka emme ole enää nuoria ja timmejä, olemme silti toistemme silmissä haluttavia ja se on ihana huomata kerta toisensa jälkeen. Eihän se pakollista ole, mutta koska meillä ei ole mitään aitoa syytä (kuten sairaus tm.) olla siitä nauttimatta, niin erittäin suuri plussa. Seksi on kivaa, hauskaa ja ihanaa!
Miten velvollisuusseksi on mielestäsi kivaa, hauskaa ja ihanaa?
Lainaamassani viestissä, johon vastasin, puhuttiin vain seksistä,. Vain sinä puhuit viestini yhteydessä velvollisuudesta. :)
Se lainaamasi viesti oli kommentti ketjuun, jossa kysyttiin velvollisuusseksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen suostuin, kun joku julkkislääkärikin tai psykologi sitä oikein painotti lehdissä että niin pitää tehdä. No minä tein ja pilasin seksuaalisuuteni. Haluttomuuden takia on otettu kaikenlaisia testejäki ja jutteluapua tarjottu, mutta mitä hyötyä puhumisesta on. Itse suostuin vuosia johonkin mitä en halunnut ja nyt en vuosiin ole enää tuntenut halua. En suosittele kenellekään, joka vähänkään kokee että tekee väärin itseään kohtaa, sillä voi olla liian suuri hinta koko loppuelämän seksielämälle.
Siis et halunnut aiemmin, haluttomuutta on pyritty hoitamaan - ja nyt et enää vuosiin ole tuntenut halua. Kuten et tuntenut aiemminkaan. Mitä tässä on siis tehty väärin sinua kohtaan? Kenties olet vain aseksuaali, se on erittäin ok, mutta se pitäisi kyllä tehdä suhteeseen päätyessä selväksi, ettet seksuaalista ihmistä hurmaisi kanssasi suhteeseen.
Jos tosiaan on tiennyt aseksuaalisuudestaan ja eikä ole kertonut sitä kumppanilleen etukäteen, niin tuntuu aikamoiselta huijaamiselta. Vähän sama kuin jos homo pimittäisi seksuaalisen suuntautumisensa, jotta saisi kulissiavioliiton heteron kanssa.
Äh..pakko tulla korjaamaan. En ollut ennen haluton, halusin vain vähemmän kuin mies ja yritin paikata niitä hetkiä tällä nk. "velvollisuusseksillä". Ajan myötä se jollakin tavalla mursi seksuaalisuuttani, vähensi halujani ja lopulta seksistä tuli minulle kaiken kaikkiaan hankala asia. Yritin asiaa selvittää ja hoitaa, mutta asia on minulle vaikea ja olen surullinen siitä. En osaa sanoa enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, vuosikausia pelkästään velvollisuusseksiä harrastaneena, tiedän mistä puhun. Lopulta ero ja nyt ajatuskin seksistä oksettaa. Nautin kun saan mennä yksin nukkumaan eikä tarvitse ajatellakaan mitään "velvollisuuksia".
Kuinka monesti täältäkin lukenut että ei se värkki siitä kulu ja on otettava miehen tunteet huomioon ja kyllä kun sitä seksiä harrastaa niin alkaa halut itselläkin heräämään. Ei ala.
Pystyn kyllä. Miestä joskus harmittaa se kun sanon, ettei tee mieli mutta voidaan silti harrastaa.
Ei tule hyväksikäytetty olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toisinpäin, että miestä ei haluta yhtä usein kuin minua. Onneksi häneltä saa "velvollisuusseksiä", eli hieroo minulle käsin orkun, jos ei jaksa itse ryhtyä muhinoimaan. Onkin tullut siinä niin taitavaksi, ettei edes mene kuin pari minuuttia.
Suosittelen ap:llekin, voit harjoitella tekemään miehelle orkun käsin (tai vaikka suulla), niin aina voi antaa hyviä hetkiä toiselle silloinkin, kun ei itse jaksa. Onni kukoistaa, kun kumpikin tekee toisen eteen pieniä asioita ja ymmärtää, että se ei ole itseltä pois.
Miksi jotkut on suhteessa sellaisen kanssa jota ei halua? Jonka kanssa seksi on pakkopullaa?
En ole koskaan sanonut miehelleni ei, koska haluan häntä aina ja rakastan seksiä hänen kanssaan. Jopa silloin kun on päänsärkyä tai muuten vain ei ole seksi mielessä, niin tiedän että hetken kun hän minua lämmittelee ja hyväilee, niin halut heräävät aina, koska meillä on toimiva seksielämä & kommunikaatio, ja mieheni tietää miten minut saa syttymään. Hänkään ei ole koskaan torjunut minua. Meillä on seksiä melkein joka päivä.
Suhdetta takana 5 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut on suhteessa sellaisen kanssa jota ei halua? Jonka kanssa seksi on pakkopullaa?
En ole koskaan sanonut miehelleni ei, koska haluan häntä aina ja rakastan seksiä hänen kanssaan. Jopa silloin kun on päänsärkyä tai muuten vain ei ole seksi mielessä, niin tiedän että hetken kun hän minua lämmittelee ja hyväilee, niin halut heräävät aina, koska meillä on toimiva seksielämä & kommunikaatio, ja mieheni tietää miten minut saa syttymään. Hänkään ei ole koskaan torjunut minua. Meillä on seksiä melkein joka päivä.
Suhdetta takana 5 vuotta.
Ei se alkuun ollukkaan pakkopullaa, mullakin oli alkuun alkuhuuma. Olin myös muutenkin aika nuori, parikymppinen. Tässä välissä on tapahtunut paljon, mm. henkilökohtainen kriisi maailmanmenosta ja iästä. Maailmanmenokriisi liittyi vahvasti miesten seksuaaliseen vallankäyttöön, näin hetken aikaa kaikki miehet kuin pahin miesvihaaja lesbo. Porno ja seksiin keskittynyt yhteiskunta aiheutti syvän ällötyksen koko asiaa kohtaan yhdessä vaiheessa. Kun oikein kiinnittää huomiota, niin seksiä on JOKA PAIKASSA ja joidenkin ainut ajatus ja se on kyllä aika ällöttävää kun oikein uppoutuu omiin kriiseihinsä. Mutta kuten kaikki kriisit, niistäkin päästään yli. Yksittäinen mies ei ole mielessäni enää syyllinen kaikkien naisten alistamiseen jne. Siis sanoisinko kysymykseesi vastaukseksi, että elämään tulee hirvittävän paljon sävyjä!
Niin ja meillä seksi vaan muuttui niin arkiseksi, että ei vaan jaksa! runkaamalla tulee nopeemmin ja varmemmin (minä). Seksi on likaista ja siihen pitää nähdä vaivaa, ja se haisee :D Silti harvoin haluan sitä, mieheni on vapaa vaihtamaan naista halutessaan, en pidä liekassa. Olen ehdottanut avointa suhdetta. Hänelle se ei käy koska ei pystyisi jakamaan mua muiden kanssa. (Ja kuinka siitä olisinkaan haaveillut, seksi vieraan kumppanin kanssa viehättää jännittävänä ajatuksena)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, vuosikausia pelkästään velvollisuusseksiä harrastaneena, tiedän mistä puhun. Lopulta ero ja nyt ajatuskin seksistä oksettaa. Nautin kun saan mennä yksin nukkumaan eikä tarvitse ajatellakaan mitään "velvollisuuksia".
Kuinka monesti täältäkin lukenut että ei se värkki siitä kulu ja on otettava miehen tunteet huomioon ja kyllä kun sitä seksiä harrastaa niin alkaa halut itselläkin heräämään. Ei ala.
Täsmennys tekstiisi: ei ala sinulla. Älä yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se seksi oikeasti NOIN tärkeää/pakollista??
Miksi?En ymmärrä ollenkaan.
Ei millään pahalla, en vain oikeasti käsitä mikä siinä on.Kuinka "noin" tärkeää? Minulle se on eräs tärkeä rentoutumisen muoto, tietenkin sitä voi harrastaa yksinkin, mutta myös se on sitä parisuhteen liimaa, yhtenä joka erottaa suhteemme ystävyydestä tai kämppäkaveruudesta (tietenkin on muitakin eroavaisuuksia, älä nyt takerru tähän). Se on keino ilmentää rakkauttamme toisiamme kohtaan, näyttää arvostusta ja himoa toisen kehoa kohtaan, vaikka emme ole enää nuoria ja timmejä, olemme silti toistemme silmissä haluttavia ja se on ihana huomata kerta toisensa jälkeen. Eihän se pakollista ole, mutta koska meillä ei ole mitään aitoa syytä (kuten sairaus tm.) olla siitä nauttimatta, niin erittäin suuri plussa. Seksi on kivaa, hauskaa ja ihanaa!
Miten velvollisuusseksi on mielestäsi kivaa, hauskaa ja ihanaa?
Lainaamassani viestissä, johon vastasin, puhuttiin vain seksistä,. Vain sinä puhuit viestini yhteydessä velvollisuudesta. :)
Se lainaamasi viesti oli kommentti ketjuun, jossa kysyttiin velvollisuusseksistä.
Ketju polveilee, ketjun aiheena toki velvollisuusseksi, mutta ketjussa yleensä on puhuttu seksistä hyvässäkin mielessä, tällä ajatuksella siihen vastasin.
Minä olen kyllä nainen, joka ei todellakaan syty "kun vain aloittaa ja antaa mennä, vaikka ei itse niin haluaisikaan". Esim. jos vaikkapa ajattelen, että alkaisin mieheltäni suihin ottamaan ilman, että itse haluan niin ajatus pikemminkin ällöttää kuin kiihottaa.
Jos en itse valmiiksi halua, on tämä tietty kanava täysin kiinni eikä tässä tilanteessa seksille ole mitään tilaa tai mahdollisuutta. Ja näin ollen en todellakaan pysty mihinkään velvollisuusseksiin.Olenkohan sitten jotenkin epänormaali?
Kenties tyhmä, mutta olennainen kysymys: miten mies pystyy velvollisuusseksiin, kun oletettavasti silloin ei seiso kun ei itse halua...?
Jotenkin surettaa miten kylmiä ja julmia jotkut ihmiset ovat.
Toinen ei halua seksiä, mutta täytyy kun minä haluan.
Ja jätetään ihminen jota rakatetaan (oliko kyseessä edes rakkaus?) jos ei ole seksiä.
Todella surullista. Ja julmaa.
Alue: Seksi
Miten velvollisuusseksi on mielestäsi kivaa, hauskaa ja ihanaa?