Ikäero
Yleensä yli 10 vuoden ikäero aiheuttaa vain pahennusta, mutta eikö vanhempi mies sovi paremmin naisen eri vaiheisiin? Itsekin olen viettänyt viime vuodet raikulivuosia nuoruuden suhteen kariuduttua. Perheen perustaminen ei ole ollut oikein mielessä, joskin sopivaa kumppaniakaan ei löytynyt noina vuosina. Kaippa olen ollut myös vastuuton nuori melko pitkään, vaikka kovin lapsellinen en ole. Lapsenmielinen ehkä.
Nyt kuitenkin olen tapaillut nuorta naista ja nämä ajatukset ovat nousseet keskiöön. Katsellaan nyt ensin, mutta muutaman vuoden sisään lapsia voisi tehdäkin. Hän kerkeää valmistumaan ja itse kerkeän sopivasti säästämään varallisuutta, enkä vain imuroi kaikkea löyhää nokkaani.
Miksi ikäerot siis hiertävät tätä vakavaa ja elämänilotonta kansaa? Esimerkiksi Venäjällä käydessä olen huomannut, että miehet ovat järjestään 10 vuotta vanhempia. Lapsituotanto kukoistaa ja kansakunnalla on tulevaisuutta. Täällä taas koko systeemi tulee kaatumaan, kun pariutuminen on täynnä jotain ihmeellisiä hiljaisia sääntöjä ja sosiaalinen paine viimeistään estää onnen.
Mitä tähän tuumaavat kaikkitietävät mammamme?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Jos ikäero on pieni, on kokemut saman ikäisenä samat yhteiskunnalliset muutokset ja isommat tapahtumat. Eli ns. ikäkausikokemukset ovat kummallakin samat.
Esim. minä ja puolisoni olemme saman ikäisiä, ja meidän nuoruuteemme osui 1990-luvun lama. Kun se on koettu saman ikäisenä, ymmärrämme sen vaikutukset toistemme työhistoriaan, emmekä paheksu sitä, ettei meille se uraputki auennut heti valmistumisen jälkeen.
Kevyempiä ikäkausikokemuksia taas on se, että on kuunneltu (tai tietoisesti jätetty kuuntelematta) samoja bändejä, katsottu samoja elokuvia ja TV-sarjoja, jne. Samat julkkikset ovat olleet pinnalla silloin kun on alettu kiinnostumaan siitä, mitä mediassa kerrotaan.
Se on ihan ihmiskohtaista, jotkut isollakin ikäerolla varustetut tykkää olla yhdessä. Itse "otin" likemmäs kolmikymppisenä parikymppisen pojannulikan suoraan äitinsä helmoista, ja hyvin on mennyt yli 20 vuotta jo. Poika tykkäsi, kun olin jo kypsä ja tiesin, mitä elämältä halusin, toisin kuin ikäisensä tytönhupakot, jota seilas tuuliviirinä sinne tänne.
Joku väitti, että musiikkimaulla ei olisi mitään väliä, mutta niin voi sanoa vain ihminen, jolle musiikki ei merkitse juuri mitään. Itselläni on vahva ja intohimoinen suhde musiikkiin, enkä todellakaan kestäisi, jos kumppanini haluaisi kuunnella mielestäni huonoa musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan ihmiskohtaista, jotkut isollakin ikäerolla varustetut tykkää olla yhdessä. Itse "otin" likemmäs kolmikymppisenä parikymppisen pojannulikan suoraan äitinsä helmoista, ja hyvin on mennyt yli 20 vuotta jo. Poika tykkäsi, kun olin jo kypsä ja tiesin, mitä elämältä halusin, toisin kuin ikäisensä tytönhupakot, jota seilas tuuliviirinä sinne tänne.
Joku väitti, että musiikkimaulla ei olisi mitään väliä, mutta niin voi sanoa vain ihminen, jolle musiikki ei merkitse juuri mitään. Itselläni on vahva ja intohimoinen suhde musiikkiin, enkä todellakaan kestäisi, jos kumppanini haluaisi kuunnella mielestäni huonoa musiikkia.
Justiinsa. Korvakuulokkeet on keksitty. Ainakin minä käytän niitä kotona yksinollessanikin.
Mies52v
Parisuhteen ikäero ei pitäisi kuulua kenellekkään muulle, niinkuin ei muutkaan asiat. Eläkää omaa elämäänne, älkää kenenkään muun.
Eihän se ole ongelma, jos miehillä on nuorempia naisia, niinhän on ollut aina, mutta voi kamaluus, jos naisella on nuorempi mies, sehän on uhka koko ihmiskunnalle, siltä ainakin vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Koettu samat asia samoihin aikoihin. Samat maailman tapahtumat, samat musiikit jne. Eniten yhteisiä puheenaiheita. Toki isompikin ikäero voi tuntua turvalliselta naisesta jossakin vaiheessa, mutta nuo liitot eivät useinkaan kestä ja motiivi olla vanhemman kanssa voi olla joku muu kuin aito rakkaus. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin noin.
En tiedä kuinka huolestuttavaa on, että yli 20 vuotta vanhempi kumppanini muistaa nuoruuteni pinnalla ollet bändit lähes minua paremmin ja kuunteli niitä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Koettu samat asia samoihin aikoihin. Samat maailman tapahtumat, samat musiikit jne. Eniten yhteisiä puheenaiheita. Toki isompikin ikäero voi tuntua turvalliselta naisesta jossakin vaiheessa, mutta nuo liitot eivät useinkaan kestä ja motiivi olla vanhemman kanssa voi olla joku muu kuin aito rakkaus. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin noin.
Ei parisuhteessa puhuta juurikaan menneisyydestä vaan nykyhetken tapahtumista. Miten jos nuori nainen pitää klassisesta musiikista, joka on sävelletty 200 vuotta sitten ja vanhempi mies ava maxista.
Parisuhteet päättyy keskimäärin aina eroon. Vanhemman miehen kanssa elämä voi olla jo rahallisessa mielessä järkevää ja helpottaa elämää.
Rakkaus toki alussa on aina tärkein asia. Ellei sitä ole ei kannata alkaa minkään ikäisen kanssa kimppaan.
mies52v
Pappa puhuu potaskaa. Yhteiset sukupolvikokemukset ovat tärkeitä. Parisuhteet päättyvät aina ja yli puolet ei pääty eroon. Suomalaiset miehet ovat hyvin tarkkoja siitä, että nainen ei hyödy heidän rahoistaan. Varakas ja pihi mies vain käyttää taloudellista valtaa naiseen ja mitä nuorempi nainen on, sitä vähemmän hänellä on kokemusta pitää puoliaan. Siinä nainen päätyy ennen pitkää kodinhoitajaksi ja lopulta omaishoitajaksi.
Höpöti höpö. kuka muka puhuu berliin muurin kaatumisesta kumppaninsa kanssa. Elämä eletään hetkessä ei menneisyydessä
mies52v
Berliinin muurin kaatuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille maailmassa. Ne kosketti minua ja ne kosketti myös miestä. Tapahtumat vaikutti kummankin meidän elämään ja muutti meitä ihmisinä. Sinä nyt et ymmärrä, mistä on kyse.
En ymmärrä. Miehet ei yleensä herkistele maailman tapahtumilla. Ymmärrän tietenkin jos miehesi on saksalainen niin silloin tuolla on voinut olla merkitystä. Ssmoin tuo sama musiikkimaku josta jotkut vouhkaavat. Ei ymmrrä mitä väliä sillä on.
Mies52v
Et voi olla noin tyhmä mitä esität. Berliinin muurin sortuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille ja niiden muutosten vaikutukset koskettivat sekä minun että miehen elämää ja paljon. Sen lisäksi en voisi olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka mielestä minun kuuntelemani musiikki on joko joutavanpäiväistä hömpää tai hienostelua.
Vierailija kirjoitti:
Tee mitä tykkäät, kunhan se nuorempi on vähintään 25-vuotias.
Suuri ikäero ei niinkään ole ulkopuolisille ongelma vaan se, että se vanhempi osapuoli jahtaa niin nuoria, että näillä on kehitys vielä täysin kesken (eivät osaa arvioida hyötyjä ja haittoja, tunne-elämän säätely kehittymätöntä) eikä mitään itsenäistä elämänkokemusta, jota tarvitaan suuren ikäeron suhteissa, jotta sillä nuoremmalla on edes jotain mahdollisuuksia tasavertaisempaan asetelmaan parisuhteessa.
Ja ei, vanhempi mies ei ole aina automaattisesti parempi. Jollekin naiselle voi myös olla nuorempi mies parempi vaihtoehto. Ja jotkut edelleen haluavat mieluummin samanikäisen kumppanin. Kukin tyylillään.
Tapasin 21-vuotiaana 9 vuotta vanhemman mieheni ja olen nyt 7 vuotta myöhemmin ja olin silloin paljon tasapainoisempi, aikuisempo ja vastuullisempi kuin hän.
Ihan turhaan täällä lässytät alle 25-vuotiaista, ihan aikuisia m parikymppiset ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Koettu samat asia samoihin aikoihin. Samat maailman tapahtumat, samat musiikit jne. Eniten yhteisiä puheenaiheita. Toki isompikin ikäero voi tuntua turvalliselta naisesta jossakin vaiheessa, mutta nuo liitot eivät useinkaan kestä ja motiivi olla vanhemman kanssa voi olla joku muu kuin aito rakkaus. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin noin.
Ei parisuhteessa puhuta juurikaan menneisyydestä vaan nykyhetken tapahtumista. Miten jos nuori nainen pitää klassisesta musiikista, joka on sävelletty 200 vuotta sitten ja vanhempi mies ava maxista.
Parisuhteet päättyy keskimäärin aina eroon. Vanhemman miehen kanssa elämä voi olla jo rahallisessa mielessä järkevää ja helpottaa elämää.
Rakkaus toki alussa on aina tärkein asia. Ellei sitä ole ei kannata alkaa minkään ikäisen kanssa kimppaan.
mies52v
Pappa puhuu potaskaa. Yhteiset sukupolvikokemukset ovat tärkeitä. Parisuhteet päättyvät aina ja yli puolet ei pääty eroon. Suomalaiset miehet ovat hyvin tarkkoja siitä, että nainen ei hyödy heidän rahoistaan. Varakas ja pihi mies vain käyttää taloudellista valtaa naiseen ja mitä nuorempi nainen on, sitä vähemmän hänellä on kokemusta pitää puoliaan. Siinä nainen päätyy ennen pitkää kodinhoitajaksi ja lopulta omaishoitajaksi.
Höpöti höpö. kuka muka puhuu berliin muurin kaatumisesta kumppaninsa kanssa. Elämä eletään hetkessä ei menneisyydessä
mies52v
Berliinin muurin kaatuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille maailmassa. Ne kosketti minua ja ne kosketti myös miestä. Tapahtumat vaikutti kummankin meidän elämään ja muutti meitä ihmisinä. Sinä nyt et ymmärrä, mistä on kyse.
En ymmärrä. Miehet ei yleensä herkistele maailman tapahtumilla. Ymmärrän tietenkin jos miehesi on saksalainen niin silloin tuolla on voinut olla merkitystä. Ssmoin tuo sama musiikkimaku josta jotkut vouhkaavat. Ei ymmrrä mitä väliä sillä on.
Mies52v
Et voi olla noin tyhmä mitä esität. Berliinin muurin sortuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille ja niiden muutosten vaikutukset koskettivat sekä minun että miehen elämää ja paljon. Sen lisäksi en voisi olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka mielestä minun kuuntelemani musiikki on joko joutavanpäiväistä hömpää tai hienostelua.
Miten tämänkin nyt ottaa. Joku nuori ja välkky on paljon paremmin kartalla tuostakin kuin keskimääräinen makkaraa mussuttava tampio, joka on oikein elänyt aikaa. Ja mitä ihmisiä olen seurannut niin tämänkaltaisia keskusteluja käydään aniharvoin.
Musiikkimaku on hieman ymmärrettävämpi, mutta aika oudolta kuulostaa vain tuonkaan takia hyvän mahdollisuuden hylkääminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Koettu samat asia samoihin aikoihin. Samat maailman tapahtumat, samat musiikit jne. Eniten yhteisiä puheenaiheita. Toki isompikin ikäero voi tuntua turvalliselta naisesta jossakin vaiheessa, mutta nuo liitot eivät useinkaan kestä ja motiivi olla vanhemman kanssa voi olla joku muu kuin aito rakkaus. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin noin.
Ei parisuhteessa puhuta juurikaan menneisyydestä vaan nykyhetken tapahtumista. Miten jos nuori nainen pitää klassisesta musiikista, joka on sävelletty 200 vuotta sitten ja vanhempi mies ava maxista.
Parisuhteet päättyy keskimäärin aina eroon. Vanhemman miehen kanssa elämä voi olla jo rahallisessa mielessä järkevää ja helpottaa elämää.
Rakkaus toki alussa on aina tärkein asia. Ellei sitä ole ei kannata alkaa minkään ikäisen kanssa kimppaan.
mies52v
Pappa puhuu potaskaa. Yhteiset sukupolvikokemukset ovat tärkeitä. Parisuhteet päättyvät aina ja yli puolet ei pääty eroon. Suomalaiset miehet ovat hyvin tarkkoja siitä, että nainen ei hyödy heidän rahoistaan. Varakas ja pihi mies vain käyttää taloudellista valtaa naiseen ja mitä nuorempi nainen on, sitä vähemmän hänellä on kokemusta pitää puoliaan. Siinä nainen päätyy ennen pitkää kodinhoitajaksi ja lopulta omaishoitajaksi.
Höpöti höpö. kuka muka puhuu berliin muurin kaatumisesta kumppaninsa kanssa. Elämä eletään hetkessä ei menneisyydessä
mies52v
Berliinin muurin kaatuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille maailmassa. Ne kosketti minua ja ne kosketti myös miestä. Tapahtumat vaikutti kummankin meidän elämään ja muutti meitä ihmisinä. Sinä nyt et ymmärrä, mistä on kyse.
En ymmärrä. Miehet ei yleensä herkistele maailman tapahtumilla. Ymmärrän tietenkin jos miehesi on saksalainen niin silloin tuolla on voinut olla merkitystä. Ssmoin tuo sama musiikkimaku josta jotkut vouhkaavat. Ei ymmrrä mitä väliä sillä on.
Mies52v
Et voi olla noin tyhmä mitä esität. Berliinin muurin sortuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille ja niiden muutosten vaikutukset koskettivat sekä minun että miehen elämää ja paljon. Sen lisäksi en voisi olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka mielestä minun kuuntelemani musiikki on joko joutavanpäiväistä hömpää tai hienostelua.
Miten tämänkin nyt ottaa. Joku nuori ja välkky on paljon paremmin kartalla tuostakin kuin keskimääräinen makkaraa mussuttava tampio, joka on oikein elänyt aikaa. Ja mitä ihmisiä olen seurannut niin tämänkaltaisia keskusteluja käydään aniharvoin.
Musiikkimaku on hieman ymmärrettävämpi, mutta aika oudolta kuulostaa vain tuonkaan takia hyvän mahdollisuuden hylkääminen.
Se nuori ja välkky osaa siis kertoa omat kokemukset, mitä 90-luvun alun muutokset hänen elämässään näkyivät ja mitä seurauksia niistä tuli. Joo, vertaillaan vaan kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Jos ikäero on pieni, on kokemut saman ikäisenä samat yhteiskunnalliset muutokset ja isommat tapahtumat. Eli ns. ikäkausikokemukset ovat kummallakin samat.
Esim. minä ja puolisoni olemme saman ikäisiä, ja meidän nuoruuteemme osui 1990-luvun lama. Kun se on koettu saman ikäisenä, ymmärrämme sen vaikutukset toistemme työhistoriaan, emmekä paheksu sitä, ettei meille se uraputki auennut heti valmistumisen jälkeen.
Kevyempiä ikäkausikokemuksia taas on se, että on kuunneltu (tai tietoisesti jätetty kuuntelematta) samoja bändejä, katsottu samoja elokuvia ja TV-sarjoja, jne. Samat julkkikset ovat olleet pinnalla silloin kun on alettu kiinnostumaan siitä, mitä mediassa kerrotaan.
Itse olen 90-alussa syntynyt ja mies 80-luvun alussa syntynyt, ja olemme vielä eri kulttuureista.
Ja hyvin pyyhkii! Ei ole mitenkään ongelma, että vaikka minun lapsuudessani Pokemon ja Britney Spears oli se juttu ja hänellä He-Man ja Nintendo...
Lähinnä aika mielenkiintoista keskustella niistä eroista ja monen asian suhteen huomata, että asiat menee yks yhteen.
Meillä on paljon yhteistä ja on aika kivaa, että mies on tutustuttanut minut esim. kasarileffoihin ja musaan. Todellakin olisi jäänyt moni leffa katsomatta ja moni asia oppimatta.
Perinteisesti vanhan naisen paikka on kotona hellan edessä. Miehensä, sen viriilin uroksen, paikka on maailmalla kauniita nuoria naisia metsästämässä. Tästä pidetään kiinni kynsin hampain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee mitä tykkäät, kunhan se nuorempi on vähintään 25-vuotias.
Suuri ikäero ei niinkään ole ulkopuolisille ongelma vaan se, että se vanhempi osapuoli jahtaa niin nuoria, että näillä on kehitys vielä täysin kesken (eivät osaa arvioida hyötyjä ja haittoja, tunne-elämän säätely kehittymätöntä) eikä mitään itsenäistä elämänkokemusta, jota tarvitaan suuren ikäeron suhteissa, jotta sillä nuoremmalla on edes jotain mahdollisuuksia tasavertaisempaan asetelmaan parisuhteessa.
Ja ei, vanhempi mies ei ole aina automaattisesti parempi. Jollekin naiselle voi myös olla nuorempi mies parempi vaihtoehto. Ja jotkut edelleen haluavat mieluummin samanikäisen kumppanin. Kukin tyylillään.
Tapasin 21-vuotiaana 9 vuotta vanhemman mieheni ja olen nyt 7 vuotta myöhemmin ja olin silloin paljon tasapainoisempi, aikuisempo ja vastuullisempi kuin hän.
Ihan turhaan täällä lässytät alle 25-vuotiaista, ihan aikuisia m parikymppiset ollaan.
Näköjään et osaa vielä ainakaan kirjoittaa oikein etkä ilmaista itseäsi ymmärrettävästi. Takaisin koulun penkille, mars!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan paras ikäero puolisoiden välillä on 0-1 vuotta, koska silloin elämänkokemus on samanlainen ja yhteisiä juttuja on eniten.
Anna esimerkki elämänkokemuksesta? Mitä tarkoitat tuolla.
Koettu samat asia samoihin aikoihin. Samat maailman tapahtumat, samat musiikit jne. Eniten yhteisiä puheenaiheita. Toki isompikin ikäero voi tuntua turvalliselta naisesta jossakin vaiheessa, mutta nuo liitot eivät useinkaan kestä ja motiivi olla vanhemman kanssa voi olla joku muu kuin aito rakkaus. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin noin.
Ei parisuhteessa puhuta juurikaan menneisyydestä vaan nykyhetken tapahtumista. Miten jos nuori nainen pitää klassisesta musiikista, joka on sävelletty 200 vuotta sitten ja vanhempi mies ava maxista.
Parisuhteet päättyy keskimäärin aina eroon. Vanhemman miehen kanssa elämä voi olla jo rahallisessa mielessä järkevää ja helpottaa elämää.
Rakkaus toki alussa on aina tärkein asia. Ellei sitä ole ei kannata alkaa minkään ikäisen kanssa kimppaan.
mies52v
Pappa puhuu potaskaa. Yhteiset sukupolvikokemukset ovat tärkeitä. Parisuhteet päättyvät aina ja yli puolet ei pääty eroon. Suomalaiset miehet ovat hyvin tarkkoja siitä, että nainen ei hyödy heidän rahoistaan. Varakas ja pihi mies vain käyttää taloudellista valtaa naiseen ja mitä nuorempi nainen on, sitä vähemmän hänellä on kokemusta pitää puoliaan. Siinä nainen päätyy ennen pitkää kodinhoitajaksi ja lopulta omaishoitajaksi.
Höpöti höpö. kuka muka puhuu berliin muurin kaatumisesta kumppaninsa kanssa. Elämä eletään hetkessä ei menneisyydessä
mies52v
Berliinin muurin kaatuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille maailmassa. Ne kosketti minua ja ne kosketti myös miestä. Tapahtumat vaikutti kummankin meidän elämään ja muutti meitä ihmisinä. Sinä nyt et ymmärrä, mistä on kyse.
En ymmärrä. Miehet ei yleensä herkistele maailman tapahtumilla. Ymmärrän tietenkin jos miehesi on saksalainen niin silloin tuolla on voinut olla merkitystä. Ssmoin tuo sama musiikkimaku josta jotkut vouhkaavat. Ei ymmrrä mitä väliä sillä on.
Mies52v
Et voi olla noin tyhmä mitä esität. Berliinin muurin sortuminen oli lähtölaukaus isoille muutoksille ja niiden muutosten vaikutukset koskettivat sekä minun että miehen elämää ja paljon. Sen lisäksi en voisi olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka mielestä minun kuuntelemani musiikki on joko joutavanpäiväistä hömpää tai hienostelua.
Miten tämänkin nyt ottaa. Joku nuori ja välkky on paljon paremmin kartalla tuostakin kuin keskimääräinen makkaraa mussuttava tampio, joka on oikein elänyt aikaa. Ja mitä ihmisiä olen seurannut niin tämänkaltaisia keskusteluja käydään aniharvoin.
Musiikkimaku on hieman ymmärrettävämpi, mutta aika oudolta kuulostaa vain tuonkaan takia hyvän mahdollisuuden hylkääminen.
Se nuori ja välkky osaa siis kertoa omat kokemukset, mitä 90-luvun alun muutokset hänen elämässään näkyivät ja mitä seurauksia niistä tuli. Joo, vertaillaan vaan kokemuksia.
Ihmiset lienevät tämän suhteen aika erilaisia. Osa ei osaa muusta puhua kuin omista (tylsistä) kokemuksista ja osaa ei kiinnosta niistä niin puhua, vaan kiinnostuksen kohteena on laajempi maailmankaikkeuden pohtiminen. Joskus joutuu kulkemaan risaisissa kalsareissa ja joskus tulee pommia niskaan. Sellaista se on kun pieni ihminen joutuu suurten rattaiden myllerrykseen.
Hölmöä siis tuoda noita ahtaita pikkumaailmojanne koskettamaan kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan ihmiskohtaista, jotkut isollakin ikäerolla varustetut tykkää olla yhdessä. Itse "otin" likemmäs kolmikymppisenä parikymppisen pojannulikan suoraan äitinsä helmoista, ja hyvin on mennyt yli 20 vuotta jo. Poika tykkäsi, kun olin jo kypsä ja tiesin, mitä elämältä halusin, toisin kuin ikäisensä tytönhupakot, jota seilas tuuliviirinä sinne tänne.
Joku väitti, että musiikkimaulla ei olisi mitään väliä, mutta niin voi sanoa vain ihminen, jolle musiikki ei merkitse juuri mitään. Itselläni on vahva ja intohimoinen suhde musiikkiin, enkä todellakaan kestäisi, jos kumppanini haluaisi kuunnella mielestäni huonoa musiikkia.
No joo. Jotkut etsii uutta äitihahmoa itselleen ja jotkut tykkää leikkiä äitiä kumppanilleen.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ole ongelma, jos miehillä on nuorempia naisia, niinhän on ollut aina, mutta voi kamaluus, jos naisella on nuorempi mies, sehän on uhka koko ihmiskunnalle, siltä ainakin vaikuttaa.
Juurikin näin. Olen parisuhteessa puolet nuoremman miehen kanssa ja löysimme molemmat sen puuttuvan palasen toisistamme.
Ystävät ymmärtävät suhteemme ja ikäeromme, koska tuntevat meidät niin hyvin. Ulkopuoliset eivät niinkään käsitä, mutta sehän ei meitä haittaa.
Minulla ja miehelläni 9kk ikäeroa. Henkinen ja fyysinen kypsyys samalla tasolla sekä yhtebeväinen arvomaailma. Nyt kolmekymppisiä kolme yhteistä lasta ja energiaa pikkulapsiarjen pyöritykseen
Menin 21 -vuotiaana yhteen kymmenen vuotta vanhemman kanssa. 35 -vuotiaana erosin. Mies ei kestänyt sitä, että kasvoin aikuiseksi.
En suosittele.
Tämä on ikuisuusaihe johon ei voi sanoa muuta kuin että ihmiset on erilaisia. Se elämänkokemuskaan ei välttämättä kulje käsi kädessä ikävuosien kanssa.
Olen 10+ vuotta nuorempi kuin mieheni, olen jo lapsena matkustellut itsenäisesti harrastukseni takia, muuttanut nuorena pois kotoa ja kotimaasta, kiertänyt maailmaa töitä tehden ja itseni elättäen, kokenut kaikenlaista ennen paluutani Suomeen opiskelemaan. Mieheni taas on elänyt hyvin suojatun lapsuuden ja nuoruuden, rellestänyt lähes kolmekymppiseksi vanhempien tuella ja asunut aina samassa kaupungissa, samojen ihmisten ympäröimänä. Hän on melko huoleton hetkessä elävä tyyppi, jonka mielestä asiat järjestyy kyllä, kun taas minä olen enemmänkin murehtija joka säästää aina pahan päivän varalle.
Mikäli olisimme saman ikäisiä, hän ei olisi ollut riittävän "kypsä ja järkevä" minulle ennen kuin oma lastentekoikäni olisi jo ohittanut parasta ennen päiväyksensä.
On totta, että en muista kaikkia tv-ohjelmia tai tunnista musiikkia joka hänelle on nostalgisia, mutta noin muuten ikäero ei näy eikä tunnu missään.
Ihan kuin olisit kirjoittanut minun kokemuksista (lainatut osat) suhteessani 10 vuotta vanhemman miehen kanssa. En olisi saanut käydä ravintolassa tai yökerhossa tanssimassa kavereiden kanssa, koska mies omasta kokemuksestaan tiesi että kotona saa saman ruuan halvemmalla ja yökerhoissa aika vaan menee hukkaan ja aamulla on väsynyt. Rahat (minun ja hänen) olisi pitänyt säästää perheen perustamiseen. Lapsia painostettiin hankkimaan ensimmäisestä seurusteluvuodesta alkaen. Lisäksi mies osti minulle vaatteita ja yriti painostaa leikkaamaan hiukseni tietyllä tavalla. Hän yritti kontrolloida kuinka paljon pidän yhteyttä lapsuuden perheeseeni ja kavereihini. Mies yritti kontrolloida koulutus- ja uravalintojani (esim kieltää opintoihin liittyvän työharjoittelun toisella paikkakunnalla). Luojan kiitos en hankkinut lapsia miehen kanssa ja erosin lopulta. Nyt tosin olen sen verran traumatisoitunut, että en enää halua perinteistä parisuhdetta vaan pitäydyn kevytsuhteissa, joissa olen täysin riippumaton.
Jos todella haluat seurustella itseäsi huomattavasti nuoremman naisen kanssa ap, niin ole tuntosarvet hyvin herkällä. Anna naisen määrätä suhteenne etenemisen tahti ja älä missään vaiheessa vetoa, että tiedät jotain paremmin kuin nainen koska olet kokeneempi. Todennäköisesti nainen kuitenkin jättää sinut ja perustaa sen perheen oman ikäisensä kanssa.