Muistaako joku leikkelelautasen 80-luvulta?
Itse en kunnolla muista, olin pieni, mutta meillä oli tuollaista joskus ruuaksi. Siinä oli ainakin kinkkusiivuja ja kananmunia, eikä mitään lämmintä. Oliko se edes ruoka? Mitä se sisälsi? Itse muistan ihmetelleeni, että miksei syödä normaalia lämmintä ruokaa.
Kommentit (62)
Prahassa ottanut alkupaloiksi leikkelelautasen suht usein. Kinkkua, makkaraa, suolakurkkua jne. setti. Ihan toimiva alkupala, vähän tapas-henkeä.
En ole koskaan sellaisesta tavallisena kotiruokana kuullutkaan. Ehkä siihen aikaan ravintolassa, kun alkoholia tarjoiltiin vain "ruuan kanssa".
Näitä näkee Euroopassa paljon edelleen, esim. viinibaareissa yms. Leikkelelautasia ja juustolautasia. Ihan kivoja naposteltavia viinin kanssa.
Joskus saatetaan tehdä kotonakin tämmöinen, tarjolla leikkeleitä, kalaa, kasviksia, juustoa, juurikin kananmunanpuolikkaita. Varsinkin jos on sattunut jäämään jotain mitä tässä voi hyödyntää.
Leikkeleet olivat kalliita. Ruuaksi kannatti tehdä keittoja ja uuniruokia. Kerran viikossa riitti velli ja leikkele, joka oli tietenkin Lauantai-makkaraa. Silloin ei ollut kasvisruokapäiviä. Keitetyt kananmunat syötiin pinaattikeiton kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Näitä näkee Euroopassa paljon edelleen, esim. viinibaareissa yms. Leikkelelautasia ja juustolautasia. Ihan kivoja naposteltavia viinin kanssa.
Joskus saatetaan tehdä kotonakin tämmöinen, tarjolla leikkeleitä, kalaa, kasviksia, juustoa, juurikin kananmunanpuolikkaita. Varsinkin jos on sattunut jäämään jotain mitä tässä voi hyödyntää.
Vähän sama homma meillä, varsinkin oikein tosi kuumana hellepäivänä. Lihaleikkeleitä (serrano, metvursti, tapas-nakkeja jne), juustoja (mozzarella, feta, joku goudatyyppinen juusto), salaattia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, marjoja, viinirypäleitä, vesimelonia, grissini-tikkuja jne. Jokainen kasailee sitä itselleen lautasen. Meillä lapset pitää tuota ihan juhlaruokana:)
Vierailija kirjoitti:
Leikkeleet olivat kalliita. Ruuaksi kannatti tehdä keittoja ja uuniruokia. Kerran viikossa riitti velli ja leikkele, joka oli tietenkin Lauantai-makkaraa. Silloin ei ollut kasvisruokapäiviä. Keitetyt kananmunat syötiin pinaattikeiton kanssa.
Nyt oli kyllä puhe 1980-luvusta, ei 1940-luvusta.
Ai hitsi kun alkoi tekeen mieli leikkelelautasta!
Metukkaa, kinkkua, kananmunaa, jotain majoneesipohjaista salaattia, suolakurkkua, tomaattia, juustoa... Mitäs muuta siinä oli?
Mä syön usein tuollaisia, kun en sinkkuna aina viitsi pelkästään itselleni mitään ruokaa lakaa laittamaan. Kasaan sitten lautaselle esim. leikkeleitä, juustotikkuja, kasviksia, oliiveja, melonikuutioita´, ja syön leivän kanssa ateriaksi.
Lämmin ruoka ei ole sama asia kuin ravitsevuus. Liha ja muna kuulostaa hyvältä ja ravitsevalta, oli se lämmintä tai ei.
Itse teen aika ajoin itselleni "närkkimislautasen" kun en muuta jaksa. Siihen kuuluu makkaroita, juustoja, kananmunaa (mätitahnalla, nam), oliiveja, kurkku- ja porkkanatikkuja, kukkakaalia paloina (raaka), kirsikkatomaatteja jne. Mitä nyt sattuu kaapeista löytymään. Kaikki mitä tarvitaan ravitsemuksellisesti, löytyy siitä kyllä.
En muista kasarilta, mutta nyt 2000-luvulla (esim. gastropubeissa) olen syönyt ainakin Tampereella Plevnassa ja Tuulensuussa. Ei tuolla nimellä ole listalla vaan joku kylmiä leikkeleitä ja juustoja ja kasviksia sisältävä -lautanen tai -lankku.
Kaverin perheessä syötiin usein leikkeleitä, eikä osattu tai viitsitty itse laittaa edullista kotiruokaa! Mutta sitten asuntolainojen korott nousivat, he jäivät velkaa pankille ja pankki laittoi uuden omakotitalon myyntiin. Se ei mennyt kaupaksi. Lainan korot olivat muistaakseni nousseet 14%:iin ja heillä oli iso laina, jonka lisäksi, vene, ulkomaanmatkoja, merkkifarkkuja ja leikkelelautasia. Perheen talous teki konkan!
Meillä säästettiin ruokakuluista, mietittiin miten siirtyä omavaraisemmiksi ja saimme lainamme maksettua!
Vierailija kirjoitti:
Ai hitsi kun alkoi tekeen mieli leikkelelautasta!
Metukkaa, kinkkua, kananmunaa, jotain majoneesipohjaista salaattia, suolakurkkua, tomaattia, juustoa... Mitäs muuta siinä oli?
Muistan noiden lisäksi omenan lohkoja ja raakaa sipulia. Joissain valheessa tuli jopa aurinkokuivatut tomaatit ja oliivit, vau. Oli se hienoa.
En muista. Prizzan muistan, niitä alkoi saada 80-luvulla pizzerioista ja lapsiperheilläkin oli varaa käydä ulkona syömässä.
Kyllä mekin syömme melko useinkin tuollaista etenkin viinin kanssa tuhdimmaksi iltapalaksi, mutta omasta lapsuudestani 80-luvulta en todellakaan muista tuollaista. Emme olleet köyhiä, mutta emme rikkaitakaan, ja luulen, että tuollainen olisi ollut liian kallis. En muista sen ajan makkaroista kuin lauantain, gouterin (?) ja meetvurstin.
Mä olin äitikin jo 1980-luvun lopulla ja aika usein laitoin leikkelelautasen perjantaisin työpäivän jälkeen itselleni ja alle kouluikäiselle lapselleni. Siinä oli erilaisia lihaleikkeleitä, juustoja, hillosipuleita, oliiveja, viinirypäleitä, kurkkua, porkkanaa yms. Ei ravintoarvo olisi siitä parantunut, vaikka lautasen olisi laittanut mikroon muutamaksi minuutiksi ja pistänyt pari keitettyä perunaa tai pastaa lautaselle.
Ei meillä kyllä kasarilla syöty tuollaisia. Oli hyvin perinteiset kotiruoat: laatikoita lihasta ja kalasta, perunaa ja lihaa eri muodoissaan (lihapullina, murekkeena, pihveinä, lihasoossissa), eksoottisinta oli riisi ja kana, ja se kana oli oikeasti (sitkeää) kanaa silloin eikä mitään broileria.
Ulkomaan lomilla josku muistan kasarilla leikkelelautasta saaneeni, Italiassa antipasti nimellä aterian alkuruoaksi. Ja oli minusta PAHAA kun siinä oli kaikkea outoa kuten aurinkokuivattuja tomaatteja, oliiveja ja kapriksia.
Olin hotelli- ja ravintola koulussa v. 1979-1980. Silloin leikkelelautanen oli normaali alkuruoka ravintoloissa, varsinkin lounaalla. Opettelimme asettelemaan tuotteet hienosti lautaselle. Kaiken kruunasi tietenkin persiljatupsu.
Euroopassa todella tavallinen lounaana tai aperitivona/antipastina. Löytyy lähes jokaisen ravintolan listalta.
Aivan ihanaa. Tehdään usein kotonakin esim salamia, ilmakuivattua kinkkua, juustoja, hilloa, oliiveja, melonia, isoja kapriksia jne
En muista.