Lue keskustelun säännöt.
Väitän: Lihavuutta on vaikea hoitaa, koska lihavuus on suojakuori
17.04.2020 |
Lihavuus on kiistatta terveysriski. Lihavien näkee kuitenkin usein loukkaantuvan ja puolustautuvan, jos asian ottaa puheeksi. Tämä voi johtua siitä, että lihavuus on ihmisen itselleen rakentama suojakuori. Jos ihmistä yritetään saada luopumaan suojakuorestaan, hän taistelee vastaan. Moni laihtuisi huomattavasti helpommin, jos lihavuuden hoidossa paneuduttaisiin erilaisten ruokavalio- ja liikuntaohjeiden sijaan tunnelukkojen ja traumojen käsittelyyn ja purkamiseen. Kun mieli on kunnossa, sitä ei tarvitse suojata syömällä itseään lihavaksi. Tunnesyömisestä puhutaan jo paljon, mutta asian keskeisyyttä lihavuuden syynä ei vielä täysin ymmärretä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, miten traumat vaikuttavat suoliston bakteerikantaan.
Kommentit (163)
Lihavuutta on vaikea hoitaa, koska syyt sen taustalla ovat erilaisia. Tietysti lihava on lihava, koska syö liikaa, mutta miksi syö liikaa, siihen voi olla monenlaisia syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitän: lihavuus johtuu siitä että ruoka ja herkut on hyvää, eikä enää tarvitse juurikaan liikkua.
Huolella tehty ruoka on hyvää. Paljon parempaa kuin ne roiskeläpät ja sipsipussit. Tämän kun moni oivaltaisi.
Voi että kun tämä olisikin totta. Teen ihan törkeän hyvää ruokaa. Siitä huolimatta ne sipsit ja mäkkisafka uppoaa muhun sujuvalla tahdilla. Tiedän olevani ihan puhtaasti addikti ja mun pitäisi osata irrottaa otteeni siitä paskasta mitä suuhuni työnnän.
Lisäksi se huolella tehtyä hyvää ruokaakin voi syödä liikaa. Koska se on hyvää ja se tuottaa mielihyvää.
Sellaista ruokaa jossa on kunnolla makua, siis muutakin makua kuin suola, sokeri ja rasva, ei tarvitse syödä niin paljon. Nautinto tulee mausta, ei määrästä. Siitä saa sen nautinnon ilman mättämistä.
Jos ruoka maistuu hyvältä, se tuottaa ainakin minulle mielihyvää ja sitä syön helposti sen toisenkin, ylimääräisen, annoksen. Itse tykkään voimakkaasti maustetuista ruuista, erityisesti intialaisista ruuista. Niissä kyllä maistuu muukin, kuin rasva, suola ja sokeri.
Minä väitän että lihavuus on laiskuutta ja mukavuudenhalua, otetaan se lihapiirakka ja laitetaaan mikroon kun ei mene kuin 2min, yms. Ja ne rasvaruuat on niitä jotka voi vaikka kylmiltään syödä + karkit ja sipsit päälle , ei tartte ku avata pussi .
Liikunnasta en jaksa puhua ellei makseta luentopalkkiota. Mutta jokainen ne jutut jo tietääkin , miten mene elihavien osalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitän: lihavuus johtuu siitä että ruoka ja herkut on hyvää, eikä enää tarvitse juurikaan liikkua.
Huolella tehty ruoka on hyvää. Paljon parempaa kuin ne roiskeläpät ja sipsipussit. Tämän kun moni oivaltaisi.
Voi että kun tämä olisikin totta. Teen ihan törkeän hyvää ruokaa. Siitä huolimatta ne sipsit ja mäkkisafka uppoaa muhun sujuvalla tahdilla. Tiedän olevani ihan puhtaasti addikti ja mun pitäisi osata irrottaa otteeni siitä paskasta mitä suuhuni työnnän.
Lisäksi se huolella tehtyä hyvää ruokaakin voi syödä liikaa. Koska se on hyvää ja se tuottaa mielihyvää.
Sellaista ruokaa jossa on kunnolla makua, siis muutakin makua kuin suola, sokeri ja rasva, ei tarvitse syödä niin paljon. Nautinto tulee mausta, ei määrästä. Siitä saa sen nautinnon ilman mättämistä.
Jos ruoka maistuu hyvältä, se tuottaa ainakin minulle mielihyvää ja sitä syön helposti sen toisenkin, ylimääräisen, annoksen. Itse tykkään voimakkaasti maustetuista ruuista, erityisesti intialaisista ruuista. Niissä kyllä maistuu muukin, kuin rasva, suola ja sokeri.
Syö hitaammin se yksi annos. Saat saman ajan makua, puolella kaloreista.
Olisi ihan silkkaa kidutusta elää pelkillä terveellisillä ravintosuositusten mukaisilla ruoilla, ja vielä pahempaa on, ettei niitäkään saa syödä tarpeeksi.
Kun psykoosin partaalle ajava nälkä vaivaa 24/7 ja et pysty keskittymään mihinkään, et jaksa tehdä mitään etkä pysty edes nukkumaan niin en yhtään ihmettele.
Kai siinä on taustalla joku syömishäiriö tai psyykkinen häiriö, mutta tämä seuraa omalla kohdalla siitä jos syön niin vähän että pysyisin hoikkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan totta. Gladiaattoritkin oli lihavia, läski toimi suojakerroksena.
Läski pitää miehet loitolla. En halua enää epäonnistuneita parisuhteita. Niitä on monta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän että lihavuus on laiskuutta ja mukavuudenhalua, otetaan se lihapiirakka ja laitetaaan mikroon kun ei mene kuin 2min, yms. Ja ne rasvaruuat on niitä jotka voi vaikka kylmiltään syödä + karkit ja sipsit päälle , ei tartte ku avata pussi .
Liikunnasta en jaksa puhua ellei makseta luentopalkkiota. Mutta jokainen ne jutut jo tietääkin , miten mene elihavien osalla.
Minä väitän, ettei sulle kukaan maksa kuin toimeentulotukea, leikattuna.
Jos ei tiedä mitään muuta hyvää ruoka akun rasvaiset herkut ja karkit niin kai sitä lihoo.
Onhan se kummalista jos ei ole edes halua opetella mitään uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon läski siksi, että ahmin herkkuja, vaikkei enää tekis edes mieli. Toimin kuin robotti. En tunne oloani hyväksi ahmittuani. Helvetinmoinen pakkomielle. Tavallista ruokaa syön ihan normaalisti. Mieluiten olisin syömättä kokonaan. Vapaapäivinä menee pitkälle päivään ennen kuin syön yhtään mitään. Itse asiassa mulla on huono ruokahalu.
Terapiassa olen ollut aikanaan pari vuotta. Ei juurikaan apua. Syömisongelmani on alkanut jo lapsena.
Minulla on sama. Mieluiten olisin syömättä, tosin minulla on taustalla pahoja ruoka-aineallergioita, jotka vaativat todella, todella kurillista elämää ja siltikin elimistö saattaa pistää hanttiin. Joskus on päiviä, että saan alas vain jäätelöä.
Kasvoin tosi köyhässä perheessä 80-luvulla. Kaikki piti aina jakaa, mitään ei ollut koskaan tarpeeksi. Ruoaksi saattoi olla kokonainen broileri 5 hengelle ja se oli runsas juhla-ateria. Muuten vedettiin vaan perunaa ja ruskeaa kastiketta ja ruisleipää.
Mietin aina, että kunhan pääsen asumaan omilleni, sitten saan syödä mahani täyteen. Ei tartte jakaa mitään kenenkään kanssa. Saa enemmän kuin 2 riviä suklaata ja pari lusikallista jäätelöä. Mehua voi juoda päivittäin.
Yllätys, kun muutin omilleni, lihoin 15 kiloa pelkästään siitä ilosta, että kerrankin sain SYÖDÄ. Syödä niin paljon kuin ikinä jaksan ja vähän lisää päälle.
Nykyään on vaikeaa päästä eroon tästä tavasta, vaikka ruoka ei ole loppumassa. Olen perso makealle muutenkin.
Öö 2 riviä suklaata ja pari lusikallista jäätelöä on ihan normaali herkkumäärä? Ihan riittävä, ei mitään pihistelyä?
Aivan. Uskon että tuo ylempi on sitä tyyppiä että olisi ollut lihava jo lapsena, jos olisi aina saanut mielin määrin herkkuja. Nyt kuitenkin lihoi vasta pois muutettuaan ja sai kätevän syntipukin lihomiselle.
Itsekin olen köyhästä perheestä jossa kaikki jaettiin. Mutta itse olen edelleen 40-vuotiaana laiha.
Minuakin ihmetyttää tuo.. ”olen lihava koska äiti antoi lapsena vain kohtuudella herkkuja.” Ja jos olisi annettu enemmän niin syytettäisiin siitä että äiti lihotti jo lapsena :,D
Vierailija kirjoitti:
Minä väitän että lihavuus on laiskuutta ja mukavuudenhalua, otetaan se lihapiirakka ja laitetaaan mikroon kun ei mene kuin 2min, yms. Ja ne rasvaruuat on niitä jotka voi vaikka kylmiltään syödä + karkit ja sipsit päälle , ei tartte ku avata pussi .
Liikunnasta en jaksa puhua ellei makseta luentopalkkiota. Mutta jokainen ne jutut jo tietääkin , miten mene elihavien osalla.
En syö lihapiirakoita, en syö pikaruokaa, en syö karkkeja, hyvin harvoin sipsejä. Syön kotitekoista kasvisruokaa, jossa on hyviä rasvoja ja paljon kuitua, ja jonkin verran suklaata, juomana olut, viini ja vesi. Määrät ratkaisevat. Minä syön paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt korona-aikana monella on mahdollisuus hiljentyä kohtaamaan tunteensa. Toinen vaihtoehto on torjua ne syömällä entistä enemmän. Koronan jälkeen tulee muitakin viruksia, jotka ovat lihaville vaarallisia.
Miksi toiset ihmiset eivät muutu, että suojakuori olisi tarpeeton? Sehän johtuu TOISTEN ihmisten NEGATIIVISESTA käytöksestä. Olkaa kaikille kivoja niin lihavuusongelma poistuu <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi toiset ihmiset eivät muutu, että suojakuori olisi tarpeeton? Sehän johtuu TOISTEN ihmisten NEGATIIVISESTA käytöksestä. Olkaa kaikille kivoja niin lihavuusongelma poistuu <3
Et voi vaatia toisia ihmisiä muuttumaan. Vain itseään ja omaa suhtautumistaan voi muuttaa, kaikki oikeasti lähtee itsestä.
Lihavat voisivat kertoa tässä ketjussa lisää siitä, miksi he omasta mielestään ovat lihavia. Vastaukset kiinnostaisivat.
Varmaan.
Lisäksi arvelen syömishimon johtuvan dopamiiniin liittyvistä asioista. Palkitaan itseä ruualla.
Varakkaat ja menestyvät ihmiset kun usein ovat hoikkia, mutta kaippa enimmäkseen myös ihan tyytyväisiä elämäänsä. Silloin he saavat palkintonsa jostakin muusta kuin navan paukkumisesta.
Toisaalta varakkaissa piireissä myös sosiaalinen kontrolli voi olla ankarampaa kilojen suhteen, ja sekin pitää ruodussa. Eiväthän he aina erilaisten trendien aikaan ole olleet noin hoikkia.
Vierailija kirjoitti:
Läski pitää miehet loitolla. En halua enää epäonnistuneita parisuhteita. Niitä on monta.
Mitä sitten haluat? Onnistuneen parisuhteen? Mitä luulet, saatko sellaisen tuolla menolla?
Vierailija kirjoitti:
Lihavat voisivat kertoa tässä ketjussa lisää siitä, miksi he omasta mielestään ovat lihavia. Vastaukset kiinnostaisivat.
Mulla sairaus pakotti lopettamaan liikuntaharrastukset ja samaan aikaan avokki muutti kotiin eikä kokovartalopeilille enää löytynyt paikkaa.
Niin, ja kauan olen jo tykännyt syömisestä. Nuo jutut vaan saivat minut luovuttamaan taistelun.
ei ole kokovartalopeilille paikkaa- tuo ihan uus tekosyy ,mahtavaa,näitä lisää vaan
Ihmetyttää miksi terveydenhuollossa ei ymmärretä panostaa ihmisten muelenterveyden hoitoon? Laihdutuskuurit eivät tuota pysyvää tulosta, jos lihomisen syitä ei hoideta.