Millainen navettamekko mummollasi oli?
Kommentit (55)
Ei ollut navettaa kummallakaan, toinen asui kaupungissa ja toinen syrjäseudulla. Maatilaympäristö on itselleni vieras, mikä on joskus harmittanutkin.
Ei ollut kummallakaan mummolla navettaa eikä siten navettamekkoakaan. Molemmat olivat kyllä maalaistaloista kotoisin, mutta toinen oli nuorena töissä kahvilassa ja naimisiin mentyään kotiäitinä, toinen taas jäi suhteellisen nuorena lesleksi ja työskenteli mm.keittäjänä. Sukulaisilla oli navettojakin ja emännillä navettatakit. Ei mitäänruudullisia tai peräti kukallisia, vaan siniharmaasta tukevasta puuvillakankaasta tehtyjä kietaisutakkeja. Essut ja mekot olivat kyllä ruutua, raitaa ja pyhämekot jopa kukallisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan vielä nykyisinkin navettamekkoja vai tehdäänkö maatyöt haalareissa?
Ergonomia, työturvallisuus ja hygienia sekä tuotanto-olot ovat muuttuneet sen verran vaativuudeltaan, että juu ei. Ei tehdä mekoissa maatilan töitä. Asialliset suojahaalarit tai vastaavat housut+takki on välttämättömät.
Kangastahan nuokin on. Miksei muka mekkoa voi käyttää, kuten ennenkin§?
Vähän samanlainen kuin mitä Haloskalla oli päällään yhdellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Tarkkaa vuotta en muista.
Kaikkihan tietää varallisuuden olevan maassa, rantatonteissa ja metsissä.
Köyhiä ovat koulutetut palkkatyöläiset.
Vierailija kirjoitti:
Mun mummolla oli sininen takkimekkomallinen ja siinä oli isot taskut ja sen verran väljyyttä, että pystyi kumartumaan ja kurottamaan, muttei niin paljoa, että ylimääräinen kangas olisitarttunut mihinkään kiinni
Omalla mummollani melko samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla molempien vanhempien puolelta pakko mennä isoäidin äitiin asti ennen kuin löytyy navetassa töissä olleita.
Luin Herlinin kirjan, jossa Herlinin ja Wallenbergin vaimot tulivat hyvin juttuun. Wallenbergin vaimokin oli ollut navetassa aamulla.
Noille tyypeille se kartano maaseudulla on enemmän harrastus kuin työ.
Piikojen lapset, jotka menivät tehdastyöhön...
Kaikkihan tietävät, että maanomistajien lapset koulutettiin.
Leuan alta sidottu huivi oli myös must-juttu, ainakin vielä 1970-luvun maalaismummoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan vielä nykyisinkin navettamekkoja vai tehdäänkö maatyöt haalareissa?
Ergonomia, työturvallisuus ja hygienia sekä tuotanto-olot ovat muuttuneet sen verran vaativuudeltaan, että juu ei. Ei tehdä mekoissa maatilan töitä. Asialliset suojahaalarit tai vastaavat housut+takki on välttämättömät.
Kangastahan nuokin on. Miksei muka mekkoa voi käyttää, kuten ennenkin§?
Lerpukka helma on työturvallisuusriski, se tarttuu helposti kiinni.
eri
Mummolla taisi olla ihan haalarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla molempien vanhempien puolelta pakko mennä isoäidin äitiin asti ennen kuin löytyy navetassa töissä olleita.
Luin Herlinin kirjan, jossa Herlinin ja Wallenbergin vaimot tulivat hyvin juttuun. Wallenbergin vaimokin oli ollut navetassa aamulla.
Noille tyypeille se kartano maaseudulla on enemmän harrastus kuin työ.
Mitä sitten?
Tekivät kuitenkin maatöitä. Ja arvostivat niitä.
Nyt on hyvä pohtia sitä, mitä omistaa, vai omistaako yhtään mitään?
Osake voi olla tyhjän väärti.
Taisi olla sellainen marjapuuronvärinen paksua puuvillaa oleva löysä mekko, jossa oli valkoisia kukkia tai palloja. Piti sitten siinä päällä sinisävyistä esiliinaa, jossa oli myös jtkn valkoisia kuvioita ja pinkit reunat. Huivia taisi pitää siellä navetassa. Tulee myös muistikuva pitkistä tikkitakeista, joista toinen ruskea ja toinen tummansininen. Navettahommat loppui mummolla 80-l ja pojat sitten jatkoivat.
Olisikohan niitä saanut samasta paikasta kuin Hankkijan lippalakkeja, ainakin näiden muistojen perusteella niitä on ollut monilla.