Suostutteko "velvollisuusseksiin" parisuhteissanne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenties tyhmä, mutta olennainen kysymys: miten mies pystyy velvollisuusseksiin, kun oletettavasti silloin ei seiso kun ei itse halua...?

Miehellä voi olla erektio, vaikkei olisikaan henkisesti hommassa mukana. Erektio on fyysinen reaktio. Erektio voi tilanteesta riippuen tuntua hyvältä, ei miltään tai epämiellyttävältä. Mies voi myös saada siemensyöksyn ilman orgasmia tai saada orgasmin ilman siemensyöksyä.

40 vuotta erektioitani seuranneena tiedän kyllä öiset tahtomattamat erektiot, mutta kertaakaan elämässäni en ole kyllä erektiota voinut saada, jos en seksiä halua.

Saan erektion vähintään 5-10 kertaa päivässä hereillä ollessani. Aina erektioihin ei liity suoraa kiihotusta tai kiihottumisen syytä.

Mä en pysty jos miestä ei huvita. Siis jos mä ehdottelen ja kiehnään niin se sanoo ”okei, jos mun ei tartte tehdä mitään”. Joo no ei tartte, multa lopahtaa kaikki kiinnostus useammaksi päiväksi. Mut periaatteessa se ois siis valmis mun takia toimintaan, mä en vaan pysty jos se ei oo ihan härkänä messissä.

Joskus onnistuu jos mies haluaa ja mua ei kauheesti kiinnostais, mutta en oo ajatellut sitä velvollisuutena vaan sellasena ”no ihan sama”. Ja kyllähän siinä sit innostuu kuitenkin hetken päästä.

Pystyn ihan helposti antamaan velvollisuuseksiä ja jopa saamaan orgasmeja. Ja ottamaan suihin esimerkiksi. En ole ikinä ollut mikään herkkä ihminen enkä muutenkaan hirveän tunteellinen niin ei minulla tuohonkaan liity mitään tunteita, kuten hyväksikäyettyä oloa tai mitään. Lähinnä joskus laiskottaa tai väsyttää eikä itseään kiinnosta, mutta kuitenkin antaa koska se on toiselle tärkeää. Jälkikäteen on ihan normaali olo ollut aina. 

Olen huomannut että pääsee paljon vähemmällä, kun on itse seksuaalisesti aktiivinen.

Jos en huomioi miestä, alkaa ulina miten ei ikinä ole läheisyyttä. Mutta kun olen itse semmonen takiainen, mies antaa paljon enemmän tilaa.

Sama seksissä. Itse vaan kun oon hanakkana niin ei se oikeasti itse kokoajan jaksa ja tajuaa miltä se tuntuu kun joskus on jokin muukin asia mielessä kuin seksi.

Mutta jotta tää lähestymistapa toimii pitää olla ronski ja puristella munista monesti päivittäin yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se seksi oikeasti NOIN tärkeää/pakollista??

Miksi?

En ymmärrä ollenkaan.

Ei millään pahalla, en vain oikeasti käsitä mikä siinä on.

Minulle (miehenä?):

parisuhteen hyvät puolet < parisuhteen huonot puolet.

Mutta:

Parisuhteen hyvät puolet + seksi > parisuhteen huonot puolet.

Jos vaimo tulisi selittämään, ettei halua enää seksiä, kirjoittaisin eropaperit. Enkä usko, että jos alan (suht nuorena) kärsimään impotenssista, vaimo minua pitkään katselee. Enkä itsekään oikeastaan haluaisi sitten siinä olla. Jos kaipaisin rakkautta, välittämistä ja hellyyttä, ottaisin sitten ennemmin koiran.

Kaksi miespuolista ystävääni ovat aseksuaaleja (mutta kyllä, naisista seksuaalisessa mielessä pitäviä), toinen seurusteli teininä 6 viikkoa, toinen ei ole koskaan seurustellut. Eikä heillä ole ollut mielenkiintoakaan suhteilla. Ikää heillä nyt hieman vajaa 50.

Eikai kyse ollutkaan siitä, ettei sitä olisi koskaan? Ainakaan aloituksessa. Eikö miestä häiritsisi jos toinen suunnilleen makaa patjana, sen "eihän sun tarvi kuin maata paikoillaan"-heiton tyyliin?

Lasketaanko rakkautta, välittämistä ja hellyyttä edes parisuhteen hyviksi puoliksi, vai onko ne vaan naisten vaatimia pakollisia?

Hämmentävän huonosti osa miehistä pitää vaimonsa riittävän tyytyväisinä, jos seksi on se vaakakupin tärkein ja kriittisin asia. Tai sitten ollaan liian erilaisia ja se tyytyväisyys vaatii miehistä aivan mahdottomia. eri

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pysty sen vertaa miellyttämään toista, että ei pysty velvollisuusseksiin 1-2 kertaa viikossa, niin ei kannata edes ryhtyä parisuhteeseen. Tällöin on viisaampi asua yksin ja sinkkuna.

Pari kertaa viikossa velvollisuusseksiä on aika paljon. Minusta ”velvollisuudesta” seksiin ryhtymistä saa olla kerran kuussa tai harvemmin. Siitä eteenpäin pitää jo miettiä, että miksi oma kumppani ei kiinnosta seksuaalisesti. Itse en pystyisi harrastamaan seksiä kumppanin kanssa, joka vain makaa paikallaan, ei oikein edes nauti itse ja toivoo että homma on ohi mahdollisimman pian. Onneksi minä ja kumppanini halutaan seksiä lähes päivittäin ja silloin jos ei jompaa kumpaa huvita, jätetään panematta kun seuraava seksikerta on kuitenkin jo seuraavana päivänä.

En minäkään tykkäisi, jos toinen ei oikeasti haluaisi. Siis antaisi säälistä. 🤔 Himoni laskisivat kyllä heti.

Toisaalta jos toisesta kovasti välittää, niin tuottaahan se itsellekin nautintoa ja onnen tunnetta, kun saa tehdä toiselle hyvää ja saa toisen nauttimaan, vaikkei itse haluaisi juuri silloin.

Ehkä monellakin on sama? Haluaa, että toisesta tuntuu hyvältä.

Voisin kuvitella, että ottaisin vastaan, jos toinen rakkaudesta haluaisi minulle orgasmin tuottaa, vaikkei hän itse haluaisi sen enempää. Samoin voisin toisen tyydyttää käsin tai suulla ja olla hyvinkin onnellinen siinä.

En vain kokisi kumpaakaan tilannetta velvollisuudeksi vaan rakkaudeksi ja rakkaudenosoitukseksi.

Annan ja saan. Koskaan ei sanota ettei huvita. Seksi on osa suhdetta. Ei ole tullut paha mieli, eikä hyväksikäytetty olo. Mieheni suostuu aina, kun ilmaisen haluni, vaikka olisi väsynytkin.

Meillä seksi on hyvin vapaata, vailla mitään lukkoja.

Vaimoni on sanonut että hän antaa aina kun haluan ellei hän ole pahasti kipeä. Tekopäänsärkyjä ei ole. Hän sanoi, että hänen värkkinsä ei kulu. Tuntuu siltä että hän myös nauttii, kun vauhtiin päästään. Niin ettei se niin kauhean velvollisuusseksiä ole vaan avioseksiä.

M72

Tietenkin jos toista panettaa niin miksi ei voisi sitä helpottaa vaikka ei itse jaksaisikaan juuri silloin. Sama toimii sitten tosinkin päin. Unohtakaa itsekkyys.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että naisia on kahta tyyppiä:

1. heitä, joille seksi on luonnollinen tarve siinä missä syöminen ja nukkuminenkin. He haluavat itse seksiä ja heille se on helppo ja mukava asia, johon voi heittäytyä vaikka nyt ei juuri sillä hetkellä erityisesti mieli tekisikään. Heitä on kokemukseni mukaan 30% nykypäivän naisista (veikkaan, että tämä määrä oli 90% vielä vaikkapa 200 vuotta sitten).

2. heitä, joille seksi on jotakin niin mystistä, monimutkaista ja hankalaa, että sitä ei voi miehet eivätkä ryhmän 1 naiset millään käsittää. Heille seksin harrastaminen on mahdollista a. kerran kuussa ovulaation aikaan kun itseä haluttaa tai b. tuntikausien valmistelujen jälkeen olosuhteissa, joissa vähintään 20 erilaista tekijää Syyrian pakolaistilanteesta omaan rahatilanteeseen sattuvat olemaan täydellisesti tasapainossa. Sanomattakin on selvää, että käytännössä seksin harrastamisesta tulee heidän kanssan niin HELVETIN monimutkaista ja työlästä ettei siitä ole minkäänlaista tolkkua. Näitä naisia on valitettavasti 70% (ainakin korkeasti koulutetuista naisista, jotka yleensä ovat omaa kohderyhmääni).

Käsittääkseni naisia on kahdenlaisia: he, jotka erottavat seksielämän mm. riidoista ja muista arjen erimielisyyksistä, ja he, jotka eivät kykene seksiin ja läheisyyteen jos miehen naama sillä hetkellä *tuttaa. Ovatko he nuo samat kaksi ryhmää, jotka kuvailit eri tavalla?

Joissain miehissä on se käsittämätön piirre, että vaikka rouva olisi juuri saatu suututettua perinpohjaisesti, hetkeä myöhemmin pitäisi kiinnostua panemisesta. Ja sitten kiukutellaan jos tulee pakit. Mikä homma?

Olen ilmoittanut olevani milloin tahansa käytettävissä. Kumppani on valmis vain ja ainoastaan jos häntä itseään kiinnostaa ja se on hyvin harvoin.

Sattumoisin eilen panetti ihan hirveästi. Vaimoa ei kiinnostanut, mutta antoi kuitenkin sillä ehdolla, että tulen nopeasti. Niinhän siinä sitten kävi.

M49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että naisia on kahta tyyppiä:

1. heitä, joille seksi on luonnollinen tarve siinä missä syöminen ja nukkuminenkin. He haluavat itse seksiä ja heille se on helppo ja mukava asia, johon voi heittäytyä vaikka nyt ei juuri sillä hetkellä erityisesti mieli tekisikään. Heitä on kokemukseni mukaan 30% nykypäivän naisista (veikkaan, että tämä määrä oli 90% vielä vaikkapa 200 vuotta sitten).

2. heitä, joille seksi on jotakin niin mystistä, monimutkaista ja hankalaa, että sitä ei voi miehet eivätkä ryhmän 1 naiset millään käsittää. Heille seksin harrastaminen on mahdollista a. kerran kuussa ovulaation aikaan kun itseä haluttaa tai b. tuntikausien valmistelujen jälkeen olosuhteissa, joissa vähintään 20 erilaista tekijää Syyrian pakolaistilanteesta omaan rahatilanteeseen sattuvat olemaan täydellisesti tasapainossa. Sanomattakin on selvää, että käytännössä seksin harrastamisesta tulee heidän kanssan niin HELVETIN monimutkaista ja työlästä ettei siitä ole minkäänlaista tolkkua. Näitä naisia on valitettavasti 70% (ainakin korkeasti koulutetuista naisista, jotka yleensä ovat omaa kohderyhmääni).

Lukiossa minulla oli terveystiedon opettaja, joka sanoi, että naisen orgasmi on vain lihastyötä, ei mitään mystisempää. Pitää opetella rentouttamaan ja supistamaan lihaksiaan oikein ja sen jälkeen yhdynnässä laukeaminen on helppoa. Olen ollut kiitollinen tälle opettajalleni, ettei hän mystifioinut naisen seksuaalisuutta lukiotytöille, jotka aloittelivat seksielämiään. Löysin oikeat lihakset, harjoittelin niiden hallintaa ja nyt laukean melkein aina yhdynnässä. Ei lihasten hallinta tai seksi tunnu minusta miltään urheilusuoritukselta vaan intiimiltä ja kivalta. Kumppanilla on ehdottomasti väliä, mutta orgasmi on lopulta kaikkien omissa käsissä.

Haha, no kiva jos sinulle toimi, mutta ei se silti ole kaikilla vain lihastyötä. Eittämättä sinunkin luokallasi on aika iso prosentuaalinen osuus, jotka kuulivat kyllä saman ja yrittivät taktiikkaa, mutta eivät silti laukea.

Seksuaalisuus ja seksi ovat lajin säilymisen ja jatkamisen kannalta ihmiselle hyvin keskeisiä. Ravinnon saamiseen verrattavia. Valitettavasti mies on evoluution aikana kehittynyt sellaiseksi kuin on. Itse kuvittelin, että kun vanhenen niin seksi väistyy elämästäni. Kuitenkin haluan edelleen naista ( joskus veikeästi fantasioissani on myös mies mukana, mutta vain hyvin joskus ). Oma naiseni on aina ollut hieman vaisu asiassa. Rakastan häntä tolkuttomasti yhä 40 vuoden jälkeen enkä voisi luopua omasta tahdostani suhteesta. Sille en voi mitään jos hän päättää luopua - onneksi ei ole tapahtunnut. Ongelma on juuri siinä, että elämäni on välillä sekaisin seksin puutteesta ja ajoittain tissuttelen peittääkseni todellisuuden. Olisi parasta, että tunnustaisimme ja hyväksyisimme ongelman sekä löytäisimme siihen ratkaisun. Minulla on ollut vuosien aikana muutama ulkopuolinen seksikumppani ja kaikki ovat olleet tavattoman kauniita ja ihania. Ongelma on ollut aina, että vaimoni ei hyväksynyt asiaa aiemmin. Nyt vaikuttaisi, että hän hyväksyisi sanattomasti vieraan naisen, mutta asun pienellä paikkakunnalla eikä ikääntynyt vaikkakin upeassa kunnossa oleva ukkeli löyydä seuraa. Täällä asiaa mielestäni yksinkertaistetaan ja ehkä osin myös siksi Suomessakin erotaan niin paljon.

Vaimoni ja minä harrastamme liikuntaa eri aikoina viikolla töiden jälkeenja lisäksi molemmilla on vaativa työ. On vaikeaa löytää hetkeä, jolloin molemmat olisivat virittyneinä ja seksi onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että naisia on kahta tyyppiä:

1. heitä, joille seksi on luonnollinen tarve siinä missä syöminen ja nukkuminenkin. He haluavat itse seksiä ja heille se on helppo ja mukava asia, johon voi heittäytyä vaikka nyt ei juuri sillä hetkellä erityisesti mieli tekisikään. Heitä on kokemukseni mukaan 30% nykypäivän naisista (veikkaan, että tämä määrä oli 90% vielä vaikkapa 200 vuotta sitten).

2. heitä, joille seksi on jotakin niin mystistä, monimutkaista ja hankalaa, että sitä ei voi miehet eivätkä ryhmän 1 naiset millään käsittää. Heille seksin harrastaminen on mahdollista a. kerran kuussa ovulaation aikaan kun itseä haluttaa tai b. tuntikausien valmistelujen jälkeen olosuhteissa, joissa vähintään 20 erilaista tekijää Syyrian pakolaistilanteesta omaan rahatilanteeseen sattuvat olemaan täydellisesti tasapainossa. Sanomattakin on selvää, että käytännössä seksin harrastamisesta tulee heidän kanssan niin HELVETIN monimutkaista ja työlästä ettei siitä ole minkäänlaista tolkkua. Näitä naisia on valitettavasti 70% (ainakin korkeasti koulutetuista naisista, jotka yleensä ovat omaa kohderyhmääni).

Ihan hauska luonnehdinta, mutta miksi tuo korkeakoulutettu pitää sotkea joka asiaan. Ainakin mun tuntemista naisista kuuluu kaikki ryhmään 1 ja ovat korkeakoulutettuja. 

Minä kieltäydyin velvollisuusseksistä kun yritettiin lasta. Sanoin että pelkään sen rikkovan minut ja seksuaalisuuteni.

Vaimo on vieläkin suuttunut, eikä ymmärrä.

M28

Eipä ole ihme että eroja tulee niin paljon kun kuvitellaan halut on aina yhtä aikaisia ja vain silloin voidaan harrastaa seksiä. Minä ainakin annan mielelläni vaikka ei juuri siinä hetkessä haluaisikaan

En ole koskaan saanut parisuhdetta, enkä siis velvollisuusseksiäkään

T: Komea mies 34v

En oikein ymmärrä käsitettä ”velvollisuusseksi”, mutta kyllä säännöllinen seksi kuuluu mielestäni parisuhteeseen ja seksiä harrastetaan aina kun kumppani (tai molemmat) sitä haluaa - siis terveenä, kipeänä ei tietystikään tarvitse eikä terve ihminen kipeää edes mene yrittämään.

Minun on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta samaistua niiden ihmisten ajatusmaailmaan, joille seksin harrastamisen ehto on joku erityinen tunnelma, erityisen himokkaat fiilikset jne.

Itse olen lähes aina valmis seksiin riippumatta siitä, mitkä ovat vallitsevat olosuhteet ja fiilikset ja muu.

Seksihaluihini ei vaikuta stressi, imetys tai edes kuukautiset, haluan ja olen oikeastaan aina valmis seksiin.

Mukavaa ja hyvää oloa tuottavaa toimintaahan se on, joten miksi kieltäytyisin?

Eikä sen tarvitse aina olla mitenkään eritystä, ihan vaan peruspanokin tuottaa nautintoa ja on aina parempi kuin ei panoa.

Ja yksi juttu mihin en kykene ollenkaan samaistumaan on tuo, kun jotkut naiset ottavat suihin jos ei itseään haluta seksiä.

Minulle nimenomaan suuseksin antaminen vaatii himokkuutta enkä osaa kuvitellakaan, että antaisin suuseksiä ihan neutraalilla fiiliksellä.

Isompi juttu se minulle on, kuin perus yhdyntä.

En näe mitään ideaa jossain neutraalilla fiiliksellä annetussa suuseksissä, kun mielestäni puolet suuseksin tasosta tulee nimenomaan aidosta himosta ja kiimasta.

Yhdyntää taas voi harrastaa aina, vaikka ei erityisen himokkailla fiiliksillä olisikaan. Tosin ne fiilikset kyllä yleensä tulee siinä kohtaa kun alakerta kostuu ja ruvetaan hommiin.