Lue keskustelun säännöt.
Mulle on selvinnyt vasta aikuisena se, että iso osa ihmisistä on aika tyhmiä
19.04.2020 |
Olen tajunnut vasta jossain kolmen- ja neljänkymmenen ikävuoden välimaastossa, että suurin osa ihmisistä ei todellakaan ole kohtuullisen fiksuja ja kohtuullisia, vaan väestöön mahtuu suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista kykyä loogiseen ajatteluun ja jotka toimivat täysin ennakkoluulojensa ja hatarien käsitystensä varassa.
Sukuni on molemmilta puolilta fiksua porukkaa. Monet lapsuuden ja nuoruuden kavereistani ja heidän vanhemmistaan olivat myös kohtalaisen nohevaa väkeä, ei toki kaikki, mutta lapsena ja teini-ikäisenä asiaa ei osaa tarkastella niin kriittisesti. Koulussa toki oli paljonkin aivan seinästä revittyä porukkaa, mutta jotenkin sitä ajatteli, että se johtuu nuoruudesta, aikuiset ovat yleensä fiksumpia. Koulujen jälkeen menin yliopistoon, ja sielläkin ympärillä on suhteellisen älykästä porukkaa.
Olen toki ollut monenlaisissa työpaikoissa, joissa on kaikenlaisia ihmisiä, mutta kun niissäkin (esim. siivoojana ollessa) olen tavannut ajattelevia, miellyttäviä ja mukavia ihmisiä, todellisuus ei ole paljastunut. Johtunee ehkä siitäkin, että mulla on tapana ajatella ihmisistä ennemmin hyvää kuin pahaa.
No, en nyt aio käydä elämäntarinaani sen tarkemmin läpi, mutta joka tapauksessa heräsin tähän tyhmyyden ja kohtuuttomuuden määrään vasta, kun nettikeskustelut alkoivat yleistyä. Tajusin eläneeni kuplassa. Puhuin miehellenikin tästä, ja hän oli (sukulaiseni tuntien) samaa mieltä asiasta. Hänen perheensä ja sukunsa ei taas ole samalla tavalla kohtalaisen älykästä väkeä, vaikka sieltä kyllä löytyy todella fiksuakin porukkaa. Mieheni perhe on kyllä isää lukuun ottamatta ihan mukavaa väkeä, mutta ei kovin fiksua. Mieheni taas on erittäin älykäs, ja on ollut perheessään vähän sellainen kummajainen (Esim. kun hän oppi 4-vuotiaana lukemaan, hänen äitinsä ei uskaltanut kertoa siitä kenellekään, koska piti sitä niin poikkeavana ja outona. Hän oli aina tosi hyvä koulussa, mutta kymppien tuomista kotiin ei koskaan pidetty oikein minään, kukaan ei koskaan kiitellyt häntä koulumenestyksestä.).
No joo, pitkä kirjoitus. En tiedä, jakaako kukaan kokemusta kanssani. Taustani ei siis ole missään "eliittiperheessä", molemmat vanhempani ovat maalaistalosta, mutta he ja suuri osa heidän sisaruksistaan ja minun sukupolvestani on kouluttautunutta väkeä. Kukaan ei ole mitään yhteiskunnan kermaa, mutta kaikki ovat sellaista fiksua ja mukavaa porukkaa, joiden kanssa on helppo tulla toimeen ja keskustella erilaisista kiinnostavista asioista.
Kommentit (177)
Mulla on onni kun sukuni on ollut aika yksinkertaista porukkaa :D oikeasti sekin oli/on aika ahdistavaa. He ihmettelee, jos opiskelee kieltä tai lukee jotain tieteellistä ihan sivistyksen vuoksi. Heidän mielestä riittää, että rahaa keskiluokkaiseen elämäntapaan on. Oma perhe on siis akateemisempi ja yhteiskunnallisista asioista keskusteleva ollut aina, vaikka ei mitään rikasta tai yhtään materialistista väkeä. Olen joskus miettinyt, että jos olisi ollut enemmänkin hyviä vaikutteita lähipiirissä, olisinko ponnistanut korkeammalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan ollaan liian laiskoja oppimaan. Pidetään tietämättömyyttä hienona ja kehuskellan, ettei olla luettu yhtään kirjaa. Pelätään, että kiusataan "hikipingoksi".
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan ollaan liian laiskoja oppimaan. Pidetään tietämättömyyttä hienona ja kehuskellan, ettei olla luettu yhtään kirjaa. Pelätään, että kiusataan "hikipingoksi".
Kyllä mä sanoisin, että joko ihmisellä on kiinnostusta oppia asioita tai sitten ei. Ei siinä ole kyse laiskuudesta.
Ap
Sama kokemus. Vasta lapsen saatuani törmäsin muiden äitien kautta vähän vähemmän fiksuihin ihmisiin.
Suomalaisista puolet on aika tyhmiä. Globaalisti reilusti yli puolet on tyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilta puuttuu sellainen perustieto ja taito ja ollaan todella pinnallisia.
Oma lapseni totesi tuossa yksi kerta kun kysyin miksi ei ole yhden naapurin pojan kanssa ikinä, hän sanoi että en tuhlaa aikaani olemalla idioottien kanssa. No mitä tuohon voi sanoa, tottahan se on :)
Tyhmiä on kyllä, siis oikeasti tyhmiä, itsekkäitä, piittaamattomia, mutta minä ajattelisin asian myös eräänlaisena kuplana. Nettikirjoittelu on niin helppoa, nimetöntä ja turvallista, että kuka tahansa voi laukoa ihan mitä vaan. En jaksa uskoa, että niin suuri osa ihmisistä on oikeasti, oikeassa elämässä, niin tyhmiä kuin kirjoittelun perusteella voisi kuvitella. Pitää muistaa sekin, että fiksuuden edelletys ei ole, että pitää olla oppinut lukemaan poikkeuksellisen aikaisin ja pitää olla yliopistot käytynä jne. Perustason matalan koulutuksen duunareistakin löytyy fiksua ja älykästä porukkaa. Kuten itsekin sanoit kokeneesi. Netti vääristää paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsein ajattelin, että ihmiset kehittyisivät henkisesti vanhuksiksi asti, mutta tämä kehitys taitaa jäädä about siihen ikään missä opiskeluelämä loppuu.
Toki jotain saa kiinni tarinastasi mutta mainitessasi älykkyydestäsi mikään jutussasi ei tue sitä sanaa. Viisas esim. opiskelee muttei se tee vielä ihmisestä älykästä. Se on synnynnäistä. Lähinnä tuntuu että ylennät itsesi vailla perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin ihmettelen kuinka pähkähullut provot menevät läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan ollaan liian laiskoja oppimaan. Pidetään tietämättömyyttä hienona ja kehuskellan, ettei olla luettu yhtään kirjaa. Pelätään, että kiusataan "hikipingoksi".
Kyllä mä sanoisin, että joko ihmisellä on kiinnostusta oppia asioita tai sitten ei. Ei siinä ole kyse laiskuudesta.
Ap
Kyllä. Älykäs ihminen on utelias, ei tietenkään kaikesta kiinnostunut, mutta oppimista ja halua ratkoa ongelmia ei edes voi laittaa pois päältä, vaikka haluaisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tää selvis kun olin kuuden. Ihan aikuisen kanssa keskustellessa, kun ei tajunnut aivan selkeän yksinkertaista asiaa maailmankaikkeuden perusteista, jota koetin demota esineillä, eikä vaan tajunnut. (Olin siis oikeassa ja oon yhä oikeassa ja se oli asia, joka jostain syystä tuntuu monelle olevan monimutkainen)
Se oli melkoinen shokki se. Tajuta, että tossa on ihminen, aikuinen, jonka pitäis tällä hetkellä pitää huolta musta ja se on noin käsittämättömän kuutamolla. Perusturvallisuus järkkyi aika vakavasti. Vasta aikuisena oon oppinut toimimaan näiden vähemmän fiksujen kanssa, nuorempana oli todella vaikea ottaa vakavasti etenkin opettajia, pomoja jne. joilla se äly ei vaan riittänyt mihinkään ja heidän olisi pitänyt muka opastaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä on kyllä, siis oikeasti tyhmiä, itsekkäitä, piittaamattomia, mutta minä ajattelisin asian myös eräänlaisena kuplana. Nettikirjoittelu on niin helppoa, nimetöntä ja turvallista, että kuka tahansa voi laukoa ihan mitä vaan. En jaksa uskoa, että niin suuri osa ihmisistä on oikeasti, oikeassa elämässä, niin tyhmiä kuin kirjoittelun perusteella voisi kuvitella. Pitää muistaa sekin, että fiksuuden edelletys ei ole, että pitää olla oppinut lukemaan poikkeuksellisen aikaisin ja pitää olla yliopistot käytynä jne. Perustason matalan koulutuksen duunareistakin löytyy fiksua ja älykästä porukkaa. Kuten itsekin sanoit kokeneesi. Netti vääristää paljon.
Olen samaa mieltä tuosta kuplasta. Samoin siitä, ettei koulutus ole älykkyyden tai fiksuuden synonyymi. Tunnen monia kouluttamattomia tai lähes kouluttamattomia ihmisiä, jotka ovat älykkäitä ja monipuolisesti sivistyneitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tervetuloa todellisuuteen. Ei tarvitse kovin kauas mennä, kun näät sitä vähemmän fiksua massaa jonottamassa ämpäreitä. Myös lähiökyläily voi saada sinut tuntemaan normaalia fiksummalta. Olen maalta lähtöisin ja sinne jäi moni kouluja kaihtava koulukaveri, jonka nykyinen elämäntehtävä on vain lisääntyä. Iso perhe ei sinänsä ole tyhmyyden merkki, mutta se, ettei sitä laumaa juurikaan kasvateta ja heille opeteaan typeriä asioita, kuten haulikkoammuntaa, oravien kiduttamista ja näpistelyä.
Yksi yksinkertaisuuden merkki on myös tietynlainen mauttomuus, kuten violetti tukka, Tokmannin kuosit, revityt farkut, pureskellut kynnet, letitetyt parrat, tms.. Otetaan typeriä kokovartalotatuointeja miten sattuu ja se sekarotuinen koira hajottaa kaiken. Olisi viisaampaa olla laittamatta vähäisiä rahojaan tatuointeihin ja lopettaa se mielenvikainen koira, jota koko tienoo pelkää. Mutta ei, kun se Musti on niin hiton ihana koira, koska se oli ilmainen.
Hyvä ystäväni on yksinkertainen, eikä oikein osaa mitään. Jos tulee ongelma, niin aina soittaa jollekin apuun. Ei puhettakaan, että itse kokeilisi ratkaista ongelmaa. Annoin hänelle kerran tehtäväksi pistää korkki pyörän venttiiliin kiinni. Voiko joku oikeasti pohtia, että miten se siihen laitetaan, jos siinä näkyy selkeästi urat. Se tietenkin pyöritetään siihen kiinni. Ihan kuin limsapullon korkki.
Itse tajusin kun muutin pääkaupunkiseudulle että täällä yrityksissä on todella paljon fiksua porukkaa töissä. Muualla Suomessa on sitten vähän erilaista.
Tuuumailija kirjoitti:
Toki jotain saa kiinni tarinastasi mutta mainitessasi älykkyydestäsi mikään jutussasi ei tue sitä sanaa. Viisas esim. opiskelee muttei se tee vielä ihmisestä älykästä. Se on synnynnäistä. Lähinnä tuntuu että ylennät itsesi vailla perusteita.
Mielestäni en käsitellyt avauksessa omaa älykkyyttäni lainkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä on kyllä, siis oikeasti tyhmiä, itsekkäitä, piittaamattomia, mutta minä ajattelisin asian myös eräänlaisena kuplana. Nettikirjoittelu on niin helppoa, nimetöntä ja turvallista, että kuka tahansa voi laukoa ihan mitä vaan. En jaksa uskoa, että niin suuri osa ihmisistä on oikeasti, oikeassa elämässä, niin tyhmiä kuin kirjoittelun perusteella voisi kuvitella. Pitää muistaa sekin, että fiksuuden edelletys ei ole, että pitää olla oppinut lukemaan poikkeuksellisen aikaisin ja pitää olla yliopistot käytynä jne. Perustason matalan koulutuksen duunareistakin löytyy fiksua ja älykästä porukkaa. Kuten itsekin sanoit kokeneesi. Netti vääristää paljon.
Onhan täälläkin todella fiksujakin kommentteja päivittäin. Itsekin möläyttelen välillä netissä, mutta toisaalta minulla on enemmänkin arjessa taipumus esittää vähän tyhmempää, koska silloin ihmisten on helppo pitää minusta ja ajattelevat että olen harmiton. Pääsen itse vähemmällä ja saan olla rauhassa, lisäksi kun toiset luottaa, että en tajua liikoja, niin saan paljon enemmän mielenkiintoista informaatiota käyttööni. Ei ajatustensa paljastamisesta ole juuri hyötyä, ellen huomaa, että keskustelukumppani on syvälliseen keskusteluun pystyvä ja itseäkin huvittaa syvällisempi keskustelu juuri silloin.
Et ole kovinkaan älykäs, jos vasta keski-ikäisenä huomasit ihmisten erilaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa todellisuuteen. Ei tarvitse kovin kauas mennä, kun näät sitä vähemmän fiksua massaa jonottamassa ämpäreitä. Myös lähiökyläily voi saada sinut tuntemaan normaalia fiksummalta. Olen maalta lähtöisin ja sinne jäi moni kouluja kaihtava koulukaveri, jonka nykyinen elämäntehtävä on vain lisääntyä. Iso perhe ei sinänsä ole tyhmyyden merkki, mutta se, ettei sitä laumaa juurikaan kasvateta ja heille opeteaan typeriä asioita, kuten haulikkoammuntaa, oravien kiduttamista ja näpistelyä.
Yksi yksinkertaisuuden merkki on myös tietynlainen mauttomuus, kuten violetti tukka, Tokmannin kuosit, revityt farkut, pureskellut kynnet, letitetyt parrat, tms.. Otetaan typeriä kokovartalotatuointeja miten sattuu ja se sekarotuinen koira hajottaa kaiken. Olisi viisaampaa olla laittamatta vähäisiä rahojaan tatuointeihin ja lopettaa se mielenvikainen koira, jota koko tienoo pelkää. Mutta ei, kun se Musti on niin hiton ihana koira, koska se oli ilmainen.
Hyvä ystäväni on yksinkertainen, eikä oikein osaa mitään. Jos tulee ongelma, niin aina soittaa jollekin apuun. Ei puhettakaan, että itse kokeilisi ratkaista ongelmaa. Annoin hänelle kerran tehtäväksi pistää korkki pyörän venttiiliin kiinni. Voiko joku oikeasti pohtia, että miten se siihen laitetaan, jos siinä näkyy selkeästi urat. Se tietenkin pyöritetään siihen kiinni. Ihan kuin limsapullon korkki.
Opittu avuttomuus? Mä oon aina ajatellut olevani huono matikassa, koska mun kaveri aina egoili omilla taidoillaan. Vasta lukiossa sain varmuutta laskemiseen, kun mulla oli kannustava kaveri.
Kyllä jaan, sanasta sanaan melkeinpä.
Nettiin voi kirjoittaa kuka tahansa, milloin tahansa. Aiemmin piti olla jotain sanottavaa ja vielä osata se kirjoittaa ja muotoillakin, jos halusi ajatuksensa julki esim. lehtien mielipidepalstoille.
Valtaosa kansasta on todella yksinkertaista.