Millainen navettamekko mummollasi oli?

Taitaa olla molempien vanhempien puolelta pakko mennä isoäidin äitiin asti ennen kuin löytyy navetassa töissä olleita.

Navettamekko en muista, mutta päällä navetassa oli sellainen navettatakki, se oli sininen ja ulottui tuohon polviin asti. Paksua puuvillakangasta. Varmaan oli joku mekko siellä alla, ei muisti yllä sinne asti, mummun lehmät lähtivät korkealaitaiseen, kun olin alta kymmenen vanha.

Ei ollut kummallakaan mummolla navettamekkoa, ei ollut navettaakaan. Toinen oli kaupunkilainen hienostorouva tai ainakin kuvitteli sitä. Pukeutui kyllä mekkoihin mutta niistä oli navettamekot kaukana. Toinen mummo oli tuulipukukansaa kävelysauvoineen.

Kumpaakin on ikävä <3

Toinen mummoni oli juoppo, rapajuoppo, työtön sossuloinen joka jätti ison lapsikatraansa heitteille, kuoli alle 60v, en tavannut koskaan. Toinen mummoni oli fiini kaupunkilainen, teki työuransa postin ja pankin kassalla, kuoli kypsässä 95v iässä. Kummallakaan ei tasan varmasti ollut navettamekkoa, ellei sitten ihan likkana.

Sininen nykyisiä kietaisumekkoja vastaava malli

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla molempien vanhempien puolelta pakko mennä isoäidin äitiin asti ennen kuin löytyy navetassa töissä olleita.

Luin Herlinin kirjan, jossa Herlinin ja Wallenbergin vaimot tulivat hyvin juttuun. Wallenbergin vaimokin oli ollut navetassa aamulla.

Mummoni ei varmaan lehmää eläessään nähnyt. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1909.

Mun mummot olivat molemmat vanhoja, kun mä synnyin, koska molemmat vanhempani ovat sattumalta perheensä nuorimpia, nelikymppisten äitien lapsia. Lehmät oli siis pantu pois jo vuosikymmeniä sitten. Mutta mun mummot olivat sellaisia kunnon huivipäämummoja.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni ei varmaan lehmää eläessään nähnyt. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1909.

Epäilen vahvasti. Helsingissä oli mummosi lapsuudessa lehmiä ihan kaupunkialueella.

Tietenkin on juuri ja juuri mahdollista, ettei lehmää koskaan nähnyt, jos oli niin köyhä että asui jossain hellahuoneessa eikä koskaan päässyt juuri kotikorttelia kauemmas.

En ole navettamekkoja isoäideilläni nähnyt. Äidinäiti, nyt 85 v., on asunut kaupungissa (kotirouva) avioitumisestaan saakka. Isänäiti, nyt 91 v., on asunut ikänsä maalla, mutta lehmää heillä ei ollut sen jälkeen kun isäni täytti 10 v. ja sitten isänäiti kävikin tehtaassa töissä. Toi kaupungista maitojauhetta kuulemma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni ei varmaan lehmää eläessään nähnyt. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1909.

Epäilen vahvasti. Helsingissä oli mummosi lapsuudessa lehmiä ihan kaupunkialueella.

Tietenkin on juuri ja juuri mahdollista, ettei lehmää koskaan nähnyt, jos oli niin köyhä että asui jossain hellahuoneessa eikä koskaan päässyt juuri kotikorttelia kauemmas.

Sarkasmi ei liene vahvin puolesi?

Mummollani oli sinivalkoinen kietaisumekko, jostain kovasta kankaasta tehty

Ei ollu navettaa, eikä ko. mekkoa, kummallakaan mummolla. Helsingissä asuivat. Toinen oli kukkakauppias ja toinen siivooja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni ei varmaan lehmää eläessään nähnyt. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1909.

Epäilen vahvasti. Helsingissä oli mummosi lapsuudessa lehmiä ihan kaupunkialueella.

Tietenkin on juuri ja juuri mahdollista, ettei lehmää koskaan nähnyt, jos oli niin köyhä että asui jossain hellahuoneessa eikä koskaan päässyt juuri kotikorttelia kauemmas.

Sarkasmi ei liene vahvin puolesi?

Päinvastoin. Huvittaa nämä, jotka vetoavat sarkasmiin, vaikka heillä ei ole aavistustakaan mitä kyseisen käsite tarkoittaa.

Ovat vain oppineet sanan niinsanotuilta keskustelupalstoilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummoni ei varmaan lehmää eläessään nähnyt. Hän syntyi Helsingissä vuonna 1909.

Epäilen vahvasti. Helsingissä oli mummosi lapsuudessa lehmiä ihan kaupunkialueella.

Tietenkin on juuri ja juuri mahdollista, ettei lehmää koskaan nähnyt, jos oli niin köyhä että asui jossain hellahuoneessa eikä koskaan päässyt juuri kotikorttelia kauemmas.

Sarkasmi ei liene vahvin puolesi?

Päinvastoin. Huvittaa nämä, jotka vetoavat sarkasmiin, vaikka heillä ei ole aavistustakaan mitä kyseisen käsite tarkoittaa.

Ovat vain oppineet sanan niinsanotuilta keskustelupalstoilta.

Tässä vastauksessa ei nyt ollut päätä eikä häntää...

Ohis

Minun äidilläni oli vahvasta tummansinisestä puuvillasta valmistettu kietaisutakki. Hihat 3/4 mittaiset. Käytössä ne vähitellen haalistui ja kangas pehmeni. Uutena tosi jäykkää. Tosiaan monet nykymekot ovat nykyisin samaa tyyliä. Ei aavistustakaan, mistä näitä sai ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan vielä nykyisinkin navettamekkoja vai tehdäänkö maatyöt haalareissa?

Ergonomia, työturvallisuus ja hygienia sekä tuotanto-olot ovat muuttuneet sen verran vaativuudeltaan, että juu ei. Ei tehdä mekoissa maatilan töitä. Asialliset suojahaalarit tai vastaavat housut+takki on välttämättömät.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan vielä nykyisinkin navettamekkoja vai tehdäänkö maatyöt haalareissa?

Äidillä oli 70-80-luvulla sininen navettatakki. Myöhemmin ihan normaalit enstex-kankaiset työvaatteet eli housu takki yhdistelmä. Takin voi ottaa pois jo tulee kuuma.

Mummo auttoi navetassa joskus nuorena ennen kuin lähtiä kotoa 19-vuotiaana, ei aavistustakaan miten hän pukeutui. Isomummolla oli sellainen sininen pitkähelmainen takki, jotain samanlaista kangasta kuin 80-90-luvun lasten haalarit. Luopuivat karjasta niihin aikoihin kun olin menossa kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla molempien vanhempien puolelta pakko mennä isoäidin äitiin asti ennen kuin löytyy navetassa töissä olleita.

Luin Herlinin kirjan, jossa Herlinin ja Wallenbergin vaimot tulivat hyvin juttuun. Wallenbergin vaimokin oli ollut navetassa aamulla.

Meillä ei valitettavasti oltu eikä olla Herlinejä ja Wallenbergejä. 😆

Se jolle vastasit