Suostutteko "velvollisuusseksiin" parisuhteissanne?

Ap miehesi toimii oikein kun ei halua seksiä silloin kun sinä et halua. Arvosta sitä.

Minulle ei tämä jatkuva haluttomuus oikein aukea. Totta kai toisinaan on hetkiä, kun vaan ei tee mieli, mutta miten nämä hetket voivat jatkua viikosta, kuukaudesta toiseen? Tuntuu, ettei anneta edes mahdollisuutta omalle mielelle alkaa haluta seksiä. Jos edes joskus on kiireetön hetki olla lähekkäin, eikä tarvitse viikata pyykkejä, vaihtaa vaippoja tai tiskata, eikä juuri sillä hetkellä ole himokas olo, niin eikö siinä voi avoimin mielin kuitenkin antaa käsien vaeltaa, suudella hitaasti ja antaa sille halulle mahdollisuuden ottaa vallan? Puhun siis kuitenkin periaatteessa hyvästä suhteesta ja kumppanuudesta, totta kai eri asia, jos väliltä puuttuu kaikki kunnioitus ja hyväntahtoisuus ja toisen läheisyys on vain ahdistava asia, sellaisessa suhteessa olen ehtinyt hetken itsekin olla...

En koe sitä velvollisuudeksi vaikka ei itseä niin haluttaisikaan. Minusta on mukava tuottaa toiselle hyvää oloa ja nautintoa. Se on vähän niinkuin parisuhteen tarkoitus että tehdään elämä puolin ja toisin paremaksi sille toiselle varrattuna siihen että oltaisiin yksin.

Toki voisin olla eri mieltä jos mieheni ei myöskin omalta osaltaan huomioisi minua monin tavoin elämässä.

Mun mieheni ei ainakaan anna velvollisuusseksiä. Vain kun häntä haluttaa. Itseäni naisena haluttaa aina.

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tämä jatkuva haluttomuus oikein aukea. Totta kai toisinaan on hetkiä, kun vaan ei tee mieli, mutta miten nämä hetket voivat jatkua viikosta, kuukaudesta toiseen? Tuntuu, ettei anneta edes mahdollisuutta omalle mielelle alkaa haluta seksiä. Jos edes joskus on kiireetön hetki olla lähekkäin, eikä tarvitse viikata pyykkejä, vaihtaa vaippoja tai tiskata, eikä juuri sillä hetkellä ole himokas olo, niin eikö siinä voi avoimin mielin kuitenkin antaa käsien vaeltaa, suudella hitaasti ja antaa sille halulle mahdollisuuden ottaa vallan? Puhun siis kuitenkin periaatteessa hyvästä suhteesta ja kumppanuudesta, totta kai eri asia, jos väliltä puuttuu kaikki kunnioitus ja hyväntahtoisuus ja toisen läheisyys on vain ahdistava asia, sellaisessa suhteessa olen ehtinyt hetken itsekin olla...

Esimerkiksi itse en ole koskaan tuntenut seksuaalista halua, joten en ymmärrä miksi sitä pitäisi haluta. Seksi kuuluu parisuhteeseen ja jonkin verran sitä joutuu harrastamaan kumppanin vuoksi, mutten vaan tajua miksi sitä pitäisi haluta.

Kyllä minä voin antaa, vaikka mieli ei tee. Lähden kalaankin mukaan, vaikka ei kiinnosta, koska välitän ja toinen välittää myös takaisin.

en oo koskaan harrastanu velvollisuus seksiä enkä harrasta. olen kyllä antanut seksiä vaikkei itse olis sillä tuulella mut ei se ole velvollisuus vaan halu tehdä toiselle hyvää, siinä missä ruuan tekeminen tai niskahieronta ja mikä vaan asia jonka tekee mielellään koska rakastaa. jos tollaset asiat tuntuu velvollisuudelta tai pakolta ni kannattaa olla yksin

En harrasta velvollisuudesta.

Mutta tämä suihinotto on jännä, monet ottaa suihin jos ei itsellä tee mieli. Minulla taas suihinotto vaatii aivan yhtä lailla sen halun. En voisi kuvitellakaan antavani suikkaria jos ei yhtään tee mieli. Mieluummin vaikka varsinaista seksiä silloin, koska siinä virittyy nopeasti itsekin tunnelmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tämä jatkuva haluttomuus oikein aukea. Totta kai toisinaan on hetkiä, kun vaan ei tee mieli, mutta miten nämä hetket voivat jatkua viikosta, kuukaudesta toiseen? Tuntuu, ettei anneta edes mahdollisuutta omalle mielelle alkaa haluta seksiä. Jos edes joskus on kiireetön hetki olla lähekkäin, eikä tarvitse viikata pyykkejä, vaihtaa vaippoja tai tiskata, eikä juuri sillä hetkellä ole himokas olo, niin eikö siinä voi avoimin mielin kuitenkin antaa käsien vaeltaa, suudella hitaasti ja antaa sille halulle mahdollisuuden ottaa vallan? Puhun siis kuitenkin periaatteessa hyvästä suhteesta ja kumppanuudesta, totta kai eri asia, jos väliltä puuttuu kaikki kunnioitus ja hyväntahtoisuus ja toisen läheisyys on vain ahdistava asia, sellaisessa suhteessa olen ehtinyt hetken itsekin olla...

Esimerkiksi itse en ole koskaan tuntenut seksuaalista halua, joten en ymmärrä miksi sitä pitäisi haluta. Seksi kuuluu parisuhteeseen ja jonkin verran sitä joutuu harrastamaan kumppanin vuoksi, mutten vaan tajua miksi sitä pitäisi haluta.

Jees, aseksuaalisuuden ymmärrän toki, eikä muutenkaan ollut tarkoitus syyllistää ketään! Ihmettelin vain siis tilannetta, jossa seksielämä on vaikka alussa ollut aktiivista, ja sitten tulee se arki kuvioihin eikä seksi ole enää jännää ja uudenlaista sen saman tutun kumppanin kanssa... Onhan se erilaista ja rutinoituneempaa pitkässä parisuhteessa, mutta jos se kuitenkin jollain tavalla tuo nautintoa, niin miksi sille nautinnolle ei halua antaa edes mahdollisuutta, vaan ennemmin pakenee kännykän saloihin tai tokaisee heti alkuunsa että "väsyttää/ei haluta" tms. Harvaa meistä panettaa koko ajan tai harvemminkaan juuri yhtä aikaa, mutta ehkä se halu voi sieltä heräillä, kun sille antaa mahdollisuuden. Esileikkiä ei turhaan sanota esileikiksi. :)

Ennen suostuin, kun joku julkkislääkärikin tai psykologi sitä oikein painotti lehdissä että niin pitää tehdä. No minä tein ja pilasin seksuaalisuuteni. Haluttomuuden takia on otettu kaikenlaisia testejäki ja jutteluapua tarjottu, mutta mitä hyötyä puhumisesta on. Itse suostuin vuosia johonkin mitä en halunnut ja nyt en vuosiin ole enää tuntenut halua. En suosittele kenellekään, joka vähänkään kokee että tekee väärin itseään kohtaa, sillä voi olla liian suuri hinta koko loppuelämän seksielämälle.

Joskus. Mulla on ollut henkilökohtaisessa elämässä kriisi, joka on vienyt halut melkein kokonaan. Mies ymmärtää, tukee ja on ihana. Ei painosta. Ei minulle tule huono fiilis velvollisuusseksistä. Toisinaan jopa nautin itsekin, kunhan vaan pystyn heittäytymään.

Ennen suostuin, kun tarpeeksi kauan maaniteltiin. Se pilasi seksin multa pitkäksi aikaa. Nykyään harrastan seksiä vain silloin, kun molemmat sitä haluaa, ja seksi on nyt paljon parempaa ja omat halutkin on lisääntyneet huomattavasti.

Äärimmäisen kiintoisaa olisi kyllä puheenvuoro mieheltä, joka pystyy tuollaiseen velvollisuusseksiin (siis vastaanottajana). Itselleni ei voisi olla kaukaisempaa ajatusta. Miten pystytte tuohon, jos tiedätte ettei toinen halua? Samasta syystä en ymmärrä huorissakäyntiäkään. 

Itse käyn maksullisissa, kun avovaimo pihtaa. Se on meille molemmille OK, ainakin niin kauan kuin avovaimo ei ole tietoinen tilanteesta ;-)

En anna, vaimo ottaisi mielellään vastaan.

-mies

Jooh, suostun velvollisuusseksiin, koska en jaksa sitä "puutteessa" kiukuttelevaa kusipäätä muuten. Ja teen kyllä selväks et "pelkään" sitä kiukuttelua ja suostun niukinnaukin. Olen monta monta monta kertaa kehottanut hakeutumaan jonkun aina auliin muijan luokse, mutta ei se mee :(

Itse haluan seksiä noin 2 kertaa kuukaudessa, tämä määrä on suunnilleen tuplattu tällä kiukuttelulla. Että en siis hirveesti joudu "uhrautumaan".

Alapeukuttakaa vaan, ihan sama, meillä kyllä puhutaan asioista erittäin avoimesti ja muuten tullaan toimeen :) muunmuassa tuo kiukuttelu  on käyty läpi monissa eri keskusteluissa, kuinka siitä tulee sellanen panopatja olo jne. Hän yrittää parantaa... hitaasti...

Ei tarvitse naiset suostua.

Tarpeeksi kun kieltäydytte niin mies löytää kyllä keinot purkaa paineitaan. Esimerkiksi porno on hyvä ratkaisu. Kerran, pari päivän mittaan tyhjentää kassit niin ei tarvitse murehtia että mies vonkaisi enää illalla.

Muistakaa sitten parin vuoden kuivan kauden jälkeen ettei seksi ole teillekään ihmisoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tämä jatkuva haluttomuus oikein aukea. Totta kai toisinaan on hetkiä, kun vaan ei tee mieli, mutta miten nämä hetket voivat jatkua viikosta, kuukaudesta toiseen? Tuntuu, ettei anneta edes mahdollisuutta omalle mielelle alkaa haluta seksiä. Jos edes joskus on kiireetön hetki olla lähekkäin, eikä tarvitse viikata pyykkejä, vaihtaa vaippoja tai tiskata, eikä juuri sillä hetkellä ole himokas olo, niin eikö siinä voi avoimin mielin kuitenkin antaa käsien vaeltaa, suudella hitaasti ja antaa sille halulle mahdollisuuden ottaa vallan? Puhun siis kuitenkin periaatteessa hyvästä suhteesta ja kumppanuudesta, totta kai eri asia, jos väliltä puuttuu kaikki kunnioitus ja hyväntahtoisuus ja toisen läheisyys on vain ahdistava asia, sellaisessa suhteessa olen ehtinyt hetken itsekin olla...

Esimerkiksi itse en ole koskaan tuntenut seksuaalista halua, joten en ymmärrä miksi sitä pitäisi haluta. Seksi kuuluu parisuhteeseen ja jonkin verran sitä joutuu harrastamaan kumppanin vuoksi, mutten vaan tajua miksi sitä pitäisi haluta.

Onko tuollaisella kumppani. Olisi hienoa nähdä tämä "ihminen" Sairaita oltava molemmat.

Sinä et pysty hyväksymään erilaisuutta ihmisissä. Ei kaikki poikkeaminen normaalista ole sairasta. Vain erilaista kuin sinä.

Millaisia robotteja te velvollisuus-harrastajat oikein olette? Miehillä seisoo aina ja naiset on aina märkiä vaikka ei yhtään tekisi mieli 🤔

Vierailija kirjoitti:

Ennen suostuin, kun joku julkkislääkärikin tai psykologi sitä oikein painotti lehdissä että niin pitää tehdä. No minä tein ja pilasin seksuaalisuuteni. Haluttomuuden takia on otettu kaikenlaisia testejäki ja jutteluapua tarjottu, mutta mitä hyötyä puhumisesta on. Itse suostuin vuosia johonkin mitä en halunnut ja nyt en vuosiin ole enää tuntenut halua. En suosittele kenellekään, joka vähänkään kokee että tekee väärin itseään kohtaa, sillä voi olla liian suuri hinta koko loppuelämän seksielämälle.

Siis et halunnut aiemmin, haluttomuutta on pyritty hoitamaan - ja nyt et enää vuosiin ole tuntenut halua. Kuten et tuntenut aiemminkaan. Mitä tässä on siis tehty väärin sinua kohtaan? Kenties olet vain aseksuaali, se on erittäin ok, mutta se pitäisi kyllä tehdä suhteeseen päätyessä selväksi, ettet seksuaalista ihmistä hurmaisi kanssasi suhteeseen.