Lue keskustelun säännöt.
Kangaskaupat törkeän kalliita
18.04.2020 |
Onko kenelläkään vinkata edullista kangaskauppaa?
Ompelisin mielelläni, jos kankaita saisi hyvään hintaan. Se tuntuu olevan mahdottomuus. Kaupoista saa kaiken huomattavasti edullisemmin.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Oijoi. Oli ihanaa olla hoikka ja nuori 90-luvulla, kun kangaskauppoja vielä oli ja kankaat olivat tavalliselle työssäkäyjälle kohtuuhintaisia. Kampin ja Hietalahden alueella oli useampia pieniä, ihania kangaspuoteja, mutta ne olivat jo silloin sulkemassa oviaan. Kävin parina perjantaina kuukaudessa kangaskaupassa ja tulin maanantaina töihin uudessa asussa. Keräilin ostosreissuillani pakanpäitä ja tarjouskankaita, joita minulla on yhä varastossa.
Muutama vuosi sitten lähdin pitkästä aikaa ostoksille ja hämmästyin aika tavalla. Pieniä kauppoja ei enää ollut missään ja Eurokankaat olivat kutistuneet verho-ompelimoiksi ja trikoopuodeiksi. Sadoista nappiputkiloista oli jäljellä enää muutama kymmenen, joissa oli halvahkon näköisiä perusnappeja. Vaatekankaat olivat vähissä, ja niidenkin valikoima viittasi hieman siihen suuntaan, että oli ostettu Kauko-Idästä sitä, mitä halvalla sai. Luonnonkuidut ja tyylikkään yksiväriset kankaat olivat lähes kadonneet. Aarrelaarit olivat täynnä, mutta niistä olisin huolinut jotain mukaani, jos olisin saanut ilmaiseksi. Ja myyjät olivat virolaisia, joiden hieman karskia asiakaspalvelua pääsi kokemaan, jos ensin juoksi heistä jonkun kiinni. Ja ne hinnat... Kuinka polyesteri voi maksaa niin paljon?
En ole enää hoikka, mutta olen edelleen 180-senttinen, joten vaatteet on tehtävä itse. Onneksi hamstrasin kankaita ja ompelutarvikkeita silloin, kun niitä vielä sai. Netistä en halua ostaa, koska haluan hypistellä kankaita ja tarkastella, onko kyseessä hyvä vai vain siltä näyttävä laatu. Yhden kerran sorruin tilaamaan ulkomailta, ja se riitti. Se kokemus ansaitsee oman kappaleensakin.
Mieleni teki ommella liehupaita kauniisti laskeutuvasta, kuvioidusta silkistä. Juuri sopivan näköinen kangas löytyikin eurooppalaisesta verkkokaupasta: upeaa, tulipunaista, kukkakuvioista silkkisatiinia. Tilasin saman tien kuusi metriä, kun hintakin oli kohtuullinen. Paketti tuli Kiinasta. Kangas oli juuri odottamani kaltaista, syötävän kaunista. Valitettavasti sitä oli vain vajaat kuusi metriä, mutta eihän se niin tarkkaa aina ole. Kangas oli kuitenkin leikattu 58 sentin pätkiin, mistä olisin vielä selvinnyt nokkelalla kaavoittamisella, mutta nämä pätkät olivat 17 sentin levyisiä, muodosta päätellen jonkin vaatteen etukappaleiden viereisiä jämäpaloja. Ja kukkakuvio oli oikeasti pakan päästä, joten nyt minulla on 10 kpl 58x17 cm palasia, joiden toisessa päässä on kukkakuvio. Myyjä ei vastannut yhteydenottoihini. Onko jollakulla ideaa siitä, mitä voisin silkistäni tehdä?
Materiaali ei ole helpointa työstää, mutta onnistuisiko vaikka joku jakku sitten, että koostaa noista paloista sellaisen tilkkutyömäisen pinnan. Piirtää siis kaavan ja leikkaa sen osiin, jotka voi koostaa kyseisistä paloista ja sittenvaan ompelee kaiken yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oijoi. Oli ihanaa olla hoikka ja nuori 90-luvulla, kun kangaskauppoja vielä oli ja kankaat olivat tavalliselle työssäkäyjälle kohtuuhintaisia. Kampin ja Hietalahden alueella oli useampia pieniä, ihania kangaspuoteja, mutta ne olivat jo silloin sulkemassa oviaan. Kävin parina perjantaina kuukaudessa kangaskaupassa ja tulin maanantaina töihin uudessa asussa. Keräilin ostosreissuillani pakanpäitä ja tarjouskankaita, joita minulla on yhä varastossa.
Muutama vuosi sitten lähdin pitkästä aikaa ostoksille ja hämmästyin aika tavalla. Pieniä kauppoja ei enää ollut missään ja Eurokankaat olivat kutistuneet verho-ompelimoiksi ja trikoopuodeiksi. Sadoista nappiputkiloista oli jäljellä enää muutama kymmenen, joissa oli halvahkon näköisiä perusnappeja. Vaatekankaat olivat vähissä, ja niidenkin valikoima viittasi hieman siihen suuntaan, että oli ostettu Kauko-Idästä sitä, mitä halvalla sai. Luonnonkuidut ja tyylikkään yksiväriset kankaat olivat lähes kadonneet. Aarrelaarit olivat täynnä, mutta niistä olisin huolinut jotain mukaani, jos olisin saanut ilmaiseksi. Ja myyjät olivat virolaisia, joiden hieman karskia asiakaspalvelua pääsi kokemaan, jos ensin juoksi heistä jonkun kiinni. Ja ne hinnat... Kuinka polyesteri voi maksaa niin paljon?
En ole enää hoikka, mutta olen edelleen 180-senttinen, joten vaatteet on tehtävä itse. Onneksi hamstrasin kankaita ja ompelutarvikkeita silloin, kun niitä vielä sai. Netistä en halua ostaa, koska haluan hypistellä kankaita ja tarkastella, onko kyseessä hyvä vai vain siltä näyttävä laatu. Yhden kerran sorruin tilaamaan ulkomailta, ja se riitti. Se kokemus ansaitsee oman kappaleensakin.
Mieleni teki ommella liehupaita kauniisti laskeutuvasta, kuvioidusta silkistä. Juuri sopivan näköinen kangas löytyikin eurooppalaisesta verkkokaupasta: upeaa, tulipunaista, kukkakuvioista silkkisatiinia. Tilasin saman tien kuusi metriä, kun hintakin oli kohtuullinen. Paketti tuli Kiinasta. Kangas oli juuri odottamani kaltaista, syötävän kaunista. Valitettavasti sitä oli vain vajaat kuusi metriä, mutta eihän se niin tarkkaa aina ole. Kangas oli kuitenkin leikattu 58 sentin pätkiin, mistä olisin vielä selvinnyt nokkelalla kaavoittamisella, mutta nämä pätkät olivat 17 sentin levyisiä, muodosta päätellen jonkin vaatteen etukappaleiden viereisiä jämäpaloja. Ja kukkakuvio oli oikeasti pakan päästä, joten nyt minulla on 10 kpl 58x17 cm palasia, joiden toisessa päässä on kukkakuvio. Myyjä ei vastannut yhteydenottoihini. Onko jollakulla ideaa siitä, mitä voisin silkistäni tehdä?
Materiaali ei ole helpointa työstää, mutta onnistuisiko vaikka joku jakku sitten, että koostaa noista paloista sellaisen tilkkutyömäisen pinnan. Piirtää siis kaavan ja leikkaa sen osiin, jotka voi koostaa kyseisistä paloista ja sittenvaan ompelee kaiken yhteen.
Joissain tilkkutyötekniikoissa kangaspalaset kiinnitetään pohjakankaan päälle ja päälimmäiseksi tikataan sopivan värinen tylli. Näinkin noista saisi yhtenäisrn kankaan, jota työstää.
Puuvillahan on kalliimpi kangas kuin nämä halvat tekokuidut mistä huonolaatuiset vaatteet nykyään tehdään. itse ostan mielellään puuvillaa vaikka se on kalliimpaa. puuvilla vaate kestää kulutusta paljon paremmin kuin mikään tekokuitu.
Ompeluharrastushan elää nyt uutta renesanssia ja jopa Suomessa tehdään taas kuoseja!
Lastenvaatekankaita lähinnä, ja ei todellakaan halpoja, mutta hyvä alku tämä!
Toivottavasti käsityöt nousevat näin karanteeniaikoina taas kunniaansa. Ainakin lanka- ja askartelukaupat ovat tehneet hyvää myyntiä.
Mulle vaihtoehdot olivat ettisesti ja ekologisesti tuotetut valmiit lastenvaatteet tai ompeleminen itse ettisesti ja ekologisesti tuotetuista kankaista. Molemmissa plussaa jos firma ja suunnittelu oli suomalaista. Kukkaro ei kestänyt ensimmäistä vaihtoehtoa, joten valitsin toisen. Etenkin pienelle lapselle ompeleminen on edullista.
Ompelemista ei ole vaikeaa oppia, mutta harjoitteluahan se vaati. Kuopuksen vaatteet ompelin itse vastasyntyneestä eskariin. Yhdessä illassa syntyi sarjana useammat housut tai paidat ja jälki oli kuin ammattiompelijalla ikään.
Isommille lapsille aikanaan ommellessani ompeluharrastus ei ollut vielä niin nostanut päätään ja olin aika harvinainen tapaus harrastukseni kanssa. Ilmottaudun kansalaisopiston kurssille, jossa kavereina oli pelkkiä eläkeläismummoja.
Kangasvalikoimakin oli suppea ja tylsä. Sitten yhtäkkiä alkoi putkahdella kotimaisten suunnittelijoiden kankaita ja kangaskauppoja kuin sieniä sateella. Olennaisena osana ompelua oli oman alueen ryhmä Facebookissa, jossa jaettiin kokemukset ja lopputuotokset, ja lätistiin muuten vaan.
En kyllä ikinä ole laskenut euroja. Jos vertaa laadukkaisiin vaatteisiin olen voittanut, mutta jos vertaa halpatuotantoon niin taatusti olen hävinnyt. Arvo valintoja.
Minä en tuijottanut sitä trikoon ~25 € metrihintaa, vaan sitä, että se kangas oli valmistettu Euroopassa luomupuuvillasta ja kankaan suunnittelija ja useimmiten myös myyjä oli suomalainen pienyrittäjä nainen.
Suomessakin muuten valmistetaan trikoota, collegea, merino- ja puuvillaneuloksia. Kyllä näistä mielellään maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenko oikeassa veikatessani syytä laadukkaiden, edullisten kankaiden puutteeseen?
Ennen kangaskaupat ostivat vaateteollisuuden jämäeriä.
Kun kotimainen vastetusteollisuus on jokseenkin kuollut, ei ole niitä ylijäämäkankaitakaan?
Assburger kirjoitti:
Olenko oikeassa veikatessani syytä laadukkaiden, edullisten kankaiden puutteeseen?
Ennen kangaskaupat ostivat vaateteollisuuden jämäeriä.
Kun kotimainen vastetusteollisuus on jokseenkin kuollut, ei ole niitä ylijäämäkankaitakaan?
Varmaan osittain juuri tämä. Toisaalta juuri puuvillan hinta raaka-aineena on noussut ja sitä korvataan viskoosilla, modaalilla ja muilla sekoituksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kankaat oo sen kalliimpia kun ennenkään, vaan ihmisten odotus hinnasta on laskenut halpamuodin myötä.
Pitäisi nyt ensimmäiseksi kysyä miksi ruoka on kallista,miksi vuokra-asuminen on kallista, miksi sähkönsiirto on kallista. Miksi tuet ovat pienet, miksei ole töitä kaikille. Miksi ei haluta töihin iäkkäämpiä vaan otetaan nuori. Miksi toiset saa ja toiset joutuu miettimään miten saisi ostettua uudet kengät. Ois niin paljon kysymyksiä mut ei ratkaisuja tilanteen parantamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kankaat oo sen kalliimpia kun ennenkään, vaan ihmisten odotus hinnasta on laskenut halpamuodin myötä.
Kyllä LAADUKKAAT kankaat ovat kalliimpia kuin ennen ja ylipäätään näissä halpiskangaskaupoissa se laatu on huonompaa.
Siksi ovat kalliita, koska se on markkinataloutta.
Hinta muodostuu kysynnän mukaan,
Näin on kaikkialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. OnAikanaan, noin 30v sitten, äitini ompeli lastensa vaatteet pääosin itse ihan talvihaalareita myöten, koska materiaalit olivat halvempia ostaa kangaskaupasta kuin valmiit tuotteet vaatekaupasta (/marketista). Tuolloin vielä ne markettivaatteetkin olivat laadultaan hyviä, niitä on jo viidellä lapsella käytetty ja nyt ovat käytössä meidän alkuperäisten käyttäjien lapsilla. Sukkahousutkin kiersivät lapselta toiselle, nykyään en ole kaupoista löytänyt kuin "kertakäyttöisiä", jotka ensimmäisen käytön jälkeen jo venahtavat, eivätkä enää pysy päällä.
Minulla on pitkä kesäloma edessä ja ajattelin käyttää sen ompelemiseen. Tulee vaan suolainen hinta vaatteille, vaikka ei ajattelisi omalle työlleen ja ajalle hintaa ollenkaan.
Nyt kyllä aika kultaa muistot. Olen ommellut vuosikymmeniä ja laatu on aina maksanut, myös 80-luvulla. Ja silloin kaupoissa ei todella ollut halpoja valmisvaatteita ja kaupoissa vaatteita oli vähän. Muoti vaihtui 2x vuodessa, kun nykyään 4x. Myös kankaat oli kalliita, jos vertaa ostovoimaan.
Ja mistä ihmeestä mielikuva, että yksilöllinen ja mittojen mukaan valmistettu vaate tulisi jotenki halvemmaksi itse tehtynä, kuin liukuhihnalla kaavoitettu ja valmistettu vaate? Kun kangasta ostetaan metrettäin, ei kollia, sama muissa tarvikkeissa.
Ja jo kangaskaupassa kankaan leikkaaminen vaatii ammattitaitoa ja osaamista, jotta saadaan palasta lankasuora.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi nyt ensimmäiseksi kysyä miksi ruoka on kallista,miksi vuokra-asuminen on kallista, miksi sähkönsiirto on kallista. Miksi tuet ovat pienet, miksei ole töitä kaikille. Miksi ei haluta töihin iäkkäämpiä vaan otetaan nuori. Miksi toiset saa ja toiset joutuu miettimään miten saisi ostettua uudet kengät. Ois niin paljon kysymyksiä mut ei ratkaisuja tilanteen parantamiseen.
Ja kumminkin ruoka on suhteessa halvempaa kuin koskaan ennen ja ihminen käyttää tuloistaan yhä pienenevän osan ruokaan.
Sähkönsiirto maksaa koska lailla säädettiin sanktiot sähköyhtiöille sähkökatkoista. Toimitusvarmuus edellyttää siirtymistä maakaapeleihin ja se ei ole halpaa lystiä. Tästä syystä verkko on myyty ulkomaisille voittoja etsiville sijoittajille. Lopputuloksena siirto maksaa nykyisin paljon enemmän käyttäjille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. OnAikanaan, noin 30v sitten, äitini ompeli lastensa vaatteet pääosin itse ihan talvihaalareita myöten, koska materiaalit olivat halvempia ostaa kangaskaupasta kuin valmiit tuotteet vaatekaupasta (/marketista). Tuolloin vielä ne markettivaatteetkin olivat laadultaan hyviä, niitä on jo viidellä lapsella käytetty ja nyt ovat käytössä meidän alkuperäisten käyttäjien lapsilla. Sukkahousutkin kiersivät lapselta toiselle, nykyään en ole kaupoista löytänyt kuin "kertakäyttöisiä", jotka ensimmäisen käytön jälkeen jo venahtavat, eivätkä enää pysy päällä.
Minulla on pitkä kesäloma edessä ja ajattelin käyttää sen ompelemiseen. Tulee vaan suolainen hinta vaatteille, vaikka ei ajattelisi omalle työlleen ja ajalle hintaa ollenkaan.
Nyt kyllä aika kultaa muistot. Olen ommellut vuosikymmeniä ja laatu on aina maksanut, myös 80-luvulla. Ja silloin kaupoissa ei todella ollut halpoja valmisvaatteita ja kaupoissa vaatteita oli vähän. Muoti vaihtui 2x vuodessa, kun nykyään 4x. Myös kankaat oli kalliita, jos vertaa ostovoimaan.
Ja mistä ihmeestä mielikuva, että yksilöllinen ja mittojen mukaan valmistettu vaate tulisi jotenki halvemmaksi itse tehtynä, kuin liukuhihnalla kaavoitettu ja valmistettu vaate? Kun kangasta ostetaan metrettäin, ei kollia, sama muissa tarvikkeissa.
Ja jo kangaskaupassa kankaan leikkaaminen vaatii ammattitaitoa ja osaamista, jotta saadaan palasta lankasuora.
LOL Lankasuoraan saa helposti leikattua tai repäistyä. Ongelma onkin siinä ettei se pala sitten välttämättä ole symmetrisesti ole suorakaiteen malli.
Aikuiselle ompeleminen on kyllä kallista, etenkin jos ei ole kokoa XS tai korkeintaan S. Mutta lapselle ompelemalla voi jopa säästää, jos ei vertaa mihinkään kaikista halvimpaan mahdolliseen, vaan tavalliseen perushintaiseen. Avaimena on se, että koko vaatetta ei tehdä siitä kivasta ja kalliista printtikankaasta, vaan printtiin yhdistetään yksiväristä tai miksei vaikka tehdä kokonaan yksivärisestä. Esimerkiksi vauvan body niin, että etukappale on kuviollinen, takakappale ja hihat yksivärisiä. Housuihin tai trikoisiin printtikankaasta polvipaikat tai lahkeen alaosa. Pipoon applikoidaan printtikangasta eteen. Paitaan yläosa ja hihat yksivärisestä, alaosa printistä.
Hintaerot on aika isoja, kun esimerkiksi Kangaskapinan halvin yksivärinen trikoo on 9,50 e/m, kotimaisten suunnittelijoiden trendiprintit taas yleensä sillä 23-26 e/m-skaalalla. Toki tuolta Kangaskapinasta, kuten myös Eurokankaasta, löytyy halvallakin printtikankaita, mutta ne eivät ole samalla tavalla "it" kun vaikka pionit, Nupun kankaat tai Verson puoti.
Vierailija kirjoitti:
Mulle vaihtoehdot olivat ettisesti ja ekologisesti tuotetut valmiit lastenvaatteet tai ompeleminen itse ettisesti ja ekologisesti tuotetuista kankaista. Molemmissa plussaa jos firma ja suunnittelu oli suomalaista. Kukkaro ei kestänyt ensimmäistä vaihtoehtoa, joten valitsin toisen. Etenkin pienelle lapselle ompeleminen on edullista.
Ompelemista ei ole vaikeaa oppia, mutta harjoitteluahan se vaati. Kuopuksen vaatteet ompelin itse vastasyntyneestä eskariin. Yhdessä illassa syntyi sarjana useammat housut tai paidat ja jälki oli kuin ammattiompelijalla ikään.
Isommille lapsille aikanaan ommellessani ompeluharrastus ei ollut vielä niin nostanut päätään ja olin aika harvinainen tapaus harrastukseni kanssa. Ilmottaudun kansalaisopiston kurssille, jossa kavereina oli pelkkiä eläkeläismummoja.
Kangasvalikoimakin oli suppea ja tylsä. Sitten yhtäkkiä alkoi putkahdella kotimaisten suunnittelijoiden kankaita ja kangaskauppoja kuin sieniä sateella. Olennaisena osana ompelua oli oman alueen ryhmä Facebookissa, jossa jaettiin kokemukset ja lopputuotokset, ja lätistiin muuten vaan.
En kyllä ikinä ole laskenut euroja. Jos vertaa laadukkaisiin vaatteisiin olen voittanut, mutta jos vertaa halpatuotantoon niin taatusti olen hävinnyt. Arvo valintoja.
Minä en tuijottanut sitä trikoon ~25 € metrihintaa, vaan sitä, että se kangas oli valmistettu Euroopassa luomupuuvillasta ja kankaan suunnittelija ja useimmiten myös myyjä oli suomalainen pienyrittäjä nainen.
Suomessakin muuten valmistetaan trikoota, collegea, merino- ja puuvillaneuloksia. Kyllä näistä mielellään maksaa.
Muistaakseni yhdenkään suomalaisen trikoopuodin kankaat ei kestä todellista ekologisuustarkastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi nyt ensimmäiseksi kysyä miksi ruoka on kallista,miksi vuokra-asuminen on kallista, miksi sähkönsiirto on kallista. Miksi tuet ovat pienet, miksei ole töitä kaikille. Miksi ei haluta töihin iäkkäämpiä vaan otetaan nuori. Miksi toiset saa ja toiset joutuu miettimään miten saisi ostettua uudet kengät. Ois niin paljon kysymyksiä mut ei ratkaisuja tilanteen parantamiseen.
Ja kumminkin ruoka on suhteessa halvempaa kuin koskaan ennen ja ihminen käyttää tuloistaan yhä pienenevän osan ruokaan.
Sähkönsiirto maksaa koska lailla säädettiin sanktiot sähköyhtiöille sähkökatkoista. Toimitusvarmuus edellyttää siirtymistä maakaapeleihin ja se ei ole halpaa lystiä. Tästä syystä verkko on myyty ulkomaisille voittoja etsiville sijoittajille. Lopputuloksena siirto maksaa nykyisin paljon enemmän käyttäjille.
Ruoka ei ole halvempaa!! Vaan aivan älyttömästi kalliimpaa! Esim juuri nyt pelkkään 3 pkt paprikaan menee puolet päivän ruokarahoista 4,4 euroa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle vaihtoehdot olivat ettisesti ja ekologisesti tuotetut valmiit lastenvaatteet tai ompeleminen itse ettisesti ja ekologisesti tuotetuista kankaista. Molemmissa plussaa jos firma ja suunnittelu oli suomalaista. Kukkaro ei kestänyt ensimmäistä vaihtoehtoa, joten valitsin toisen. Etenkin pienelle lapselle ompeleminen on edullista.
Ompelemista ei ole vaikeaa oppia, mutta harjoitteluahan se vaati. Kuopuksen vaatteet ompelin itse vastasyntyneestä eskariin. Yhdessä illassa syntyi sarjana useammat housut tai paidat ja jälki oli kuin ammattiompelijalla ikään.
Isommille lapsille aikanaan ommellessani ompeluharrastus ei ollut vielä niin nostanut päätään ja olin aika harvinainen tapaus harrastukseni kanssa. Ilmottaudun kansalaisopiston kurssille, jossa kavereina oli pelkkiä eläkeläismummoja.
Kangasvalikoimakin oli suppea ja tylsä. Sitten yhtäkkiä alkoi putkahdella kotimaisten suunnittelijoiden kankaita ja kangaskauppoja kuin sieniä sateella. Olennaisena osana ompelua oli oman alueen ryhmä Facebookissa, jossa jaettiin kokemukset ja lopputuotokset, ja lätistiin muuten vaan.
En kyllä ikinä ole laskenut euroja. Jos vertaa laadukkaisiin vaatteisiin olen voittanut, mutta jos vertaa halpatuotantoon niin taatusti olen hävinnyt. Arvo valintoja.
Minä en tuijottanut sitä trikoon ~25 € metrihintaa, vaan sitä, että se kangas oli valmistettu Euroopassa luomupuuvillasta ja kankaan suunnittelija ja useimmiten myös myyjä oli suomalainen pienyrittäjä nainen.
Suomessakin muuten valmistetaan trikoota, collegea, merino- ja puuvillaneuloksia. Kyllä näistä mielellään maksaa.
Muistaakseni yhdenkään suomalaisen trikoopuodin kankaat ei kestä todellista ekologisuustarkastusta.
Eli parempi vain ostaa henkkamaukalta kolmen euron t-paitoja? Vai mitä haluat sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi nyt ensimmäiseksi kysyä miksi ruoka on kallista,miksi vuokra-asuminen on kallista, miksi sähkönsiirto on kallista. Miksi tuet ovat pienet, miksei ole töitä kaikille. Miksi ei haluta töihin iäkkäämpiä vaan otetaan nuori. Miksi toiset saa ja toiset joutuu miettimään miten saisi ostettua uudet kengät. Ois niin paljon kysymyksiä mut ei ratkaisuja tilanteen parantamiseen.
Ja kumminkin ruoka on suhteessa halvempaa kuin koskaan ennen ja ihminen käyttää tuloistaan yhä pienenevän osan ruokaan.
Sähkönsiirto maksaa koska lailla säädettiin sanktiot sähköyhtiöille sähkökatkoista. Toimitusvarmuus edellyttää siirtymistä maakaapeleihin ja se ei ole halpaa lystiä. Tästä syystä verkko on myyty ulkomaisille voittoja etsiville sijoittajille. Lopputuloksena siirto maksaa nykyisin paljon enemmän käyttäjille.
Ruoka ei ole halvempaa!! Vaan aivan älyttömästi kalliimpaa! Esim juuri nyt pelkkään 3 pkt paprikaan menee puolet päivän ruokarahoista 4,4 euroa!
Koskaan aiemmin ei ole suomalaisen kotitalouden bruttomenoista ole mennyt ruokaan niin pientä osaa kuin nyt. Saamme naurettavan halvalla monipuolista ruokaa. Katukuvassa näkee, että joillakin on liikaakin rahaa ruokaan.
Vertailun vuoksi: 1950-luvulla bruttomenoista meni puolet ruokaan ja 20 prosenttia asuntoon. Nykyään menee 20 prosenttia ruokaan ja puolet asuntoon. Asumisväljyys on kyllä kasvanut myös merkittävästi.
Kaiken kaikkiaan elintason nousu on ollut huimaa. Olemme päässeet nauttimaan globalisaation hedelmistä. Pian voi tulla maksun aika. Ehkä teollisuus palaa Suomeen. Mutta ainakaan ei ole varaa samaan elintasoon kuin nyt.
Jos käytettyjä pelkää, voi ostaa kaupasta uusia suht edullisesti. Esim. Pussilakanassa on paljon kangasta.